Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2014 lääkärirekrytointi Espanjasta onnistui. Kainuun lisäksi myös Etelä-Pohjanmaa haki silloin lääkäreitä. Sopivat ammattilaiset löytyivät Eurooppalaisen työnvälitysverkoston (EURES) kautta. Hakijoita oli viitisenkymmentä, joista Kainuun sote valitsi haastattelujen jälkeen kaksi hammaslääkäriä ja seitsemän lääkäriä.

Angelica Amaya Sandoval työskentelee kajaanilaisessa terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkärinä. Jos muuttoa Suomeen ei olisi tullut syksyllä 2014, hän todennäköisesti tekisi samaa työtä Barcelonassa.

Suurin ero Espanjan ja Suomen välillä on väkiluku. Kun koko Suomessa on vain vajaat kuusi miljoonaa asukasta, yksin Barcelonassa on noin yhdeksän miljoonaa.

- Koska julkinen puoli ei Espanjassa ehdi hoitaa kaikkea, yksityisiä lääkäriasemia on paljon, hän kertoo.

Muutto Kajaaniin ei ollut ensimmäinen suuri elämänmuutos nuoren lääkärin kohdalla.

Angelica Amaya Sandoval aloitti lääketieteen opintonsa jo kotimaassaan Kolumbiassa, mutta muutti Espanjaan ja suoritti opintonsa loppuun Barcelonassa.

- Valmistuin vuonna 2011, jonka jälkeen menin töihin. Kun tämä tilaisuus tuli eteen, päätös oli helppo tehdä. Oli kuitenkin vaikeaa järjestää käytännön asiat, hän muistelee.

Kajaanin Teppanan hammashoitolassa työskentelevä hammaslääkäri Marina Delgado Sanchez ennätti työskennellä Espanjassa vain 4,5 kuukautta ennen Suomeen saapumistaan.

- Työtilanne Espanjassa oli aika hankala. Kun sain tietää tästä mahdollisuudesta, halusin tulla Suomeen ja Kajaaniin töihin. Jälkikäteen ajatellen työkokemusta olisi saanut olla enemmän. Nyt tuli paljon uusia asioita, kun kieli ja maa olivat uusia. Ja työkokemusta ei paljon ollut, Delgado Sanchez kertoo.

Kielikoulutus tarpeen

Molemmat naiset korostavat kielikoulutuksen merkitystä. Espanjassa järjestetyn kielikoulutuksen sijaan Sandoval olisi järjestänyt opinnot Suomessa.

- Kielikoulutusta ei ole ikinä tarpeeksi. Parhaiten opit, kun joudut puhumaan uutta kieltä joka päivä kaupassa, postissa ja pankissa. Jos opiskelee Espanjassa, ei siellä tarvitse käyttää vapaa-aikana suomen kieltä, Sandoval muistuttaa.

Valintojen jälkeen käynnistyi suomen kielen opiskelu, joka rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston ESR-rahoista. Vaikka suomen alkeet olivat pikakurssin jälkeen hallussa, on pitänyt tehdä paljon töitä kielen eteen Suomessakin.

- Suomen kieli on todella vaikea kieli. Barcelonassa meillä oli neljän kuukauden kielikurssi. Yhden viikon kuukaudessa olimme yhdessä ja muuna aikana opiskelimme netissä ja itse opiskelemalla, Marina Delgado Sanchez muistelee.

Jokaisella Espanjasta saapuneella lääkärillä oli alkuvaiheessa tutor-lääkäri, joka opasti ja ohjasi.

- Alussa olin sisätautien poliklinikalla ja tein töitä ylilääkärin ohjauksessa. Joka kerta face-to-face -tilanteissa asiakkaan kanssa kielitaito kehittyi. Kun pärjäsin siellä, siirryin päivystykseen. Kun sielläkin alkoi sujua, sitten terveyskeskukseen, kertaa Angelica Amaya Sandoval perehdytystään.

Sandoval ei ole ainoa ulkomaalaistaustainen lääkäri nykyisessä työyhteisössään. Samassa terveyskeskuksessa on töissä kaksi venäläistaustaista lääkäriä.

- Aina joskus asiakkaalla tulee ongelmia käsittää, mitä lääkäri tarkoittaa ja sitten soitetaan hoitajalle. Mutta näin kyllä käy myös suomalaisten lääkäreiden antamien ohjeiden kohdalla, sanoo Lehtikankaan terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä työskentelevä terveyskeskuslääkäri Merja Liisa Romppainen.

Hammasporan varteen nopeasti

Heikko hammaslääkäritilanne Kainuussa aiheutti sen, että itsenäiseen työhön hammasporan varressa oli tartuttava nopeasti.

- Perehdyttäminen olisi ehkä voinut olla vielä perusteellisempaa. Tilanne Marinan saapuessa oli vain sellainen, että hänen oli aloitettava heti itsenäinen työskentely. Meillä oli pitkään ollut pulaa hammaslääkäreistä, rekrytoinnissa mukana ollut Kainuun soten johtava hammaslääkäri Mikko Neuvonen sanoo.

Hammaslääkärin työssä Espanjassa ja Suomessa ei ole isoja eroja. Hampaita paikataan ja poistetaan samalla tavalla molemmissa maissa, mutta itse järjestelmässä on suuria eroja. Erot korostuvat etenkin nuorten kohdalla.

- Espanjassa julkisella puolella lasten hampaat hoidetaan 14-vuotiaaksi. Oikomishoitoja ei lapsille tehdä lainkaan julkisella puolella, vaan ne on maksettava itse yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Vanhempien hammashoito on pääosin yksityisen sektorin varassa, Marina Delgado Sanchez kertoo.

Espanjassa hammaslääkärin keskipalkka julkisella sektorilla on noin 2 500 euroa kuussa. Palkka ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

- Siellä asuminen ja eläminen ovat paljon halvempaa, Delgado Sanchez huomauttaa.

Jos mitään yllättävää ei satu, niin ainakin Angelica Amoya Sandoval hoitaa suomalaisia myös tulevaisuudessa.

- Lomalla voin kyllä käydä Espanjassa tai Kolumbiassa, mutta olen jo kotiutunut tänne. Kun olen muualla, niin minulla tulee ikävä Suomeen ja Kajaaniin. Minusta tuntuu, että tämä on minun kotini. En halua aloittaa uutta elämää muualla. ♦