Kunnan roolin ollessa myllerryksessä luottamus virkajohdon ja luottamushenkilöiden välillä voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Kangasniemen kunnanjohtajan tehtävästä pian Laitilan kaupunginjohtajaksi siirtyvä Johanna Luukkonen arvioi, että kiinteän ja luottamuksellisemman vuorovaikutuksen tarve lisääntyy yhä nopeammassa ja reagoivammassa toimintaympäristössä.

- Puheenjohtajiston ja kunnanjohtajan keskinäinen keskusteluyhteys strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa korostuu, mutta toisaalta kuntajohtaminen lähenee nopeutuessaan lähemmäksi toimitusjohtajatyyppistä toimintavaltuutusta. Tämä taas edellyttää luottamuksellista yhteyttä luottamushenkilöiden kanssa, Luukkonen sanoo.

Tämänkaltaisen yhteyden tärkeyttä painottaa myös Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen.

- On hyvä kysymys, miten johtaja pystyy luomaan hyvät roolit luottamushenkilöiden ja kunnan virkajohdon välille, Manninen sanoo.

- En ole varma, kannattaako hirveästi sekoittaa niitä rooleja jotka perinteisesti on tehty. On ollut perinne, että päättäjät tekevät isot linjaukset ja strategian ja virkahenkilöt valmistelevat neutraalisti. Se on monessa paikassa menestyksen avain.

Menettely johtajasopimukseen

Kuntajohtajan työlle tulisi laittaa selkeitä tavoitteita yhdessä luottamushenkilöjohdon kanssa, sanoo kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.

- Tiettyjen arviointikriteerien perusteella olisi hyvä tehdä arvio yhdessä vuosittain, onko tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttu, Majava sanoo.

Tuoreen kuntajohtajakyselyn mukaan näin tehdään vuosittain kolmessa neljästä kuntajohtajien kehityskeskusteluista, joista on sovittu johtajasopimuksessa.

Kuntajohtajatyön arvostus ja kehittäminen -kyselyselvityksen tekivät Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat ja Suomen kuntajohtajat ry. Kyselyyn vastasi 185 kuntajohtajaa Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta.

Kyselyn mukaan runsaassa puolessa johtajasopimuksista oli määritelty, miten ristiriitatilanteissa menetellään.

Ristiriidat ovat lisääntyneet siinä määrin, että Kuntajohtajat ry on koostanut listan tahoista, joilta voi saada juridista apua, jos esimerkiksi luottamushenkilöt alkavat puuhata kunnanjohtajan erottamista.

Työn arviointivastuu määritettävä

Lain mukaan valtuusto voi erottaa kunnanjohtajan tai siirtää hänet toisiin tehtäviin, jos kunnanjohtaja on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö totesi vastikään mielipidekirjoituksessaan (Kuntalehti.fi 26.4.), että julkiseksi tulleita luottamuspulatapauksia on ilmennyt alkuvuonna kerran kuukaudessa.

”Enää ei ole kyse yksittäisistä tapauksista tai sattumasta vaan voidaan todeta, että tilanne on parin vuoden hiljaiselon jälkeen huolestuttava. Kunnissa kuohuu”, Rämö kirjoitti.

Olisi tärkeä sopia yhdessä, miten ja millä kriteereillä kuntajohtajan työn onnistumista arvioidaan, Majava sanoo.

- Näyttää, että epäluottamuksen taustalla olevat syyt voivat olla epämääräisiä, eivätkä ne näy kovin hyvin.

Marjukka Mannisen mukaan yhtäkkiä eteen tuleva tilanne, jossa erottamista aletaan järjestellä, on peiliin katsomisen paikka kaikilla osapuolilla.

- Pidän hyvänä että on lain mukaan johtajasopimukset, jotka, jos todetaan yhdessä että tämä ei tule onnistumaan, tarjoavat kunniallisen tien ulos tilanteesta.

Johanna Luukkonen pohtii, voiko kuntajohtajien lisääntynyt irtisanominen johtua siitä, että hyvän vuorovaikutuksen taidot ovat kadonneet ja johtamisen roolit – strateginen ja operatiivinen – ovat sekoittuneet luottamushenkilöiden ja kunnan ylimmän johdon välillä.

- Asioiden kriisiytyessä kuntajohtaja voi jäädä yksin ja silloin tukea pitäisi saada ulkopuolelta. Kun lakimiehet otetaan mukaan, ollaan molempien osapuolten näkökulmasta jo aika myöhässä.

Elinvoimatyö haastaa johtamisen

Kyselyssä kuntajohtajat odottivat erityisesti strategisen johtamisen ja elinvoiman edistämisen lisäävän kuntajohtajan työn vaativuutta lähivuosina.

Johanna Luukkonen uskoo maakuntauudistuksen lisäävän tehtävän vaativuutta.

- Kuntien palvelutoimintojen pienentyessä rakenteellisesti, pitäisi kuntien strategista ja operatiivista johtamista pystyä muuttamaan elinvoiman näkökulmasta ketterämmäksi.

Myös Marjukka Manninen on huolissaan erityisesti elinvoiman luomisen mahdollisuuksista, jos kasvu- ja yrityspalveluihin liittyviä elinvoiman tekemisen välineitä siirtyy maakuntaan merkittävästi, kuten tällä hetkellä näyttää.

- Siinä kohdalla alan olla huolissani, että tuleeko tilanne, että kioskin voi laittaa kiinni, kun ei meillä ole enää roolia.

Toisaalta on turha mennä maakuntauudistuksen taakse ja syyttää sitä, Manninen muistuttaa.

- Uudemman sukupolven johtajat näkevät tämän mahdollisuutena päästä perinteisestä mallista ulos.

Myös johtaja pyrkii eteenpäin

Jarkko Majava näkee yhteiskunnan muuttumisen lisäävän kuntajohtajan työn haastavuutta. Kuntajohtajat toivovat kyselyn mukaan niin juridista koulutusta kuin johtamiskoulutusta.

- Tulevaisuuden kuntajohtaminen on sopimuksilla johtamista, Majava sanoo.

Marjukka Manninen korostaa, että jo nyt johtaminen on irti pelkästä hallinnosta: johtaminen tapahtuu verkostoissa ja siinä korostuu hyvien kumppanuuksien löytäminen ja ihmisten liikkeelle saaminen.

Kyselyssä puolet vastaajista piti todennäköisenä, että jatkaa nykyisessä kunnassa kunnanjohtajana.

- Silti tavallista on pyrkimys suuremman kunnan johtajaksi tai katseiden pitäminen auki yksityiselle sektorille, Majava sanoo.

Johanna Luukkonen muistuttaa, että kuntajohtaja pohtii uusia uramahdollisuuksia siinä missä muutkin kunnan työntekijät.

- En usko, että kukaan luottamushenkilö tai kuntalainen haluaa omaan kuntaansa kuntajohtajaa, joka pysyy ammatillisesti tai henkisesti vain paikallaan.

- Jos kunta haluaa pitää kiinni johtajastaan, on tärkeää keskustella myös hänen ammatillisesta näkökulmastaan kunnan kehittämisessä, kun keskustellaan, mitä tuloksia häneltä vaaditaan. ♦

Lisää kuntajohtajakyselystä verkkosivuillamme: kuntalehti.fi.