[ Kunnan töissä ]

Luonnonsuojelijana

kulttuurimaisemassa

Merja Ojansivu Kuva: Jussi Vierimaa

Turun kaupungin ympäristönsuojelussa luonnonsuojelutyöntekijänä työskentelevä Emma Kosonen, 42, tuntee kaupungin luontoalueet sekä eläimistön lepakoista metsäkauriisiin. Hänen työsarkaansa kuuluu myös yhteistyö metsästäjien kanssa. Joskus työvälineenä on pienoiskivääri.

Luonnonsuojelutyöntekijä kuulostaa hyvin harvinaiselta toimenkuvalta – etenkin suuren kaupungin palkkalistoilla. Mitä tehtäviisi kuuluu?

- Minulle kuuluu oikeastaan mikä tahansa luontoon ja luonnonsuojeluun liittyvä tehtävä. Tärkeimpiä työtehtäviäni ovat luonnonsuojelualueiden hoidon suunnittelu ja ohjaus, erilaiset luonnonsuojeluun liittyvät valvontatyöt ja tarkastukset sekä eliökantojen seuranta, kuten lintulaskennat.

Koordinoin myös Turussa tehtävää vieraslajien torjuntaa. Teen paljon yhteistyötä metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Tarvittaessa pystyn lopettamaan kapisia supikoiria.

Millainen koulutus sinulla on?

- Opiskelin ensiksi luokanopettajaksi, mutta vaihdoin biologiaan ja valmistuin biologiksi eläintieteen alalta Turun yliopiston ekologian osastolta. Opiskelin kolmella vuosikymmenellä ja ehdin siinä samalla harrastaa monenlaista luontoon ja luonnonsuojeluun liittyvää. Suoritin opintojen ohessa myös metsästäjätutkinnon ihan uteliaisuudesta.

Millaisia avuja luonnonsuojelutyöntekijällä on oltava kaupungissa?

- Iso osa työstäni on yleisöneuvontaa. On tultava toimeen ihmisten kanssa ja vastattava mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Ihmisen ja eläimen kohtaamiset tuottavat joskus kaupungissa päänvaivaa, esimerkiksi ”katollamme pesii lokkeja” tai ”talossamme on lepakoita”.

Useimmat ihmiset rauhoittuvat, kun heidän kanssaan puhuu ja kertoo, miksi joku eläin käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Juuri eilen yksi rouva lakkasi lähes kokonaan pelkäämästä pihallaan ollutta puistotuhatjalkaisinvaasiota. Se vaati vain kaksi ystävällistä puhelinkeskustelua.

Ruissalon metsäkauriiden metsästys herätti vastustusta Turussa. Miksi kauriita pitää metsästää?

- Ruissalon metsäkauriit laskettiin viime helmikuussa ja kannaksi saatiin 300–400 eläintä. Ruissalossa tammet ja niihin sidoksissa oleva eliölajisto ovat kuitenkin alueen suojeluperuste, ja kauriit syövät tammentaimia, mikä estää tammien uusiutumisen. Kauriiden metsästyksellä on siten luonnonsuojelulliset syyt.

Koetko metsästyksen ja luonnonsuojelun keskenään ristiriitaisiksi?

- Metsästys on parhaimmillaan luonnonsuojelutyötä. Meillä Turussa ympäristönsuojelu valmistelee ja myöntää metsästysluvat seuroille.

Yhteistyö paikallisten metsästysseurojen kanssa – joita on Turun kaupungissa kahdeksan – on hyvää. Paikalliset metsästäjät ovat asiallista väkeä. He osaavat toimia rauhallisesti hankalilla ja pirstoutuneilla metsästysmaillaan, joilla asuu ja liikkuu paljon ihmisiä.

Kunnan töissä tarvitaan hyvin harvoin asetta, mutta sinulle se on työkalu. Miten siihen suhtaudutaan?

- Ihmiset helposti säikähtävät aseen nähdessään. Soitan aina ensin hätäkeskukseen, jos minun täytyy lopettaa eläin keskusta-alueella. Joitakin vuosia sitten liikuskelin Martin kaupunginosassa ase kädessä aikeenani lopettaa kapinen supikoira. Paikalle tullut nainen pysähtyi ja kerroin hänelle kuka ja mistä olen ja mitä tekemässä. Nainen totesi, että mää jo melkein pelästyin, mutta se olikin tuollainen nuori tyttö.

Teit gradusi lepakoista. Vieläkö ehdit tutkia näitä tarunhohtoisia nisäkkäitä?

- Yöjuoksut lepakoiden perässä rajoittuvat loma-aikoihin, mutta rengastan edelleen lepakoita ja käyn tarkastamassa niiden horrostuspaikkoja esimerkiksi Ruissalon maakellareissa.

Tunnet hyvin Turun luontokohteet. Mikä on oma mielipaikkasi?

- Eteläinen saaristomeri on minulle kaikkein rakkainta suomalaista luonnonmaisemaa, mutta Turustakin löytyy monta upeaa kohdetta. Ruissalon Kolkka ja Kuuvannokka ovat hienoja, ja myös Ruissalon jalopuulehdoista löytyy suosikkipaikkoja, mutta niitä ei tietenkään voi paljastaa muille.

Onko työssäsi huonoja puolia lainkaan?

- Retkellä huomaan liian usein epäkohtia. Katson, että mitäs kummaa tuolla on tehty ja se meneekin työn puolelle. Mutta onhan se ihanaa, kun työ ja harrastus ovat melkein sama asia.

[ Faktat ]

Turun ykkösluontokohteet

Ruissalo on Suomen ja Euroopankin mittakaavassa harvinaisen laaja tammilehto. Ruissalon saari on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue. Lähes koko saari on osa Natura 2000 -verkostoa. Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet ovat 85 hehtaarin laajuiset.

Katariinanlaakso on lähellä Kaarinan kunnan rajaa sijaitseva jalopuulehto, joka on aikanaan kuulunut samaan metsävyöhykkeeseen Ruissalon kanssa.

Aurajokivarren kävelyreitti Tuomaansillalta Liedon Vanhalinnalle on ollut asuttuna jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Matkaa voi taittaa Halistenkoskelta myös meloen. Jokivarsi Tuomaansillalta Halistenkoskelle on touko-kesäkuussa Turun parhaita yölaulajapaikkoja.

Luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen tarvitsee usein kiikareita, sillä muun muassa lintujen laskennat kuuluvat hänen työnkuvaansa.
Luonnonsuojelutyöntekijä Emma Kosonen tarvitsee usein kiikareita, sillä muun muassa lintujen laskennat kuuluvat hänen työnkuvaansa.

[ Faktat ]

Turun ykkösluontokohteet

Ruissalo on Suomen ja Euroopankin mittakaavassa harvinaisen laaja tammilehto. Ruissalon saari on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue. Lähes koko saari on osa Natura 2000 -verkostoa. Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet ovat 85 hehtaarin laajuiset.

Katariinanlaakso on lähellä Kaarinan kunnan rajaa sijaitseva jalopuulehto, joka on aikanaan kuulunut samaan metsävyöhykkeeseen Ruissalon kanssa.

Aurajokivarren kävelyreitti Tuomaansillalta Liedon Vanhalinnalle on ollut asuttuna jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Matkaa voi taittaa Halistenkoskelta myös meloen. Jokivarsi Tuomaansillalta Halistenkoskelle on touko-kesäkuussa Turun parhaita yölaulajapaikkoja.