Betonialan puolestapuhuja Jussi Mattila kaivaa laukustaan kolme eriväristä, pientä ja ohutta betonilaattaa. Valkoinen kuvioitu laatta kiinnostaa myös puutuotealan lobbaria Matti Mikkolaa.

- Graafinen betoni on suomalainen keksintö, jossa voidaan tehdä mitä tahansa kuvia betoniin käyttämättä mitään väriä. Kuvat tehdään pintaan pesemällä. Väri tulee valitusta kiviaineksesta, Mattila esittelee ja muistuttaa, että myös raakabetoni on sisustuksessa aikamoinen trendi.

Matti Mikkola puolestaan asettelee kolme puupalikkaa betonilaattojen viereen. Ne ovat versioita massiivipuurakentamisesta, jonka suosio on kasvanut myös kaupunkirakentamisessa. Hienoja ovat, Jussi Mattila nyökyttelee.

Miksi hallitus nostaa puuta?

Puuta markkinoidaan nyt maan hallitusta myöten. Puurakentaminen on nostettu hallituksen biotalousstrategian kärkeen. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kesk., on perustellut puupolitiikkaa vaatimuksilla päästövähennyksistä.

Betoniteollisuuden Mattilaa harmittaa valtion voimakas asettuminen puun puolelle ja toisen kotimaisen eli betonin vähättely.

- Se tuntuu epäreilulta ja on ikävää, koska betoniteollisuus perustuu hyvin pitkälle perheyrittäjyyteen, pieniin yrityksiin maakunnissa, jotka valmistavat kotimaisista materiaaleista kotimaisella työvoimalla rakennustuotteita.

- Tämä on ilmastonmuutoskysymys. Siinä mielessä kaikki toimenpiteet, jotka ehkäisevät ilmastonmuutosta ovat kansalaisten kannalta reiluja, Puutuoteteollisuuden Mikkola puolustaa.

Hän huomauttaa, että pääosa puutuoteyrityksistä on pieniä tai keskisuuria.

Mattila muistuttaa, että metsäteollisuus on ”aivan valtavan jättimäistä teollisuutta”.

- Koko betoniteollisuuden liikevaihto Suomessa on vain noin miljardi euroa, kun metsäteollisuuden yrityksillä liikevoitto saattaa yhdessä vuodessa olla saman verran. Miksi sellainen teollisuudenala tarvitsee näin voimakkaan valtion tuen? Miksei se pysty itse kehittämään tuotteitaan?

- Kannattaa puhua puutuoteteollisuudesta, joka on mekaanisen puolen metsäteollisuutta ja sitten on erikseen kemiallinen metsäteollisuus, Mikkola painottaa.

- Samoja firmojahan ne ovat, Mattila huomauttaa.

- Joo, kolme – ja sen jälkeen on tuhat muuta, Mikkola sanoo.

Hän korostaa, että puutuoteteollisuus ei ole saanut taloudellista tukea, vaan tuella tarkoitetaan puun käyttöä estävien määräysten ja rajoitusten poistamista.

- Puutuotteet ovat osoittautuneet hyväksi ilmastonmuutoksen ehkäisijäksi. Siinä mielessä meidän pitää pikkaisen raivata tietä, jotta saamme uutta tuotetta ja uutta tapaa rakentaa markkinoille.

Puun suosiminen aiheuttaa Mattilan mukaan jo haittaa betoniyrittäjille. Jos betoniyrittäjä miettii elementtitehtaansa laajentamista, uusi tilanne lisää epävarmuutta.

- Siinä mietitään, että saako valtio toimillaan aikaan sen, että kilpailukykyiset tuotteet eivät pärjää enää markkinoilla. Huoli on iso.

Mattila ihmettelee, miksi valtiovallan puolelta esitetään myös virheellistä tietoa.

- Esimerkiksi massiivipuurakenteille on tulossa entistä kevyemmät energiatehokkuusvaatimukset, joille ainakaan vielä ministeriö ei ole voinut kertoa perusteluja ja esittänyt laskelmia, Mattila sanoo.

- Avoimin kortein pitäisi edetä. Kaikki perustellut jutut otetaan kyllä vastaan, mutta kähmäisestä toiminnasta emme pidä.

Betonin edut ja riskit

Mitkä sitten ovat betonin parhaimmat ominaisuudet rakennusaineena, Puutuoteteollisuuden Mikkola?

- Betoni on toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt huimasti eteenpäin. Siihen perustuu oikeastaan koko infrarakentaminen Euroopassa. Betoni antaa rakennuksen perustuksille hyvät mahdollisuudet nostaa sitä ylöspäin. Betoni on tietyissä kohteissa myös hieno visuaalinen materiaali. Sillä pystyy korostamaan rakennuksen ominaispiirteitä, hän vastaa.

Mattila jatkaa listaa.

- Kustannustehokkuus tulee betonin hyvistä ominaisuuksista. Betoni on monessa mielessä kestävää lujuuden puolesta. Betoni kestää kosteutta ja lämpöä sekä eristää ääntä.

Mikkolan mukaan myös puusta pystytään tekemään ratkaisuja, jotka eristävät ääntä.

- Betonin hyvä puoli on, että siinä on massaa. Se on äänieristävyydessä tärkeää, kun taas puu on kevyempi materiaali, mikä antaa sille muita hyviä puolia.

Betonin lujuusongelmat nousivat esille viime vuonna, kun juuri valettu Kemijärven rautatiesilta jouduttiin purkamaan. Muuallakin oli ongelmia. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ongelmien syynä oli sekoitusprosessin puutteet.

- Ilmeisesti kehitystyö on mennyt sen verran kovaa eteenpäin, että kaikkia asioita ei ole otettu huo- mioon, Mikkola arvioi.

Mattilan mielestä kehitystyötä ei ole tehty liian nopeasti, vaan ”tietyt asiat ovat jääneet tekemättä”.

- Kyllä tilanne alkaa olla aika hyvin hallussa eli tiedämme mistä on kysymys ja korjaavat toimet on tehty. Asia tietysti huolestuttaa, mutta ongelmat koskevat vain pientä osaa betonirakentamisesta.

Puun paloturvallisuus

Ihmisten takaraivossa on vahvasti sellainen käsitys, että puu palaa, mutta betoni ei.

- Puun hyvä puoli kuitenkin on se, että puu palaa hallitusti. Tiedämme tarkkaan, millä tavalla se käyttäytyy palotilanteessa. Massiivipuuratkaisut sammuvat jopa itsestään, Mikkola sanoo.

- Puu, joka on palava materiaali, tarvitsee tietenkin lisäturvaa palosammutusjärjestelmästä. Betonissa paloturvallisuusratkaisut ovat aavistuksen yksinkertaisempia, sanoo Mattila.

Mikkolan mielestä betonista rakentaminen ei ole puuta yksinkertaisempaa paloturvallisuuden kannalta. Hän ei näe puussa ja betonissa kovin paljon eroja esimerkiksi henkilöturvallisuudessa ja rakenteen sortumattomuudessa.

- Meillä on ehkä vain se näkemys, että palava ja palamaton materiaali käyttäytyvät tietyillä tavoin korkeissa lämpötiloissa. Yhtä lailla betonilla on haasteita siinä missä puullakin.

Mattila pitää kiinni kannastaan, että betonilla ratkaisut ovat yksinkertaisempia.

- Meillä betonin palonkestävyys hoidetaan kuntoon niin, että harjateräkset ovat betonissa tietyssä syvyydessä. Siinä on sellainenkin pointti, että se tulee kerralla kuntoon. Paloasiaan ei tarvitse enää koskaan palata.

Mattilan mielestä pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että jos tarvitaan palosammutusjärjestelmää, sitä pitää tarkistaa useita kertoja vuodessa.

- Siitä syntyy vaivaa ja kustannuksia.

- Kyllä nykytekniikka taloissa vaatii huoltoa, oli siellä sammutusjärjestelmä tai ei. Kun Suomessa vaaditaan automaattinen palonsammutusjärjestelmä puukerrostaloissa, se lisää huomattavasti henkilöturvallisuutta, Mikkola sanoo.

Home ja sisäilma

Sisäilmaongelmia ilmenee niin puu- kuin betonirakennuksissakin. Homehtuuko puu herkemmin kuin betoni?

- Betonissa ei ole ravintoa homeille eli betoni homehtuu erittäin vaikeasti, Mattila vastaa.

Mikkola kertoo asuneensa Keski-Euroopassa betonitalossa, jonka kellarikerros oli ihan homeessa.

- On totta, että betonissa ei ole lähtökohtaisesti ruokaa homeelle, mutta tänä päivänä kaupunkiolosuhteissa ja ilmansaasteissa homekerros syntyy siihen aika nopeasti. Mikä tahansa rakennus homehtuu, jos se on suunniteltu ja toteutettu väärin.

Kumpi sitten on rakennuksen sisäilman kannalta parempi, puu vai betoni?

- Betoni on lähtökohtaisesti hyvä, koska betoni ei sisällä mitään sisäilmaan haihtuvia aineita muuta kuin vettä, jota haihtuu rakennusvaiheen jälkeen. Betoni mahdollistaa kyllä erittäin terveellisen sisäilman tekemisen, vastaa Mattila.

- Puupinta mahdollistaa kosteusbufferoinnin eli se luovuttaa kosteutta ja ottaa rakenteelliseen solukkoonsa lisää kosteutta. Sillä on ratkaiseva vaikutus sisäilman laatuun eli millaisia mikrobeja ja bakteereja siellä viihtyy. Puu huokoisena materiaalina mahdollistaa sisäilman pysymisen optimikosteustilassa. Siinä mielessä puu vaikuttaa positiivisesti sisäilman terveellisyyteen, sanoo puolestaan Mikkola.

Mattilan mielestä vesihöyry ja ilman kosteus eivät ole sisäilman kannalta oleellisia, vaan terveydelle haitalliset aineet.

- Puhutaan ammoniakeista ja formaldehydeistä. Ne eivät pääsääntöisesti tule uudisrakennuksissa rakennusmateriaaleista, vaan pinnoista ja kalusteista, viherkasveista ja mullasta.

Onnistuisiko yhteistyö?

Vaikka keskustelu etenee hieman nihkeästi, kumpikin on sitä mieltä, että puu ja betoni sopivat kaikkeen rakentamiseen.

- Kyllä puusta pystyy rakentamaan mitä tahansa, Mattila sanoo.

Mikkolakaan ei keksi mitään rakennusta, johon betoni ei kävisi.

- Meidän pitäisi käyttää näitä materiaaleja pikemminkin rinnakkain kuin vastakkain.

Mattila toivoo jopa järjestöjen yhteistyötä ja -hankkeita. Monessa muussa maassa tällaista kuulemma on.

- Meillä jotkut tahot haluavat luoda vastakkainasettelua, Mikkola moittii esimerkiksi ”julkista sanaa” eli mediaa.

- Kyllä valtiovallan linnoittautuminen toiselle puolelle kiristää suotta välejä, Mattila summaa. •