Reviiritaistelu valtiovarainministeriön (VM) sekä kentän toimijoiden kesken on tullut sote-uudistuksessa jatkuvasti esille.

Kentällä koetaan, että VM aliarvioi sen osaamista ja motivaatiota. VM:ssä on nähty, että kentällä ei ole juuri yhteensovittamisesta perustettu. Omat tarpeet ja omat työpaikat ovat kunnissa olleet tärkeämpiä kuin rajojen yli kulkeva yhteensopivuus.

Sairaanhoitopiirit ja viisi suurta kaupunkia ovat nyt kuitenkin jo tiivistäneet yhteistyötä yhteisten tietojärjestelmähankkeiden, kuten UNAn kautta. Niissä tunnetaan huolta siitä, että valtion perustaman SoteDigi Oy:n myötä siinä tehty työ erkanee käytännön tarpeista ja eteneminen ajautuu sivuraiteille. Näin voi käydä, jos uusi yhtiö rakentaa oman mallinsa eikä jatka jo tehtyä työtä, joka tekijöidensä mukaan perustuu kentän osaamiseen, kokemuksiin ja tarpeisiin. Myös VM:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työnjako herättää kysymyksiä.

STM:n johtaja Minna Saario ei tartu ajatukseen VM:n ja STM:n reviiritaistelusta.

Hän perustelee VM:n näkyvää roolia sillä, että valtiolta kuntiin ja tuleviin maakuntiin päin pitää olla yksi selkeä ohjaus, kun tähän asti eri ministeriöillä on ollut omat ohjeet, joita ei ole juurikaan koordinoitu.

- Kuntien keskitetty it-ohjaus kuuluu VM:n tehtäviin, ja siksi heillä on myös valmistelun koordinointivastuu. Tarvitaan yhtenäiset käytännöt. Se on maakuntien etu, jota nykyiset kuntatoimijat ovat myös toivoneet, hän painottaa.

Tarkoitus on, että maakunnista tulee aikanaan SoteDigi Oy:n osaomistajia, mutta valtio säilyy myös osakkaana. Saarion mukaan yhtiön omistussuhteet ja yhtiöjärjestykseen kirjattavat tarkemmat päätöksentekosäännöt ovat vielä suunnitteilla.

Sairaanhoitopiirit haluaisivat mukaan jo nyt tapahtuvaan valmistelutyöhön.

Tämä voisi tapahtua niin, että sairaanhoitopiireistä tulisi SoteDigi Oy:n omistajia. Asiasta on puhuttu siitä lähtien, kun hallitus päätti SoteDigin perustamisesta, mutta neuvottelut ovat vielä kesken.

Tulevista käyttäjistä eli maakunnista ei voi vielä tulla omistajia, koska niitä ei vielä ole juridisesti olemassa. UNAkin on ainakin toistaiseksi vain yhteistyöverkosto, ei juridinen toimija, Saario muistuttaa.

Ministeriövetoisuus

SoteDigi-yhtiön perustaminen herättää kentällä ristiriitaisia näkemyksiä. Suuri osa näkee toimijan tarpeelliseksi, mutta erityisesti yhtiön ministeriövetoinen valmistelumalli on herättänyt huolta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.

- Yhtiölle on ladattu suuria odotuksia, mutta sen tehtävät ja palvelut sekä suhde muihin toimijoihin ovat jääneet maakuntavalmistelijoiden ja kentän sote-organisaatioiden näkökulmasta toistaiseksi kovin epämääräisiksi.

- Riskinä on, että vasta toiminnan käynnistyttyä ilmenee, etteivät odotukset ja käytännön toteutusmahdollisuudet kohtaa tai yhtiö joutuu kamppailemaan sen eri asiakkaiden erilaisten toiveiden ja painotusten ristiaallokossa, Vainio sanoo.

HUSin hallintoylilääkäri, professori Lasse Lehtonen sanoo, että koko soten it-kenttä on entistä sekavampi.

Vainion tavoin Lehtonen kokee, että soten digitalisaatiokehityksestä puuttuu selkeä yhteinen visio.

- Ja kun ei ole yhteistä kuvaa, on vaikea löytää etenemistie.

Lehtonen luettelee erilaisia linjoja: Kela kehittää omaa potilasjärjestelmäänsä, on Apotti, UNA ja sitten valtion perustama SoteDigi Oy.

Karkaa kauas käyttäjistä

Lehtonen näkee kaksi ongelmaa. Ensinnäkin soten digitalisaatiokehitys karkaa kauas käyttäjistä. Hän korostaa, että sen pitäisi olla integroitu osaksi käytännön toimintaa.

Toiseksi ongelmaksi hän näkee kustannusten hallinnan.

- Kun digitalisoinnin kehitys tapahtuu lähellä tuotantoa, eri toimien ja ratkaisujen arvo voidaan paremmin arvioida, hän sanoo.

Vainiokin korostaa, että digi-ratkaisuja pitää kehittää käyttäjien tarpeiden ohjaamana. Hän toivoo, että valtio ymmärtäisi keskittyä sote digitalisaation strategiseen ohjaukseen ja jättää SoteDigin yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman kentän organisaatioiden ja asiantuntijoiden johdolla tarkennettavaksi.

- Ne edustavat paremmin yhtiön tulevien omistajien ja käyttäjien näkökulmaa.

Kelan johtaja Mikael Forss toivoo, että mahdollisimman pian päätetään selkeästi, mitä kannattaa tehdä valtakunnallisesti, mitä maakunnissa.

Esimerkiksi Kelassa rakenteilla olevat valinnanvapauteen liittyvät tiedonhallintapalvelut edellyttävät toimiakseen järkevästi, että on olemassa valtakunnalliset yhteneväiset palveluluokitukset ja korvausmallit. Jos jokainen maakunta päättää näistä erikseen, seuranta ja vertailtavuus tulee mahdottomaksi sekä maakunnan että asiakkaan näkökulmasta.

Uusi integraatioalusta

SoteDigin tehtäväksi on jo annettu uuden integraatioalustan luominen, jota erityisesti VM:ssä pidetään olennaisena asiana.

Toisaalla kuitenkin kysytään, miksei kehitetä jo olemassa olevaa Kanta-järjestelmää.

- Tämä on kai todella rikas maa, kun on varaa rakentaa kaksi rinnakkaista järjestelmää, heittää Lehtonen.

Saario huomauttaa, että Kanta-alustaa on tarkoitus hyödyntää, mutta se ei sellaisenaan riitä kaikkiin käyttötarkoituksiin. Se ei myöskään ole kaikilta osin reaaliaikainen eikä kattava. Integraatioalustan osalta on käynnissä tarkempi selvitys, jotta sille löydetään paras ja kustannustehokkain käyttöalue.

Lehtonenkin myöntää Kanta-järjestelmän puutteet, mutta hänen mielestään sitä kehittämällä olisi saatu toimiva alusta.

Kelan Forssin mukaan Kanta-alustaa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

- Etuna on se, että siitä on jo tällä hetkellä rakennettu valmiit yhteydet esimerkiksi eri valmistajien potilastieto- ja apteekkijärjestelmiin. Eli se on jo nyt tiettyihin asioihin soveltuva integraatioalusta.

Sekä Saario että Forss huomauttavat, että Kantaa joka tapauksessa kehitetään edelleen.

- Potilastietojärjestelmissä on kuitenkin niin valtava kirjo erilaisia sovelluksia, ja tiedonsiirtotarpeita niin monenlaisia, että tuskin millään ratkaisulla voidaan kokonaan välttyä uusien integraatioratkaisujen rakentamisesta, Forss sanoo.

Suuret odotukset

Digitalisaatio on saanut kannettavakseen vähitellen lähes kaikki sote-uudistukseen asetetut tavoitteet, kun usko niiden toteutumiseen muuten on hiipumassa.

Realismia odotuksiin kaipaavat STM:n Saario, HUSin Lehtonen ja Kuntaliiton Vainio.

Saario huomauttaa, että kyse on valtavasta projektista, joka ei valmistu vuodessa tai parissa. Hän toivoo kärsivällisyyden lisäksi sitä, että resurssit pystytään kohdentamaan oikein.

- Yleensähän digitalisointi näkyy kustannuksina, mutta hyödyt tulevat vain muuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Siitä taas pitää näistä toiminnoista vastaavien huolehtia.

Lääkäri ei paljon odota

Digitalisointi ei ruohonjuuritasolla erotu mitenkään omaksi kokonaisuudekseen sote-uudistuksessa.

Käytännön lääkärintyötä tekevä Juhani Seppänen ei terveyspalvelujen digitalisaation kehittymiseltä paljon odota. Se on vain osa sote-uudistusta, jota hän sanoo odottavansa kauhulla.

Seppänen kertoo sanoneensa juuri eläkkeelle jääneelle kollegalleen, että kadehtii tätä, kun tämä ei joudu opettelemaan kaikkea, mitä uudistukseen liittyy.

- Rakenteellinen ongelma tässä on, että samaan valtavaan soppaan on kytketty sosiaali- ja terveysasioiden lisäksi kaikkea muutakin.

Seppänen ihmettelee, miten joku voisi ymmärtää, mitä kaikkea uudistuksessa nyt on tapahtumassa.

- Luulen, että tämä lässähtää kuin pannukakku. •