OOikeusministeri Antti Häkkänen on huolissaan alenevista äänestysprosenteista. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tämän vuoden lokakuussa. Monella taholla on uumoiltu, että maakuntavaalien äänestysaktiivisuus voi jäädä alhaiseksi.

Häkkänen ei nimeä maakuntavaalien äänestysprosentille minimitoivetta – koska tavoite voi mennä ihan metsään – mutta toivoo parasta.

Presidentinvaaleissa ihmiset äänestävät noin 70 prosentin aktiivisuudella, ja samalla tasolla oli äänestysprosentti viime eduskuntavaaleissakin. Kuntademokratian valtuutus, legitimiteetti, sen sijaan rapautuu kovaa vauhtia. Eräissä kunnissa äänestysprosentti on jo alle 50.

- Minua huolestuttaa, ymmärtävätkö ihmiset yhteiskunnan toimintaperiaatteen, oikeusministeri sanoo.

Kouluissa pitäisi Häkkäsen mielestä antaa nykyistä voimakkaammin demokratiakasvatusta, joka sisältäisi kaksi elementtiä: kansalaistaitoja ja sen miten demokratia toimii.

- Kansalaistaitoihin kuuluu, että perustellaan oma mielipide, pelkkä ei tai kyllä ei riitä. Se toisi ihmisille rakentavampaa otetta asioihin.

- Toisena tulisi opettaa miten kansanvalta toimii: mikä on minkäkin tahon rooli. Myös se, mikä on perustuslain rooli kaiken valvojana.

Häkkänen kertoo hätkähtäneensä tietoa, jonka mukaan Yhdysvalloissa nuorista vain kolmannes pitäisi demokratiaa hyvänä järjestelmänä.

- Luottamus demokratiaan on yhteiskunnassa suurin peruskysymys.

Vakavia signaaleja

Suomessa kansalaiset ovat edelleen kiinnittyneet poliittiseen järjestelmään melko vahvasti verrattuna muihin eurooppalaisiin. Äänestysaktiivisuus on kuitenkin pudonnut EU-maiden keskitasolle tai sen alapuolelle.

Demokratia on Häkkäsen mukaan meillä edelleen vahvalla perustalla, mutta huoleenkin on syytä. Etenkin nuorten äänestysaktiivisuuden lasku, osallistumisaktiivisuuden polarisoituminen ja keskustelukulttuurin kärjistyminen kertovat muutoksesta.

Iso globaali trendi on, että auktoriteettien noudattaminen heikkenee kaikkialla. Se murentaa perinteistä julkista valtaa, esimerkiksi poliisin asemaa. On piirteitä, että lain noudattaminen heikkenisi meilläkin.

Asia on saanut ikäviä muotoja, Häkkänen sanoo.

- Jopa kansanedustajatason henkilö on sanonut, että jos oma moraali sanoo toisin, lakia ei tarvitse noudattaa. Tämä on aivan käsittämätöntä.

Häkkänen korostaa, että arvopohjasta äänestetään vaaleissa. Keskeiset valtion päättäjät eivät pysy pystyssä, elleivät päättäjät sitoudu vahvasti lain noudattamiseen. Lakeja pitää kaikkien noudattaa.

Lisää ilkeitä ongelmia

Etenkin pakolaisiin ja heidän ihmisarvoonsa ja turvallisuuteensa liittyvissä kysymyksissä on syntynyt uudenlaisia asetelmia. Paperittomien terveyspalveluiden laajentaminen puhutti laajasti Helsingin kaupungin päätöksenteossa.

Häkkänen korostaa, että Helsingillä oli kunnallisen itsehallinnon perusteella oikeus tehdä päätös terveyspalveluiden laajentamisesta. Valtio ei voi marssia kuntien itsehallinnon yli.

Helsingin ratkaisu on pieni asia sen rinnalla, mitä on tulossa, Häkkänen sanoo. Käsiteltävänä on 11 000 maahanmuuttajien valitusta kielteisistä turvapaikkapäätöksistä.

- Tänä vuonna aktualisoituu se, minkälaisia palveluita laittomasti maassa oleville järjestetään, miten heidät hoidetaan. Kunnat ovat tässä asiassa keskeisessä roolissa.

Tulossa on tarkempaa lainsäädäntöä. Tarkoituksena on alkaa käyttää hyödyksi muun muassa sijaintipaikkatietoja, Häkkänen kertoo.

- Jos laittomasti maassa oleskelevat eivät ole viranomaisten tiedossa, se johtaa usein syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Tämä on Euroopan yhteinen haaste ja valtavan iso kysymys.

Suomessa asia koskee laajasti julkisen sektorin toimijoita, myös muun muassa poliisia ja kuntia.

lainvalmistelukoulu

Oikeusministeriön tehtäväkenttä on laaja. Kansalaisten oikeusturva, demokratian toimivuus ja kansalaisten perusoikeudet kuuluvat oikeusministerin työsarkaan. Ministeriö myös vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta.

Hallitusta on moitittu huonosta lainvalmistelusta. Etenkin sote- ja maakuntauudistuksen teko on saanut huutia siitä, että hallitus heittää lakiesityksiä perustuslakivaliokuntaan kuin koepalloina ajatuksella, että menisikö tämä läpi.

Eikö oikeusministeriö saa ryhtiliikettä aikaan?

- Jokainen ministeriö on vastuussa oman lainvalmistelunsa tasosta. Oikeusministeriön tehtävä on toimia neuvonantajaministeriönä, Häkkänen vastaa.

Hänen mukaansa lausunnonantajana ja sparraajana oikeusministeriö on vahvistanut rooliaan.

Mietintämyssyssä on kuitenkin jotakin.

- Erillinen lainvalmistelukoulu on mietittävänä, Häkkänen kertoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että muiden ministeriöitten lainvalmistelijat saisivat oppia hyvästä lainvalmistelusta.

Järjestelmä toimii

Lainvalmistelulle asetetaan oikeusministerin mukaan koko ajan kovempia vaatimuksia monelta taholta. Sen olisi oltava yhä nopeampaa, yhä huolellisempaa ja laissa tulisi olla yhä enemmän joustavuutta.

Lakiesityksen tyssääminen eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ei huoleta Häkkästä.

- Niin sen pitää toimiakin. Nykyinen perustuslainvalvonta lähtee siitä, että valiokunnalla on ainoana oikeus tulkita mikä on perustuslain kannalta oikein. Jos tiedossa on perustuslakivaliokunnan kanta, esitystä kannattaa muuttaa.

Häkkänen muistuttaa, että nyt on tehty isoja reformeja ja lisäksi syntyi pakolaiskriisi. Lakeja on vietävä linjattavaksi perustuslakivaliokuntaan.

Oikeusministeristä nykyinen järjestelmä toimii hyvin, koska valiokunta on riippumaton ja vahva toimielin. Perustuslakituomioistuimen perustamista ministeri ei kannata.

yleispoliitikkoja

Ennen vuoden 2000 perustuslakia oikeusministeriltä vaadittiin oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Vaatimus poistui vuonna 2000.

Häkkänen sanoo vieroksuvansa ajatusta, että politiikassa pitäisi olla alan tutkinto, jotta pystyisi tekemään poliittisia linjauksia. Kaikki ovat yleispoliitikkoja, hän sanoo.

- Oikeusministeriö on ripauksen verran katsottu erilaiseksi toimijaksi, koska täällä on kysymyksiä, joista kansanedustajat eivät suoraan edes päätä yhden eduskuntakauden aikana. Juridiikan ja politiikan rajapinta on osattava haistaa.

Häkkänen korostaa arvopolitiikan merkitystä. Esimerkiksi rangaistuksen kovuuden arviointi on politiikkaa.

- Se on politiikan kysymys, arvopolitiikkaa. Lakimiestutkinto ei tee kenestäkään kelvollista arvopoliitikkoa.

Hallituksen mallilla

Kokoomuksen maakuntasiipeen kuuluvalla Häkkäselle kunta- ja sote-asiat ovat tuttuja.

Ennen tätä haastattelua hän on ministeriössään neuvotellut taas kerran sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroista. Työhuoneen seinällä taulussa jänis vetää kivirekeä.

- Siltä minustakin välillä tuntuu, Häkkänen sanoo.

Hän vakuuttaa kuitenkin luottavansa uudistuksen etenemiseen. Oikeusministerinä hänellä on asiassa kaksi hattua päässään: hän on kokoomuksen keskeisiä sote-neuvottelijoita ja oikeusministeri vastaa ison lakipaketin onnistumisesta.

Kaupungeista on tullut kovia paineita kaikkien puolueiden edustajilta maakuntauudistuksen kaatamiseen, mutta etenkin kokoomuksen isoilta kuntapomoilta. Kumman puolelle oikeusministeri asettuu kahden tulen välissä: maakunnat vai ei?

- En näe voimakasta kahtiajakoa. Tuen selkeästi hallituksen mallia. Oikeusministerinä sanon, että on laaja konsensus siitä, että tehtäviä siirretään kunnista ylemmälle organisaatiolle.

- Kansanvallan kannalta ei kovin monta muuta mallia ole kuin se, että vaalijärjestelmä on mukana. Ylemmällä toimijalla täytyy olla suorat päättäjät.

Häkkänen arvioi, että uudistuksen takkuamisen syy on ohipuhuminen.

Kaupunkien osaaminen

Isot kaupungit vaativat kasvupalvelujen siirtämistä niiden itsensä järjestettäväksi. Hallituksen malli olisi, että järjestämisvastuu on maakunnilla. Vain pääkaupunkiseudun kunnille tehtäisiin niiden haluama kuntapohjainen malli. Hallituksen malli on Häkkäsestä järkevä malli.

- Mutta erityisesti myös kaupunkien rooli huomioidaan oman kasvunsa moottorina. Maakunnan ja kuntakentän täytyy toimia erityisesti kasvupalveluissa niin, että resursseja ei tuhlata.

Isoilla kaupungeilla on Häkkäsen mukaan hyvät näytöt kasvupalveluosaamisesta, eikä kuntakentän osaamista ja tuloksia saa heikentää.

- Iso kokonaisuus pelaa nyt hyvin yhteen, ja sitä pitää vahvistaa.

Päätösvalta tulee olemaan alueella.

- Alueilla sallitaan erilaisuus; se on perustuslain mukaista. Maakuntalainsäädäntö on mahdollistava. Erilaisuus sallitaan sotessa ja myös elinkeino- ja kasvupalveluissa. Valtiovallan puolelta osoitetaan selkeä luottamus alueen osaajille. •