Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehtaan käynnistyminen viime vuoden elokuussa oli kuin ihme. Kyseessä oli Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Biotuotetehdas korvasi käyttöikänsä päähän tulleen sellutehtaan ja palautti paikkakunnalla uskon tulevaisuuteen.

Kaupungin keskustaajamassa taivaanrantaa hallitsevat tehdasintegraatin savupiiput. Ne kuuluvat Metsä Fibren biotuotetehtaalle, saman yhtiön kartonkitehtaalle, CP Kelcon CMC tehtaalle, Äänekosken biovoimalaitokselle, SMI:n pigmenttitehtaalle ja Ekoenergyn biokaasulaitokselle. Vanhan paperitehtaan tiloihin on valmistumassa Metsä Groupin viilusorvaamo.

Laitokset haukkaavat jättimäisen määrän puuta. Se näkyy ja kuuluu myös kaupungin keskustassa, jonka läpi kulkee 240 tukkikuormaa vuorokaudessa.

Puunhankinta työllistääkin satoja henkilöitä puunkorjuussa ja kuljetuksissa. Heijastusvaikutukset ulottuvat koko Keski-Suomeen.

Tulevaisuus biotuotteissa

Äänekosken elinvoimajohtaja Sari Åkerlundin luettelo on pitkä. Åkerlund arvioi, että pelkästään Metsä Groupin osuus yksityisistä työpaikoista on noin viidennes tai kuudennes. Kun laskutoimitukseen lisätään välilliset työpaikat, osuus kasvaa.

- Biotuotetehdas toi kymmeniä vuosia jatkumoa kaupunkiin. Ilmapiiri on muuttunut yrittäjäystävällisemmäksi kuin se oli aiemmin. Pienet palveluyritykset näkevät, että suuryritykset tarvitsevat kumppaneiksi siivous- ja ruokapalveluita, kunnossapitopalveluita, vartiointia ja kuljetuksia.

Åkerlundin mukaan Keski-Suomessa nousukausi alkoi muuta maata aikaisemmin. Sitä ylläpitävät nyt biotuotetehtaan lisäksi myös isot rakennushankkeet, kuten Jyväskylän Kankaan alueen ja keskussairaalan rakentaminen ja nelostien parannustyöt.

Elinvoimajohtaja toivoisi, että paikkakunnan perinteisesti hiukan jähmeä ilmapiiri notkistuisi ja ihmiset hakisivat enemmän koulutusta ulkopuolelta. Yleinen koulutustaso on melko matala ja yksipuolinen. Sukupolvien saatossa on totuttu siihen, että tehtaalle pääsee aina.

Muuttotappiota edelleen

Äänekoski kärsii muuttotappiosta, vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on kadehdittava 104 prosenttia. Etenkin miesvaltaisilla aloilla työtä riittää. Metsäteollisuusyritysten lisäksi kaupungissa toimii Valtran traktoritehdas, joka työllistää noin 900 työntekijää.

Äänekoskelle ”pendelöi” päivittäin työn perässä pari tuhatta ihmistä lähikunnista, eniten Jyväskylästä. Kaupungin johdon suurin huolenaihe onkin, miten saisi ainakin osan kaupunkiin töihin matkaavista muuttamaan paikkakunnalle.

Toinen kohtalon kysymys on, miten nuoret saataisiin palaamaan opiskelujen jälkeen kotikaupunkiin. Siihen kaupunginjohtaja Matti Tuononen lupaa ainakin yhden tänä vuonna toteutuvan houkuttimen.

- Alamme jakaa tämän vuoden alusta opiskelijoille 350 euron vuotuista opiskelustipendiä, jos he pitävät kirjansa Äänekoskella, vaikka opiskelupaikka olisikin toisessa kunnassa.

Lisäksi kaupunki alkaa jakaa perheille sadan euron vauvarahaa ja kaikki Äänekoskella opiskelevat lukiolaiset saavat ilmaisen tietokoneen.

Näiden pienten houkuttimien lisäksi Tuononen lupaa, että ”koko kaupungin paletti pannaan uusiksi”. Sisäilmaongelmaiset koulut on pian kaikki uusittu, ja liikuntaa edistetään rakentamalla jäähalli, jalkapallohalli ja monitoimihalli.

Verotulot kasvussa

Muuttotappiota yritetään kääntää myös monimuotoisilla asumisratkaisuilla. Kaupungissa on pantu merkille, ettei omakotitontti kaupungin laidalla tai järven rannalla ole enää nuorille paras houkutin. Pienessä kaupungissakin asutaan mieluummin keskustan ytimessä.

Kehittämisrahaa saadaan kasvavista yhteisöveroista. Viime vuonna yhteisöveron tuotto kolminkertaistui yli yhdeksään miljoonaan euroon. Myös henkilöveron tuotto on kasvanut, kun työttömyysaste on kohentunut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2015 lähtien. Viime vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 13,6.

Opiskelupaikat lähellä

Tuttu tehdasmaisema korkeine savupiippuineen on Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksen eli Poken opiskelijoilla edessään. Monelle leipäpuu saattaa löytyä ihan naapurista.

Logistiikan perustutkintoa opiskeleva Matti Saviranta valitsi nimenomaan puurekkapuolen, koska puukuormien ajaminen metsätyömailta tehtaille on logistiikka-alan töistä haastavinta.

- Tukkirekan kanssa saattaa upota akseleita myöten lumeen tai veteen, mutta kuorma on saatava metsästä sahalle tai tehtaalle.

Myös Kiia Kumpukallio samalta linjalta tähtää puurekan kuljettajaksi. Hän tunnustaa olevansa autonainen, jolle opiskelualan valinta oli selviö.

Otto Rantanen sanoo kiinnostuksen isoihin rekkoihin olevan sukuvika, sillä isäkin on ajanut rekkaa. Ammatikseen Rantanen haluaisi ajamaan joko nosturia tai erikoiskuljetuksia.

Poken prosessiteollisuuden perustutkinnossa opiskeluympäristön muodostavat laboratorio ja tietokoneluokka, jossa on isoja säiliöitä toisiinsa kytkettyinä. Linjalla opiskeleva Virpi Lampinen urakoi ammattiopintojen ohella lukiota.

Hän kuvaa prosessiteollisuutta alana ”älyttömän laajaksi”. Ammattiopinnoissa saa vain tietyt perusvalmiudet alalle ja varsinainen oppi saadaan työpaikoilla. Itse hän tähtää kaksoistutkinnon jälkeen korkeakouluopintoihin.

Äänekoskelainen Kauri Paattakainen valmistuu prosessiteollisuuden perustutkinnosta ensi keväänä. Yksi vaihtoehto olisi seurata Metsä Fibrellä työskentelevän isän jalanjälkiä. Toisaalta kesätyökokemus Mäntän paperitehtaalta oli hyvä, ja sekin paikka houkuttaa.

- Työnäkymät tällä alalla ovat hyvät, kun uusia tuotteita kehitetään koko ajan.

Syrjäytymisjuttu puhutti

Äänekoskella on keskusteltu vilkkaasti Helsingin Sanomien taannoisesta selvityksestä, jonka mukaan nuorten syrjäytyminen kasautuu Äänekoskella. Vertailussa olivat mukana yli 5 000 asukkaan kunnat.

Syrjäytymistä tarkasteltiin viiden muuttujan avulla. Tarkastelussa oli koulutuksen ulkopuolella olevien, työttömien, masennuslääkkeistä korvausta saaneiden, toimeentulotukea saaneiden ja rikoksista syyllisiksi epäiltyjen osuus kaikista nuorista.

Keskustelussa yhdeksi syyksi on arveltu Pokea, joka kerää paljon nuoria paikkakunnalle. On arveltu, että osa nuorista jättää opinnot kesken ja jää paikkakunnalle toimettomiksi.

Poken opiskelijat eivät oikein tunnista ilmiötä ainakaan lähipiiristään.

- Lähinnä se nauratti, Kauri Paattakainen kommentoi tutkimustulosta. Hän arvelee, että muut paikkakunnat taitavat olla aikamoisia onneloita.

Otto Rantanen pitää hyvänä, että nuorten masennus nostetaan pöydälle. Tosin hän uskoo, että sitä on paljon muuallakin kuin Äänekoskella.

Omasta kaveripiiristään nuoret eivät keksi yhtään syrjäytynyttä. Muutama opiskelukaveri on jättänyt opiskelut kesken, mutta vaihtaakseen mieluisampaan alaan – ei siksi, ettei mikään huvita. •

Äänekoskelaiset äänessä

Kauppias Tarja Huttunen, vaateliike Mekotar Oy:

”Odotan milloin se (biotuotetehdas) alkaa vaikuttaa. Että minkälainen lottovoitto se on. Ei sitä ole vielä hoksattu. Panemme toivomme alihankkijafirmoihin, jos niitä tulee. Uskon, että ne nostavat pikku hiljaa paikkakuntaa. Me olemme hitaita käänteissä. Kaupunki on jo aktivoitunut ja keskustaan tulee uusia liikerakennuksia ja monitoimiaukio.”

Arviointipäällikkö Jarmo Berg, SKV Kiinteistönvälitys Oy:

”Biotuotetehtaan rakentaminen ylikuumensi vuokra-asuntomarkkinat. Asuntoja ostettiin ja mikä tahansa kelpasi, mihin pystyi vuokralaisia majoittamaan. Tavalliset ihmiset ostivat tyhjillään olleita asuntoja ja saivat kaksiosta 500–600 euron vuokratulot kuukaudessa. Nyt asuntomarkkinat ovat alijäähtyneet, kun lainarahalla ostettuja asuntoja myydään.”

Autonapumies Matti Turpeinen:

”Rakentaminen näkyi, kun raskasta kalustoa kulki ja täällä oli paljon ulkomaalaisia rakennusmiehiä, enimmäkseen puolalaisia ja virolaisia. Tehdasalueella oli ajoittain tungostakin. Nyt pitäisi parantaa tieverkostoa. Se on pahasti rapistunut, kun raskas liikenne on lisääntynyt. Tienrunkoja ei ole tehty nykyiselle kalustolle.”

ERI TOIMIALOJEN TYÖPAIKKOJEN OSUUS (%) KUNNAN KAIKISTA TYÖPAIKOISTA VUONNA 2015

Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti:

Luokittelu: Timo Aro 2017

Taloja, kenkiä, paperia,

autoja ja sinappia

Suomen teollistuneimpien kuntien listalla on joukko pieniä kuntia. Listan kärjessä on yllättäen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäntä. Kunnanjohtaja Jouko Nissisen mukaan kunta sijaitsee ”keskellä ei mitään” ja samalla lähes Suomen keskipisteessä.

Pyhännän väestöstä reippaasti yli puolet saa leivän teollisuudesta. Työpaikkaomavaraisuus on yli sata eli työtä riittää myös isolle joukolle muualta töissä käyviä.

Kunnassa kukoistaa etenkin rakennusteollisuus. Esimerkiksi Jukka-talot tulevat Pyhännältä. Myös elintarviketeollisuus työllistää hyvin ja tuottaa muun muassa ketsuppia ja sinappia. Turun Sinappikin tehdään tätä nykyä Pyhännällä.

Listakakkosena teollistuneiden kuntien listalla on Sievin kunta. Keski-Pohjanmaalla sijaitseva kunta on antanut nimen kaikkien tuntemalle jalkineelle. Pohjoismaiden suurin kenkien valmistaja työllistää kotikunnassaan 350 henkilöä ja Oulaisissa 140. Loput konsernin 530 työntekijästä sijaitsevat vientimaissa eri puolilla Eurooppaa.

Päijäthämäläinen Kärkölän kunta elää yhden suuren työllistäjän, Järvelän taajamassa sijaitsevan Koskisen Oy:n tahdissa. Valtaosa kunnan työssä käyvistä, noin 500 ihmistä, saa elannon joko suoraan tai välillisesti puutuoteteollisuuden perheyrityksestä.

Yhden toimialan riski

Uusikaupunki on noussut teollisuuskaupunkien kärkeen autotehtaan ansiosta. Valmet Automotiven osuus kaupungin teollisista työpaikoista on yli 70 prosenttia ja kaikista työpaikoista noin 40 prosenttia. Työvoimaa rekrytoidaan jatkuvasti lisää ja vain osa työntekijöistä muuttaa kaupunkiin. Työmatkailu muualta kasvaa.

Onko näin suuri riippuvuus yhdestä isosta työnantajasta hyvä vai huono asia? Uudenkaupungin elinkeinojohtajan Jarkko Heinosen vastaus on ”sekä että”.

- Totta kai se on aina talousalueelle myös iso riski. Silti täytyy ottaa huomioon, että autotehdas on työpaikkojen määrällä mitaten Suomen suurin teollinen laitos. On kansallinen intressi, että meillä on tällainen tehdas Suomessa.

Heinonen korostaa, että yritysten sijoittuminen perustuu suurelta osin historiaan, vaikka kunnassa tehtäisiin kuinka hyvää elinkeinopolitiikkaa. Autotehtaan sijoittuminen Uuteenkaupunkiin on hänen mukaansa työntekijöiden fiksun työn tulosta.

Ruukin perilliset

Satakunnassa sijaitseva Euran kunta kuuluu vanhoihin ruukkipitäjiin. Kauttuan ruukki on tätä nykyä useiden yritysten sijaintipaikka. Alueella on muun muassa kuusi maailmanluokan pakkausalan yritystä, jotka ovat rönsyjä vanhasta Euran paperista.

Euran kunnan yrityskehittäjän Harri Virénin mukaan kunnan työpaikkaomavaraisuus on 106,9 ja työttömyysaste 6,4 prosenttia.

- Moni muu ruukki on hakenut uutta nousua matkailusta, mutta meillä 350-vuotiaan ruukkialueen teollinen toiminta on vain muuttanut muotoaan. •