Jätetään ruokakriisit historiaan hyvällä hankintaosaamisella   

Mädäntynyttä lihaa, järkyttävissä olosuhteissa pidettyjä eläimiä, hullun lehmän tautia, hyönteismyrkkyjäämiä kananmunissa. Globaalissa elintarviketuotannossa ruokaskandaalit seuraavat toisiaan. Niiden yhteydessä käynnistyy aina syyllisten etsintä. Missä kohtaa tuotantoketjua virhe tapahtui, kuka tiesi alkuperästä ja miten elintarvike saattoi lopulta päätyä kuluttajan tai koululaisen lautaselle?

Ei ole yllättävää, että syksyllä 2017 Valion Aula Reseachilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan niin kuntapäättäjät kuin hankinnoista vastaavat virkamiehet pitävät eläinperäisten tuotteiden hankinnassa tärkeimpinä tekijöinä raaka-aineiden puhtautta, suomalaisen lainsäädännön noudattamista eläintenpidossa ja raaka-aineiden alkuperätiedon saatavuutta. Tahtotila on selvityksen mukaan yhteinen, joten nyt tarvitaan askelmerkkejä toteutukseen.

Elintarvikelainsäädäntö on erittäin tiukka esimerkiksi naudanlihan alkuperän ilmoittamisen suhteen. Se, että alkuperämaa on ilmoitettava tai suomalaisen naudanlihan voi jäljittää jopa tilalle saakka, ei vielä takaa eläinten hyvinvoinnin kannalta mitään. Meillä on kuitenkin mahdollisuus läpinäkyvämpään seurantaan silloin, kun elintarvike on tuotettu lähellä. Ja toisin päin, mitä pidempi tuotantoketju on, sen vaikeampi meidän on saada tietoa tuotanto-olosuhteista.

Kotimaisuus tai puhtaus ovat sanahelinää markkinoilla, joissa laadullisten ominaisuuksien pitää olla mitattavia ja vertailtavia, kuten julkisissa hankinnoissa. Kotimaisuus ja puhtaus on tärkeä arvo yhtälailla ruotsalaisille, saksalaisille ja italialaisille. Kriteerit tulee sen sijaan etsiä esimerkiksi vastuullisuudesta tai eläinten terveyden seurannasta.

Motiva julkaisi vuosi sitten Julkisten vastuullisten elintarvikehankintojen oppaan, joka pohjautui vuonna 2016 tehtyyn Valtioneuvoston periaatepäätökseen. Oppaan tarkoituksena on auttaa niin hankkijoita kun myös kuntapäättäjiä ymmärtämään ja löytämään keinoja, kuinka erilaisia vastuullisuuden ulottuvuuksia voidaan elintarvikehankinnoissa hyödyntää. Opasta on käytetty ahkerasti ja Motivan hankintapalvelu sekä seuraa että tarjoaa apua tarjouspyyntöjen valmisteluun. Eniten kriteereitä on hyödynnetty eläinperäisten tuotteiden hankinnoissa, joka kertoo tuossa alussa kuvatusta halusta tehdä vastuullisempia hankintoja etenkin eläinperäisten tuoteryhmien osalta.

Vaikka oppaita tehdään ja ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, tarvitsemme edelleen päätöksen tekoon, niin kuntapäättäjien kun virkamiesten parissa, enemmän avointa keskustelua.

Kuntapäättäjät, käykää tutustumassa kunnan isoimpaan ruokapalveluyksikköön. Pelkkä lounaan mittainen katselu ei riitä. Ruokapalvelun parissa työskentelevät, kutsukaa kuntapäättäjät päiväksi luoksenne. (Tiedän kokemuksesta, että vieraista on vain vaivaa, mutta tämä riski kannattaa ottaa). Katsokaa ruokaketjua pidemmälle ja kuunnelkaa, millaista ruoanvalmistus isoissa yksiköissä on. Tältä pohjalta on helpompi lähteä ratkomaan yhteistä haastetta, kuinka hankkia vastuullisemmin tuotettuja elintarvikkeita.

Suomalainen kouluruoka täyttää muuten tänä vuonna 70 -vuotta, onnea! Noin 900 000 lasta, nuorta ja aikuista nauttii kouluissa ja oppilaitoksissa lounaan päivittäin.  Tässä olisi kohtaamisen paikka, järjestäkää kunnassa syksyllä yhteinen kiireetön lounastapahtuma kouluruoan ympärille.

Motivan hankintapalvelu tarjoaa julkisille hankkijoille neuvontaa kestäviin hankintoihin.  Ota yhteyttä: hankintapalvelu@motiva.fi

Elina Ovaskainen työskentelee Motivassa vastuullisten elintarvikehankintojen asiantuntijana. elina.ovaskainen@motiva.fi

Puh. 040 7749390