Puun juurella on Suomessa oltu aina. Sitä on aikoinaan jopa syöty, kun pettu pahimpina katovuosina korvasi osan leivän ruisjauhoista. Puunjalostuksen sivutuotteet on hyödynnetty tarkkaan esimerkiksi mäntysuovan valmistuksessa. Nykyisin mäntyöljystä tehdään myös biopolttoainetta ja monta uutta tuotetta on tuloillaan. Myös julkisissa hankinnoissa puuta käytetään eri muodoissa nyt ja tulevaisuudessa.

On tärkeä huomioida, että julkisia hankintoja voidaan käyttää strategisena työkaluna muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Myös vuoden 2017 alusta voimaan tullut kansallinen hankintalaki kannustaa tekemään julkisella sektorilla vastuullisempia hankintoja.

Miksi sitten pitäisi miettiä puupohjaisten tuotteiden hankintojen vastuullisuutta? Suomessa lähes 90 prosenttia metsistä on sertifioitu, mutta maailmassa vain noin 10 prosenttia. Metsätalous ei ole aina kaikkialla kestävää, siksi on tärkeää varmistaa, että puuraaka-aineen arvoketjun jäljitettävyys on kunnossa. Puun pitää olla peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Riippumatta siitä, hankitaanko puupohjaisia tuotteita kotimaasta tai Suomen rajojen ulkopuolelta, on syytä kiinnittää huomiota tuotteen hankintaketjuun.

Julkisissa hankinnoissa puupohjaisia tuotteita käytetään laajasti. Tätä kannattaa miettiä myös kunnan strategisten tavoitteiden ja niiden jalkauttamisen kannalta. Kuntapäättäjä: joko kunnassasi tunnetaan puun alkuperä? Vastuullisuuden alkuun voi päästä pienin askelin vaikkapa kopio- tai pehmopaperin hankinnassa. On hyvä myös tiedostaa, missä kaikkialla puuta onkaan käytössä ja mistä se on peräisin. Puuta käytetään todella monissa eri muodoissa muun muassa rakentamisessa sekä kalustehankinnoissa. Lisäksi puuraaka-ainetta on käytössä erilaisissa hygieniatuotteissa, pehmopapereissa ja pakkauksissa. Tämän lisäksi on lukuisia muita tuotteita, joissa käytetään puuta tai puuperäisiä raaka-aineita.

Oleellinen osa hankintojen vastuullisuutta on tuotteiden ja niiden materiaalien arvoketjujen ja alkuperän tunteminen. Se ei ole aina helppoa varsinkaan monipolvisissa ketjuissa ja on hyvä tiedostaa, että markkinoilla voi olla myös laitonta puuta.  Erilaiset merkinnät tai sertifikaatit ovat yksi tapa osoittaa tuotteen tai palvelun kestävyyttä. Asettamalla vaatimuksia raaka-aineelle tai materiaalille julkiset hankintayksiköt voivat välttää laittoman puun käytön ja edistää metsätalouden kestävyyttä.

Metsäsertifioinnissa puun alkuperän seuranta on keskeistä samoin kuin tarkoin määritellyt kestävyysvaatimukset metsän käytössä ja hoidossa. Metsäsertifiointimerkit, kuten PEFC ja FSC, ovat ympäristömerkkejä, jotka tuottavat tiedon puun alkuperästä. Myös muut tuotteiden ympäristömerkit voivat sisältää kriteereitä puulle. Takavuosina nämä kaksi suurinta metsäsertifiointijärjestelmää olivat keskenään kilpasilla, nyt moni ajattelee, että kahdesta eri järjestelmästä on myös hyötyä. Ne kirittävät toinen toisiaan. Hankinnassa ei ole tarvetta erotella järjestelmiä sen sijaan sertifioinnin olemassaolo ylipäätään on tärkeää.

Neuvontaa julkiselle hankkijalle kestäviin hankintoihin on tarjolla Motivan hankintapalvelussa. Ota yhteyttä: hankintapalvelu@motiva.fi

Tutustu Puutuotteiden vastuulliset hankinnat -vinkkilistaan >>

Elina Ojala

Elina Ojala työskentelee Motivassa kestävien hankintojen asiantuntijana.

elina.ojala@motiva.fi
puh. 040 847 8239

 

 

 

 

Elina Ojala
www.motiva.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.