Sepposen valinta Ruokolahdelle raukesi äänin 20-6
Ruokolahden kunnanhallitus käsittelee uuden kunnanjohtajarekrytoinnin aloittamista ensi viikolla. (Kuva: Ruokolahden kunta)
Ruokolahden kunnanvaltuusto päätti äänin 20–6 katsoa Anu Sepposen valinnan kunnanjohtajaksi rauenneeksi. Samalla valtuusto valtuutti kunnanhallituksen aloittamaan uuden kunnanjohtajan rekrytoinnin. Päätökseen jättivät eriävät mielipiteensä perussuomalaiset ja kokoomus.
Rautalammin kunnanjohtajana toimiva Anu Sepponen valittiin elokuun lopulla hieman yllättäen Ruokolahden kunnanjohtajaksi. Kakkoseksi jäi Ruokolahdella syntynyt keskustan ex-ministeri Kimmo Tiilikainen äänin 14–13.
Tämän jälkeen vaikeudet kasaantuivat, kun lähdettiin neuvottelemaan johtajasopimusta. Neuvotteluissa Anu Sepponen joutui tulemaan vastaan hakemuksessaan esittämässä palkkatoiveessaan. Lopullisesti homma meni puihin, kun kunnanvaltuusto päätti 28.9. pitämässään kokouksessa pudottaa kunnanjohtajaksi valitun Sepposen palkkausta 6 500 euroon, lisätä sopimukseen kuuden kuukauden koeaika ja pudottaa pois yhdeksän kuukauden palkka, mikäli kunnanjohtaja joutuisi eroamaan epäluottamuksen takia.
Lainvoimainen päätös puuttuu
Valtuustossa käytiin nasakka 20 minuutin keskustelu, jossa kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut ilmaisivat halunsa jatkaa neuvotteluja johtajasopimuksesta Anu Sepposen kanssa. Samalla muistutettiin, että valtuuston äänestyksen myötä riisuma johtajasopimus ole vielä lainvoimainen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Anu Sepponen on Ruokolahden virkaan valittu kunnanjohtaja. Valtuuston kokouksessa 28.9. tehty päätös ei ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voi yhä valittaa. Ei millään ole järkevää ja mahdollista yhtyä kunnanhallituksen esitykseen. Esitämme johtajaneuvottelujen jatkamista, esitti kokoomuksen ryhmän puolesta valtuutettu Timo Kärki.
Saman puolueen Toivo Launiainen viittasi siihen, että Sepposelle tarjottu 6 500 euron kuukausipalkka on alempi kuin aiemman kunnanjohtajan. Valtuutettu epäili, että vastaavalla palkalla voivat kunnanjohtajaehdokkaat olla uudessa haussa vähissä.
-Kunnanjohtajan työt ovat yhtä arvokkaita teki ne mies tai nainen. Epäilen suuresti, että kukaan lähtee tuolla palkalla tulemaan tänne kunnanjohtajaksi.
Kolhuja vaakunaan
Valinnan raukeamista esittäneet keskustan ja demareiden valtuutetut viittasivat siihen, kuinka kunnan maine on kärsinyt kolhuja kunnanjohtaja-sotkun ansiosta. Asiaa oli jo aiemmin iltapäivällä käsitelty valtuustoseminaarissa, johon muutamissa puheenvuoroissa viitattiin.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) kuitenkin muistutti, että seminaarissa käytyjä luottamuksellisia keskusteluja ei avoimeen valtuuston kokoukseen sovi tuoda.
Kymäläinen suitsi keskustelua myös tiukoin sanankääntein, kun altavastaajiksi äänestyksessä jääneet olisivat halunneet selvennystä suurten puolueiden edustajien kommentteihin.
-Tämä ei ole tuomioistuin, jossa valtuutetut esittävät toisilleen kysymyksiä, puheenjohtaja muistutti.
Seuraavaksi kunnanjohtajan valinta palaa kunnanhallitukseen, jonka tehtäväksi jää laittaa paikka uudelleen hakuun. Hakuehdot tulevat olemaan samat, jotka ne olivat nyt karille päätyneessä valinnassa.
Aiheesta aiemmin: Ruokolahden kunnanjohtajavalinta umpisolmussa sopimusehtojen vatkaamisen takia – ”Kunnan sopimuskäytännöt olisi hyvä olla läpinäkyvät ja ennustettavat”
Arvot joita tarvitaan johtamistason päätöksenteossa eivät valitettavasti useinkaan toteudu kuin marginaalisesti kunnan asukkaiden hyväksi. Läpinäkyvyys, riippumattomuus, luotettavuus, tehokkuus ja sitoutuminen hyvinvointiin tulee ohjata toimintaa arjen päätöksissä, että pyhänä johtajakin ehtisi palautumaan seuraavaan työviikkoon. Arvot kuuluvat ammattijohtajan työkalupakkiin muiden tarvittavien kompetenssien ohella. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaisten puolesta toimivat asianosaiset tai tuleva johtaja eivät voisi tapauksen perusteella tarkastella omaa neuvotteluprosessiaan ja siitä seuranneita johtopäätöksiä kriittisesti. Valinnoissa tulee olla huolellinen. Siitä huolimatta julkisuuteen annettu kokonaiskuva kertoo suhteettoman suuresta ajankäytöstä ja samalla resurssien hukkakäytöstä. Tässä on vain yksittäisen henkilön valintaprosessi, joka on johtanut lisäksi asukkaiden luottamusta nauttineen toimielimen poikkeamaan hyvistä sopimuskäytännöistä. Johtamisen osalta edellytetään kykyä toimia oikeutta ja hyvää hallintoa sekä siihen liittyvää kulttuuria noudattaen. Tapauksessa näkyy piittaamaton ja välinpitämätön suhtautuminen esimerkiksi johtajasopimuksen sisältöön, joka huomioi johtajan asemassa olevan työaikaan liittyviä asioita suuntaa antavasti asiaankuuluvalla tavalla. Hyvä johtamiskäytäntö tarjoaa suunnan johon edetään asiaan liittyvien ja soveltuvien käyttäytymisstandardien kanssa. Johtamiskysymyksessä ovat tärkeitä lisäksi motivointi, valtuutus ja luottamus sellaisina elementteinä, jotka tarvitaan ja tulee toiminnan valvonnan osalta myös huomioida. Toisaalta voi olla ymmärrettävästi huolissaan siitä vastuusta, joka työnantajalla on, että uusi kunnanjohtaja sopii organisaation kulttuuriin ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Luottamusarvoon sisältyy automaationa oletus luottamuksellisten tietojen säilymisestä luottamuksellisina. Eri asia on se mitä voi ajatella arkijärjen käytöksi irtisanomistilanteessa. Riippumattomuus kaikista ulkoisista eduista puoltaa itsenäisyyttä, mutta vetoaminen kilpailevan sopimuksen etuihin muistuttaa enemmän äärimmäisen kovasta neuvottelumenetelmästä, jossa pää jää usein vetävän käteen. Tässä tapauksessa Puumalan kunnanjohtajan pää ja hallinto-oikeus byrokratia.