Kittilä aikoo maksaa Mäkelälle 135 000 euron erokorvauksen
Anna Mäkelän potkuihin liittyvän solmun synnyttämä esitys "Lex Kittilästä" on lausunnoilla syyskuun alkuun saakka. (Kuvakaappaus Kuntalehdestä 3/2016)
Kittilän kunta aikoo maksaa laittomasti irtisanotulle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle 135 000 euron erokorvauksen, jos Mäkelä irtisanoutuu virastaan.
Kunnan asettaman toimikunnan ja Mäkelän neuvottelema erosopimus on Kittilän kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina. Sopimus vaatii kunnanvaltuuston hyväksynnän.
Kittilän valtuusto irtisanoi Mäkelän marraskuussa 2014 luottamuspulan takia äänin 23–4. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi irtisanomisen helmikuussa 2016. Oikeuden mukaan erottamispäätös oli syntynyt väärässä järjestyksessä, sillä Mäkelää ei kuultu kuntalain ja hallintolain edellyttämällä tavalla.
Korkein hallinto-oikeus piti kesäkuussa muutoksitta voimassa hallinto-oikeuden päätöksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sovintosopimuksessa todetaan, että ”kunnanvaltuuston enemmistön ja Mäkelän välit ovat tässä tilanteessa sellaiset, että virkaan palaaminen ja sen menestyksellinen hoitaminen
yhdessä luottamushenkilöiden kanssa olisi haasteellista”. Siksi asian sopiminen olisi sekä
kunnan että Mäkelän kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Sovintosopimuksessa mainitusta noin 135 000 euron korvaussummasta noin 15 500 euroa on korvausta asiamiehen käyttämisestä. Virkasuhteen päättymisen johdosta maksettava korvaus on noin 119 500 euroa.
Kittilän toraisista kiemuroista on seurannut esitys muuttaa kuntalakia niin, että valtiovarainministeriö voisi asettaa selvityshenkilön tai selvitysryhmän selvittämään kunnan hallintoa. Näin turvattaisiin päätöksenteko silloinkin, kun kunta on poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa.
Esitys, ”Lex Kittilä”, on lausuntokierroksella 6. syyskuuta saakka.
Muokattu klo 8.40: Lisätty maininta Lex Kittilästä.
Aiemmin Kittilästä Kuntalehdessä
Lue myös: Johtajasopimus luo pelisäännöt
Selvitysmies, kuntalain asiantuntija Kari Prättälä luovutti 25. 4.2016 kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk) ehdotuksensa Lex Kittiläksi.
Jos Prättälän ehdotus säädetään laiksi, valtio saa puuttumiskeinoja Kittilän sekä muiden ongelmakuntien päätöksentekoon.
Tällaista lakia ehti syksystä 2014 lähtien perätä rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta.
Ensin ehdotukselle naureskeltiin kunta-alan vaikuttajien piirissä, mutta nyt Kittilän päätöksenteon ”saldo” on jo niin hurja, että valtiovallan on ollut pakko ryhtyä toimiin.
OTL Kari Prättälän tuli toimeksiannon mukaisesti Lex Kittilää valmistellessaan ”selvittää mahdollisia kuntalain säännöksiä, joilla voitaisiin puuttua tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus ovat vaikeutuneet esteellisyyssäännöksien ja rikostutkinnan johdosta”.
Vaikka toimeksiannossa ei mainittu Kittilän kunnan nimeä, kyse on tapaus Kittilästä. Ja jos laki säädetään, sitä kutsutaan Lex Kittiläksi, vaikka yleislakina laki koskee kaikkia kuntia.
Prättälä ehdottaa selvityksessään muun muassa, että valtiovarainministeriö voisi pidättää virkarikoksista epäillyt kuntapäättäjät tilapäisesti päätöksenteosta, elleivät päättäjät itse vetäytyisi – tai ellei kunnanvaltuusto suostuisi pidättämään heitä päätöksenteosta.”
”Kun Lex Kittilää kaiken todennäköisyyden mukaisesti sovelletaan ensi kerran Kittilään, muuallakin nähdään, että kunnallisella päätöksenteolla on joku raja. Virkavastuu koskee myös luottamushenkilöitä. Enemmistön päätös ei ole aina yhtä kuin lainmukainen päätös.”
Jos Kittilän kunnassa on tehty laittomuuksia, niin luontevaa olisi saada lainrikkojat vastuuseen ja korvausvelvollisuuteen teostaan. Nyt korvaukset pistetään veronmaksajien maksettavaksi.
Laittoman irtisanomisen ovat tehneet irtisanomisen puolesta äänestäneet valtuuston jäsenet. Syyllisiä ovat myös laitonta irtisanomista esittäneet virkamiehet.
Jos äänestys on ollut anonyymi, niin silloin kaikkia valtuuston jäseniä on pidettävä vastuullisina. Erimieltä olleiden olisi pitänyt ymmärtää vaatia avointa äänestystä tai lakimiehen lausuntoa irtisanomisen laillisuudesta, jonka jälkeen vastuu laillisuudesta olisi siirtynyt lakimiehelle.
Ei voi olla niin, että valtuusto saa äänestää miten vain lakejakin rikkoen ja pistää vahingot kuntalaisten maksettavaksi. Lakien rikkomisesta tulee olla seuraamuksia lakien rikkojille.