Lokakuu oli kolmen eron kuukausi
Lokakuussa ei Suomen kuntiin, hyvinvointialueille tai maakuntiin valittu yhtään uutta ykkösjohtajaa. Kaksi kunnanjohtajaa ja yksi hyvinvointialueen johtaja joutui sen sijaan jättämään paikkansa luottamuspulan vuoksi.
Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala jätti tehtävänsä 5. lokakuuta. Kunnanhallitus oli käynyt Kummalan kanssa johtajasopimuksen mukaisen kehityskeskustelun syyskuun lopulla.
– Keskustelut Arton kanssa on käyty hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä, hallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto, sd., luonnehti eroon johtanutta prosessia kunnan verkkosivuilla.
Kummalan pesti Petäjävedellä jäi reilun vuoden mittaiseksi. Valtuusto valitsi hänet kunnanjohtajaksi maaliskuussa 2024. Ennen Petäjäveden-pestiään Kummola toimi Multian kunnanjohtajana.
Kuhmoisten erottamisuhan alla ollut kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen päätti lopulta irtisanoutua itse ja tarttua hänelle tarjottuun erorahaan.
Väyrysen asema kävi tukalaksi, kun seitsemän valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua jättivät syyskuussa aloitteen irtisanomismenettelyn käynnistämisestä. Aloitteen tekijät perustelevat esitystään Väyrysen puutteilla asiaosaamisessa ja henkilöstöjohtamisessa. Kunnanhallitus yhtyi aloitteeseen, ja valtuuston oli määrä asettaa tilapäinen valiokunta valmistelemaan irtisanomista.
Väyrynen saa 14 kuukauden palkkaa vastaavan noin 100 000 euron erorahan. Se on herättänyt paljon keskustelua, sillä Väyrysen johtajasopimuksessa eroraha oli määritelty kuuden kuukauden palkkaa vastaavaksi.
Avoin Kuhmoinen -ryhmän kaksi valtuutettua arvostelivat ankarasti menettelyä, jolla erorahasta sovittiin ja he äänestivät erokorvausta vastaan valtuustossa. Asian valmistelusta on tehty myös kaksi oikaisuvaatimusta ja ne ovat marraskuun alussa kunnanhallituksen käsittelyssä. Mahdollista on, että erokorvauksen korottamista puidaan hallintaoikeuksissa.
Kuhmoisten valtuusto valitsi Väyrysen kunnanjohtajaksi elokuussa 2021. Hän toimi aiemmin Laukaan kunnan sivistyspalveluiden hallinto-ja talouspäällikkönä.
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet jätti eronpyyntönsä hyvinvointialueen hallitukselle 28. lokakuuta. Tollet katsoi, että hänellä ei ollut enää aluehallituksen luottamusta.
Keski-Suomen hyvinvointialue on pahoissa vaikeuksissa taloutensa kanssa ja valtiovarainministeriö käynnisti sitä koskevan arviointimenettelyn kesäkuussa. Alueen päättäjät ei ole olleet tyytyväisiä Tolletin toimiin talouden tasapainottamisessa.
– Jätän Keski-Suomen hyvinvointialueen haikein mielin. Olemme tehneet ison työn hyvinvointialueen uudistamisessa sekä linjanneet suuntaa kohden ensi vuoden talouden tasapainoa. Viime aikoina olemme myös saaneet vietyä hyvin valtakunnan päättäjille viestiä rahoitusjärjestelmän toimivuuden korjaamistarpeista. Olemme parantaneet rahoituksen pohjalla olevien diagnoositietojen kattavuutta ja päättäneet talouden raportointi- ja ohjausjärjestelmän uudistamisesta, Tollet totesi jättäessään virkansa.
Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi kesäkuussa 2022. Hän toimi aiemmin muun muassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana ja Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Islab Oy:n toimitusjohtajana.
Monet kaupungit valitsevat parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa.Hakuajat päättyivät lokakuun aikana Harjavallassa, Pietarsaaressa, Nokialla, ja Rovaniemellä. Savonlinnan kaupunginjohtajana haku päättyy tänään, 31. lokakuuta.
Harjavalta sai 14 hakemusta, Pietarsaari 8, Nokia 24 ja Rovaniemi 18. Pietarsaari päätti jatkaa hakuaikaa marraskuulle.
Päijät-Hämeen liitto valitsee uuden maakuntajohtajan syksyn aikana. Hakuaika päättyi maanantaina 6. lokakuuta, ja virkaan kertyi yhdeksän hakemusta.