Teemu Heinonen: Nousiainen kaipaa suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteistä talousjohtamista
Teemu Heinonen.
Suomen nuorimman kunnanjohtajan tittelin haltija on jälleen vaihtunut. Nousiaisten johdossa loppiaisen jälkeen aloittanut Teemu Heinonen, 26, on syntynyt vuotta myöhemmin kuin samanikäisenä Suomussalmen ohjaimiin viime vuonna tarttunut Erno Heikkinen.
Heinonen, kuten Heikkinenkin, opiskeli Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtaminen pääaineenaan.
– Johtaminen on sinänsä kiinnostanut minua jo pitkään. Opintojen aikana minulle kirkastui, että kunnan ykkösjohtajan työ on sitä mitä haluan aikanaan tehdä. Laaja tehtäväkuva, monipuoliset yhteistyösuhteet ja verkostomainen toiminta kiinnostavat, Heinonen kertoo.
Ensimmäiset viikot Nousiaisten kunnanjohtajana ovat olleet juuri niin työntäyteisinä kuin Heinonen olettikin.
– Työsarkaa on vaikka kuinka, mutta uskon pystyväni tunnistamaan tehtävistä kaikkein tärkeimmät ja keskittymään niihin.
Heinonen nousi kunnanjohtajaksi varasijalta, kun marraskuussa tehtävään valittu Anitta Hietaniemi ei ottanutkaan virkaa vastaan.
Kriisistä ulos ja eteenpäin
Nousiainen on ollut esillä kuntaa vuosi sitten koetelleen vesihuoltokriisin takia, ja osittain kriisin takia viranhaltijat kunnan johdossa ovat vaihtuneet vauhdilla. Heinosen mukaan Nousiaisissa on nyt jo aika astua eteenpäin.
– Kunta kaipaa tässä tilanteessa erityisesti suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteistä talousjohtamista. Kunnanjohtajana tietysti toivon, että kuntalaisten, sidosryhmien ja median katseet kääntyisivät menneisyydestä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
Nousiaisen kuntabrändin kirkastamiseen Heinosella on hyvät työkalut opiskelujensa kautta. Hänen Kalajoen kaupungille tehty pro gradu -tutkielmansa käsitteli kuntastrategian ja brändityön yhteensovittamista.
– Nousiaisissa ovat kaikki hyvän tulevaisuuden ainekset olemassa: meillä on vapaita tontteja, toimivat lähipalvelut kouluineen ja kasitien tarjoamat nopeat yhteydet. Minun tehtäväni on saada kaikki osapuolet toimimaan samaan suuntaan ja mukaan vetovoimatalkoisiin.
Juttu kokonaisuudessaan julkaistu 14.2. ilmestyneessä Kuntalehdessä 2/2019
