Taina Pieski on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriön palveluksessa vuodesta 2008. Hänet valittiiin Utsjoen kunnanjohtajaksi 31. tammikuuta.. (Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää / Keksi Agency)

Utsjoen kunnanjohtajaksi maanantaina valittu Taina Pieski on syntynyt Helsingissä, mutta hänen siteensä Utsjoelle ovat vahvat.

– Minulle tämä on kotiinpaluu Saamenmaalle sukuni pariin. Haluan olla mukana kehittämässä minulle tärkeän kunnan ja sen kuntalaisten hyvinvointia.

– Isäni kotikylä Dalvadas on ollut toinen kotini läpi elämän. Täällä olen viettänyt lapsuuden kesät, ja aikuisena olen kulkenut Helsingistä Utsjoelle kolme neljä kertaa vuodessa. Nyt omistan Dalvadaksen kylässä asuinkiinteistön, ja teen parhaillaan etätöitä täältä käsin, Pieski kertoo.

Utsjoki hakeutui keväällä 2021 äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Syinä olivat koronarajoitukset, rajasulut ja lohestuskielto. Kansainvälinen matkailu pysähtyi ja Suomen ja Norjan rajan sulkeutuminen tyrehdytti rajakaupan. Pieski uskoo kuitenkin vahvasti, että Utsjoki toipuu koronan aiheuttamista ongelmista.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Hyvällä yhteistyöllä voimme rakentaa entistäkin elinvoimaisempaa Utsjokea, jonka asukasluku voidaan saada jopa kasvuun Inarin, Kittilän ja Sallan kuntien tapaan. Jo nyt on nähtävissä, että rakennemuutos on synnyttänyt paljon uusia ideoita elinvoiman kehittämiseksi.

Pieskin visiossa Utsjoen elinvoima rakentuu monien elinkeinojen varaan ja elinkeinojen hyvään rinnakkaiseloon. Hän uskoo, että digitalisaatio lisää Utsjoen etätyö-, palvelu- ja koulutusmahdollisuuksia ja luo uusia paikkariippumattomia elinkeinoja ja työpaikkoja.

– Utsjoki tarjoaa lapsiperheille monella tapaa ihanteellisen kasvuympäristön, ja kunnassa tehdyt julkiset ja yksityiset investoinnit muun muassa kouluihin ja matkailuun tukevat elinvoimaa. Asuntopulaan meidän täytyy etsiä aktiivisesti ratkaisuja kaavoituksen ja yksityisen vuokra-asuntorakentamisen kautta, hän sanoo.

Pieskin mukaan sote-uudistuksen toimeenpanossa utsjokelaisten on tärkeää vaikuttaa aktiivisesti, jotta lähipalvelut ja saamenkieliset palvelut säilyvät ja tukevat kunnan elinvoimaa.

– Saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena ja näkyvänä pitäminen on keskeinen kunnan elinvoimatekijä tulevaisuudessakin, hän sanoo.