10 kuntajohtajaa lähtenyt tänä vuonna luottamuspulan vuoksi - johtaja eroaa itse, vain Sysmässä mentiin tilapäisen valiokunnan kautta
Kunnanjohtajien ja kunnan luottamuselinten välistä epäluottamusta puidaan enää hyvin harvoin valtuustossa tilapäisen valiokunnan valmistelun pohjalta. (Kuva: Ville Miettinen)
Kymmenessä kunnassa on kunnan- tai kaupunginjohtaja joutunut jättämään paikkansa luottamuspulan vuoksi kuluvana vuonna.
Paljosta puheesta ja suurista otsikoista huolimatta kyseessä ei ole epäluottamuksen ennätysvuosi. Esimerkiksi viime vuonna tapauksia oli 18.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa, että kyseessä ei ole uusi ilmiö.
– Luottamuspulan takia tapahtuneet erot ovat olleet pinnalla varmastikin siksi, että kahdessa suuressa kaupungissa, Lappeenrannassa ja Oulussa johtaja lähti epäluottamuksen takia. Lehdistöä ja kuntalaisia luonnollisesti kiinnostavat erojen syyt, Pekola-Sjöblom sanoo.
Aihetta on myös tutkittu yhä enemmän.
Kuntaliiton tutkimussarjassa ilmestyi jo vuonna 1995 Ilpo Ojalan tutkimus Miksi kunnanjohtaja saa kenkää? : tutkimus kunnanjohtajan irtisanomisesta kymmenessä luottamuspulakunnassa. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa Sirkka-Liisa Piipponen selvitti kunnanjohtajiin kohdistunutta epäluottamusta vuosina 2014-2018. Piipposen mukaan epäluottamusaloitteita tehtiin hyvin erilaisissa kunnissa niin asukasluvultaan, sijainniltaan kuin talouden tasapainoltaan. Selkeää kuntatyyppiä, joissa tehdään aloitteita kunnanjohtajan erottamiseksi, ei pystytä määrittelemään.
Lähtöpassien saajien joukossa on tänä vuonna paljon virassaan juuri aloittaneita kuntajohtajia.
– Mutta yhtä hyvin epäluottamustilanne voi syntyä jo hyvin pitkään toimineen johtajan kanssa, kun päättäjät toteavat, että johtaja ei ole pystynyt uudistamaan kuntaa toivotulla tavalla. Yksi herkkä kohta on kuntavaalien jälkeen: jos valtuuston voimasuhteet muuttuvat rajusti, voi aiemman valtuuston valitseman kunnanjohtajan asema horjua. Jokaisen tapauksen takana on kuitenkin omanlainen tarinana, vaikka jotkut tapaukset saattavat muistuttaa toisiaan.
Ja vaikka luottamuspulatilanteiden määrä ei ole juuri lisääntynyt, yleinen keskusteluilmapiiri tuntuu kunnissa Pekola-Sjöblomin mukaan kiristyneen muun sosiaalisen median myötä.
– Päätöksenteon ilmapiiri voi heikentyä ja se ja voi näkyä kasvavina jännitteinä ja jopa konflikteina eri toimijoiden välillä: puolueiden välillä, puolueiden sisällä ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä.
Johtaja lähtee itse
Kunnanjohtajien ja kunnan luottamuselinten välistä epäluottamusta puidaan enää hyvin harvoin valtuustossa tilapäisen valiokunnan valmistelun pohjalta.
– Näyttää siltä, että kunnanjohtajan kohtalo on sinetöity, kun sana ”luottamuspula” nousee kunnassa esiin. Ja yhä useammin kunnanjohtaja päättää tuossa tilanteessa lähteä itse, sanoo kunnanjohtajien luottamuspulasta virkasuhteen päättymisperusteena väitöskirjaa työstävä väitöskirjatutkija ja Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko.
– Vain harva kuntajohtaja haluaa käydä läpi pitkän prosessin, jossa tilapäisen valiokunnan valmistelun kautta edetään valtuuston päätökseen. Johtajasopimuksen ja erorahan kautta lähteminen katsotaan paremmaksi vaihtoehdoksi.
Kuluvan vuoden kymmenestä epäluottamustilanteesta vain yksi, Marketta Kitkiöjoen irtisanominen Sysmässä, kulki tilapäisen valiokunnan valmistelun kautta. Kivijärvellä tilapäinen valiokunta arvioi parhaillaan kunnanjohtaja Pekka Helppikankaan asemaa. Helppikankaan luottamus punnitaan valtuustossa näillä näkymin helmikuussa.
Viimeksi vuonna 2014 on kunnanjohtaja säilyttänyt virkansa valtuuston luottamusäänestyksessä. Tuolloin paikkansa piti Jukka Mikkonen Taivalkoskella.
– On myös selvää, että vaikka kuntajohtaja onnistuisi pitämään paikkansa luottamusäänestyksen kautta, hänen on todella vaikeaa enää sen jälkeen toimia tehtävässään. Kun luottamus on kyseenalaistettu, sitä on lähes mahdotonta palauttaa luottamuksen menettäneiden luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välille, Virikko sanoo.
Epäluottamusta vuonna 2023
Kuluvan vuoden epäluottamustilanteista kahdeksassa kunnan- tai kaupunginjohtaja lähti itse erorahan kanssa, yhdessä päädyttiin erottamiseen tilapäisen valiokunnan valmistelun kautta ja yhdessä kuntajohtaja lähti itse koeajalla ja mainitsi syyksi epäluottamuksen.
Mäntyharjun kunnanvaltuusto päätti helmikuussa perustaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtaja Jukka Ollikaisen irtisanomista. Kunnanjohtajana vuodesta 2014 toiminut Ollikainen irtisanoutui huhtikuussa sen jälkeen, kun kunnanhallitus oli tilapäiselle valiokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että Ollikaisella ei ole edellytystä toimia kunnanjohtajan virassa. Ollikaisen mukaan mitään tosiasiallisia perusteluja epäluottamukselle ei esitetty. Ollikainen siirtyi johtajasopimuksen mukaiselle 12 kuukauden palkkaa vastaavalle siirtymäkorvaukselle ilman työvelvoitetta.
Enontekiön kunnanjohtaja Samuli Mikkola jätti tehtävänsä 26. huhtikuuta. Mikkola aloitti kunnanjohtajana syyskuussa 2022. Mikkola irtisanoutui oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Tämän jälkeen käytiin neuvottelut Enontekiön valtuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen kanssa, ja osapuolet hyväksyivät irtisanoutumisen. Mikkola sai kolmen kuukauden erorahan.
Kinnulassa vaihtui toukokuussa jälleen kunnanjohtaja. Vuosi aiemmin tehtävässä aloittanut Kirsi Kellokangas lähti luottamuspulan vuoksi. Kellokangas irtisanoutui johtajasopimuksensa mukaisesti siten, että hänelle maksettiin kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus.
Padasjoen kunnanjohtajana elokuussa 2022 aloittanut Kati Yrttiaho jätti virkansa kesäkuussa. Yrttiaholle maksettiin johtajasopimuksen mukaisesti kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus. Yrttiaho ajautui törmäyskurssille Padasjoen kuntapäättäjien kanssa pian aloittamisensa jälkeen, ja jo tammikuussa 2023 kunnanhallituksen käsittelyyn oli menossa esitys hänen virkasuhteensa päättämisestä koeajalla.
Vesilahden kunnanjohtajana vuodesta 2019 toimineen Tuomas Hirvosen luottamus mureni syyskuussa. Hirvonen irtisanoutui, ja hänelle maksettiin johtajasopimuksen mukaisesti 12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus.
Paraisten kaupunginjohtaja Patrik Nygrén irtisanoutui 21. syyskuuta. Nygren ilmoitti, että hän jättää tehtävänsä ”poliittisen ilmapiirin” takia. Päättäjien mukaan tyytymättömyys kaupunginjohtajan toimintaan oli kytenyt kauan ja monista syistä. Johtajasopimuksensa mukaan Nygrénillä oli oikeus saada kuuden kuukauden palkka erottuaan kaupunginjohtajan tehtävästä luottamuspulatilanteessa. Nygrén aloitti vuonna 2015.
Sysmän valtuusto erotti kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen 2. lokakuuta luottamuspulan perusteella. Äänestys päättyi lukemin 15-5. Epäluottamuksen syiksi tilapäisen valiokunnan esityksessä mainittiin luottamushenkilöiden vähättely ja aliarviointi sekä puutteet henkilöstöjohtamistaidoissa. Kitkiöjoki työskenteli Sysmän kunnanjohtajana vuodesta 2006. Hän on kiistänyt irtisanomisen perusteet ja pitänyt niitä keinotekoisina, epämääräisinä, ristiriitaisina ja yksilöimättöminä. Irtisanomista puidaan hallinto-oikeudessa.
Kemijärven kaupunginjohtajaksi kesäkuussa kuuden vuoden määräajaksi valittu Pekka Iivari ilmoitti lokakuun alussa purkavansa virkasuhteensa koeaikana. Hän ennätti hoitaa kaupunginjohtajan virkaa vajaan kolmen kuukauden ajan ja koeaika olisi kestänyt tammikuulle asti. Iivari perusteli eroaan luottamuspulalla kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa kohtaan.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva jättää tehtävänsä marraskuussa. Jarva on irtisanoutunut niin, että hänen virkasuhteensa päättyy 20. toukokuuta 2024. Lappeenrannan kaupunginhallitus esitti 20.11. valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista Jarvan irtisanomisen valmistelua varten. Jarva jätti eronpyyntönsä kaupunginhallitukselle samana päivänä. Jarvalle maksetaan erokorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa ja lisäksi irtisanomisajan palkan. Kaupunginjohtajan irtisanomisaika on kaksi kuukautta, mutta asian sovinnolliseksi päättämiseksi kaupunginhallitus päätti hyväksyä Jarvalle tätä pidemmän irtisanomisajan.
Oulun kaupunginjohtajana helmikuussa aloittanut Seppo Määttä jätti eroilmoituksensa 7. joulukuuta.
– Syynä on luottamuspula. Hänen yleisjohtajuus ei ole ollut sellaisella tasolla, mitä Oulun kokoinen kaupunki edellyttäisi, kertoi Kuntalehdelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä, kesk.
Määtälle maksetaan 10 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvaus ja lisäksi palkka kahden kuukauden mittaiselta irtisanomisajalta. Määtän palkka on 14 000 euroa kuukaudessa.
Lue lisää:
Sirkka-Liisa Piipponen: Kunnanjohtajiin kohdistunut epäluottamus vuosina 2014-2018
