Puolueiden puheenjohtajat Kuntamarkkinoilla: Kiivailua maahanmuutosta ja kuntien inhouse-yhtiöistä

Työvoimapula ja kuntatalous olivat keskiössä puoluejohtajien väittelyssä Kuntamarkkinoilla keskiviikkona.

Väittelyn moderaattorin, toimittaja Jussi-Pekka Rantanen, kysyessä puoluejohtajilta tekisivätkö he RKP:n tavoin töitä sen eteen, että maahan saataisiin yli 40 000 ulkomaalaista työntekijää vuodessa, reaktioita ei tarvinnut kauaa odottaa.

– Tietysti kuka tahansa voi keksiä vaatimuksia, joita ei ole mainittu hallitusohjelmassa, mutta se ei vie asioita eteenpäin. Emme vastusta maahanmuuttoa, joka tuo lisäarvoa. Haitalliseen maahanmuuttoon haluamme puuttua, valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi.

Purran lausunto kuumensi keskustelua.

– Sekoitatte tarkoituksella käsitteitä, jotta huomio kääntyisi pois pääkysymyksestä. Meillä on suuri työvoiman tarve esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, sanoi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.

– Haluatte siis tuoda lisää maahanmuuttajia, joilla ei ole kielitaitoa, Purra vastusti.

– Maahanmuuttajien kielitaito ei parane, jos leikataan valtion rahoitusta kuntien kotouttamispalveluihin, Virta vastasi.

Maine kärsii ulkomailla

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz, väisti hallituksen sisäiset poliittiset erimielisyydet.

– Vaatimus vähintään 40 000 ulkomaisen työntekijän hyväksymisestä perustuu tutkimuksiin. Me emme ole keksineet tätä lukua.

Opposition mielestä Suomen kansainvälistä mainetta ovat vahingoittaneet uudet säännöt, joiden mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden on löydettävä uusi työpaikka 3-6 kuukauden kuluessa irtisanomisesta.

Pääministeri Petteri Orpon (Saml) mielestä vikaa on poliittisen pöydän toisella puolella.

– Te tahraatte Suomen mainetta ulkomailla esittämällä maamme houkuttelemattomana ulkomaalaisille työntekijöille, Orpo sanoi.

Pääministerin lausunto sai sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Antti Lindtmanin näkemään punaista.

– Pääministeri näyttää ajattelevan, että perusteltu kritiikki hallituksen politiikkaa kohtaan on epäisänmaallinen teko. Tämä on valitettava kanta.

Paikallishallinnon talous ”suhteellisen hyvä”

Työperäisen maahanmuuton lisäksi poliittinen kenttä jakautui myös kuntien taloustilanteesta.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoi, että kuntien taloudellinen tilanne on tänä vuonna ”suhteellisen hyvä”. Hänen arvionsa on ristiriidassa Suomen Kuntaliiton kyselyn kanssa, jonka mukaan 40 prosenttia kuntapäättäjistä kuvaa oman kuntansa taloutta huonoksi.

Essayahin lausuntoa tuki pääministeri Orpo.

– Olemme laatineet ensi vuodelle budjetin, joka hieman vahvistaa kuntien taloutta, Orpo sanoi. Tässä vaiheessa Kunnantalon auditoriossa kävi kuhina.

– Luotan enemmän kuntapäättäjien arvioon kuntien taloudellisesta tilanteesta kuin pääministerimme, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

SDP:n Antti Lindtman meni kritiikissään vielä pidemmälle.

– Te voisitte saada yksityisopetusta Suomen Kuntaliitosta, jotta oppisitte lisää kuntataloudesta. Kuntien budjettivaje on noin kaksi miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä, Lindtman jyrisi.

Inhouse-yhtiöt tulilinjalla

Keskustelussa vahvasti nousivat esiin myös hallituksen suunnitelmat tiukentaa kuntien inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen huomautti, että suunniteltu uudistus maksaa kunnille satoja miljoonia euroja.

– Riippumatta siitä, mitä Kuntaliitto sanoo, uudistus ei vaaranna kuntataloutta. Kyse on siitä, että estetään laittomat käytännöt, joilla kunnat välttelevät palvelujen kilpailuttamista, valtiovarainministeri Purra sanoi.

Pääministeri Orpon mukaan lakiehdotuksesta on odotettavissa pian lausuntokierros.

– Keskeistä ei ole se, kuka näitä palveluja tarjoaa, vaan se, että niitä tarjotaan. En usko niitä lukuja ja kustannuksia, joita uudistuksen sanotaan aiheuttavan”, Orpo sanoi.
Antti Lindtman ei säästele sanojaan uudistuksen kritiikissään.

Mikä inhouse-yhtiö? Lue lisää, Kuntalehti 23.10.2023: Päättäjät huolissaan Kustoksen kyselyssä: Mikä on inhouse-yhtiöiden tulevaisuus?

– Hanke on täysin järjetön. Se aiheuttaa miljardien eurojen lisäkustannukset, jos kaikki kuntien inhouse-yhtiöt järjestellään uudelleen, Lindtman vastusti.

Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo oli samaa mieltä.

– Inhouse-yhtiöiden tuottamien palveluiden yksityistäminen tarkoittaa sitä, että julkiset palvelut katoavat.

Samasta syystä Vasemmistoliitto ei Honkasalon mukaan tue lakiesitystä.

Valtiovarainministeri Purra sen sijaan ei näe ongelmaa julkisten palvelujen lisääntyvässä yksityistämisessä.

– En ymmärrä, miksi tässä maassa pelätään niin paljon yksityisiä markkinoita, hän sanoi.

Alkuperäinen teksti Kommuntorget.fi, kirjoittaja on Mikael Sjövall. Suomennos Kuntalehti.