Auttaisiko hoiva-avustajien määrän lisääminen soten henkilöstöpulaan? He ovat apuna muun muassa pukeutumisessa. Kuva: Pekka Moliis.

Osastojen sulkemisia, hoitojen siirtoja. Työvoimapula on levinnyt useille toimialoille, kun jo ravintoloita suljetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilöstöpula tuntuu kroonistuvan.

Kesän korvalla useista kunnista ja sairaanhoitopiireistä on tullut viestiä henkilöstöpulan seurauksista. Alkuviikosta näiden joukkoon liittyi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, joka kertoi sulkevansa yöpäivystyksen Valkeakoskella hoitohenkilöstön hankalan rekrytointitilanteen takia.

Myös Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja Anne Iijalainen kertoo henkilöstöpulan painottuvan sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Tilanne on meillä sama kuin muualla. Olemme mielestämme tehneet kaiken mahdollisen erilaisista palkanlisistä vuorojen toimivuuden lisäämiseksi.

– Ainakaan toistaiseksi emme joudu sulkemaan toimintoja tai osastoja mutta elämme kädestä suuhun. Katsomme päivä- ja viikkokohtaisesti, miltä tilanne kulloinkin näyttää.

Tilanne on hankala myös lastensuojelussa. Sijaisia ei ole, ja henkilöstön lomia porrastetaan. Iijalainen kuvailee tilannetta aika kauheaksi.

Hyvän työn edellytyksiä

Soten henkilöstöpulaan on puututtu valtakunnan tasolla. Sote-ministeriryhmä oli koolla torstaina ja käsitteli tilanteesta tehtyä esiselvitystä.

Tavoitteena on saada ajantasainen kuva sote-ammattilaisten määrästä koko maassa sekä alueellisesti, jotta työvoiman tarvetta kyettäisiin paremmin ennakoimaan ja turvaamaan.

Ministeriryhmän mukaan tilanne vaatii useita erilaisia yhtäaikaisia toimenpiteitä.

– Yksi toimenpiteistä on hyvän työn edellytysten ohjelma. Sen tarkoituksena on parantaa henkilöstön jaksamista ja työn tuottavuutta yhteiskehittämällä hyvän työn edellytyksiä sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen tarpeiden pohjalta, sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa todetaan.

Ohjelma suunnataan työpaikkoihin, joissa on erityisen suuri henkilöstövaje.

Kuluvalla vaalikaudella selvitetään ja kuvataan keinoja, joilla voidaan toteuttaa hyvän työn edellytyksiä sekä rakennetaan yhteistyöverkostoja.

Lisäksi valmistellaan laaja sote-alan oppimis-, koulutus- ja kehittämiskokonaisuus, joka toteutetaan vuosina 2023–25.

Lisää hoiva-avustajia

Ministerityöryhmä on käsitellyt myös hoiva-avustajien merkitystä iäkkäiden palveluissa.

THL:n seurannan mukaan hoiva-avustajia ei ole vielä käytössä kaikilla alueilla eikä kaikissa yksiköissä.

Myös valvontaviranomaisten näkemyksen mukaan hoiva-avustajien määrää voidaan lisätä hoivakodeissa.

Hoiva-avustajan työ on nimensä mukaisesti hoitoalan avustavia tehtäviä, hoidettavien perustarpeista huolehtimista. Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi peseytymisessä, ruokailussa, pukeutumisessa ja liikkumisessa auttamista sekä siivoamista.

Ministeriryhmä päätti tehdä hoiva-avustajien tarpeesta ja koulutuksesta selvityksen, jonka pohjalta linjataan koulutuksen lisäystarpeita ja koulutukseen ohjaamista.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mitäs jos otettaisiin rokottamattomat hoitajat vihdoin takaisin töihin? Uskon että tällä toimenpiteellä saataisiin rokottamattomat, terveet hoitajat paikkailemaan tilannetta 🙂 Nyt ovat tyhjänpanttina kotonaan ja ala tarvitsee ammattitaitoisia tekijöitä. Olisiko aika jo ottaa tämä huomioon?

  2. Olisko kunnat itse aiheuttaneet tilanteen sotessa kevät2022? Miten olis jos kunnat alkais maksaa osaamispalkkaa Superin ja Tehyn Valviran osaamisvaatimukset täyttäville hoitajille? Onkohan tarkoitus korvata ammattilaiset halpatyövoimalla, mikä ei täytä Valviran sote-alan osaamisvaatimuksia?

  3. Hei,
    Minua ihmetyttää koko sote-prosessissa se, että ei ensin rakennettu yhtä isoa sotealuetta valmiiksi. Siinä prosessissa olisi opittu paljon ongelmien kautta.Ei tarvitsisi sotkea yhdellä kerralla koko maan sairaanhoitoa. Tämä sote tulee olemaan pitkään ongelmallinen ja rahaa vievä prosessi. Tuleekohan säästöt koskaan toteutumaan??
    Kaikissa suuremmissa yksityisen teollisuuden kehitysprojekteissa rakennetaan erilaisia protyyppejä, joita sitten testaillaan. Tehdasprojekteissa kun on kyse uusista prosesesista rakennetaan yleensä pilot-laitos, jossa testaillaan ja kehitellään prosessia ja vasta senjälkeen tehdään tuotantomittakaavan tehdas.
    Olisiko näistä toimintamalleista ollut opittavaa sotejärjestelmän vastaaville rakentajille?????

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*