Alavuden halutaan pitää kyläkoulut hengissä. Pienten lasten koulu-mallilla pyritään turvaamaan koulupalvelut eri puolilla maaseutua. (Kuva: Alavuden kaupunki)

Lapuanjoen yläjuoksulla sijaitseva Alavus tunnetaan kyläkaupastaan. Vaikka kyläkeskuksen ympärille on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävä kauppakeskittymä, niin suomalaiselta maaseudulta tutut ongelmat ovat tuttuja Alavudellakin. Pidot eivät parane, vaikka väki vähenee.

Kyläkoulujen lakkauttaminen ei kuitenkaan ole se lääke, johon Alavudella on tartuttu, vaan asioita on mietitty tulevaisuuden varalle uudella tavalla. Pienten lasten koulu-mallissa varhaiskasvatus, eskari ja 1-2-luokkien opetus keskitetään kyläkoululle ja vanhemmat oppilaat kuljetetaan tarvittaessa isompiin kouluihin.

-Tässä mallissa kylällä asuvat pienet lapset pääsevät aloittamaan koulun kotinsa lähellä tutussa ympäristössä. Isommat koululaiset kaipaavat jo vähän enemmän porukkaa ympärilleen, eikä se 2-3 luokkatoveria enää riitä, kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki kertoo.

Päätökset koulu kerrallaan

Yksi maaseudun veto- ja elinvoimaisuuden tärkeimpiä mittareita on kyläkouluverkosto. Alavudella on tällä hetkellä kahdeksan alakoulua, joista neljä voidaan luokitella kyläkouluiksi. Yhtään Pienten lasten koulua ei kyliltä vielä löydy, mutta monen koulun yhteydessä toimii jo ryhmis tai päiväkodin yksikkö.

Päätöksiä tehdään tulevaisuudessa, kunhan asia on jollain kyläkulmalla ajankohtainen. Kaupungin päättäjien yksimielinen linjaus kouluasioiden hoidosta luo vanhan pohjan asioiden hoidolle. 

-Lähivuosina oppilasmäärät jopa kasvavat muutamilla kouluilla, mutta meillä tulee olemaan paljon sopeuttamisen tarvetta vuoteen 2040 mennessä. Asiaa on käyty läpi laajasti päättäjien kaupunginhallituksen ja -valtuuston seminaareissa ja iltakouluissa. Pienten lasten koulu-mallille on olemassa laaja yhteinen näkemys, Heinämäki vakuuttaa.

Varmuutta tulevaisuuteen

Alavuden mallin ehdottomia voittajia ovat kylät ja niillä asuvat perheet. Läheltä on myös pienten koululaisten helpompi lähteä pitkälle matkalle kohti ylioppilaslakkia ja ammattitutkintoa. Kaupungille malli ei ole säästömalli, vaan sillä varmistetaan perheiden tarvitsemat palvelut eri puolilla kaupunkia.

-Kylillä asuvia lapsiperheitä huolettaa, että pysyvätkö kyläkoulut. Mallin kautta saadaan heille varmuus siitä, mitä tulevina vuosina tapahtuu. Meillä ei ole mitään tarvetta tehdä nopeita päätöksiä kouluverkkoasiassa, sillä syntyvyys on yhä varsin tasolla.

-Mutta se pitää muistaa, että yhdenkin ison lapsiperheen muutto toisille paikkakunnalle voi muuttaa koulun oppilasmäärää nopeasti. Meidän mallilla pystymme sopeuttamaan toimintoja ilman, että lopetamme kyläkouluja. Ja jos jollain kylällä oppilasmäärä tulevaisuudessa kasvaa vastoin ennusteita, niin pystymme tuomaan niitä siirtyneitä luokka-asteita takaisin kylälle, kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki jatkaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä