Tampereen kaupungin muutosjohtaja Aleksi Kopponen. Kuva: Laura Happo

Jos nimesit jonkun muun kuin kunnanjohtajan, on teidän kunnassanne vielä työmaata edessänne saada digitaalinen muutos sen vaatimalle johdon agendalle.

Jos seuraavaksi ajattelet, että kyllä se meillä on hallussa: Tietohallintojohtaja vastaa meidän digitaalisesta muutoksesta ja hän raportoi sen edistymisestä kuntajohtajalle.

Tässä tapauksessa kunnassanne on tehty toinen tyypillinen virhe ja vastuutettu digitaalinen muutos tietohallintojohtajalle. 

Entäpä oletteko päättäneet ottaa tekoälyn käyttöön?

Jos vastasit kyllä, pohdi vielä, mitä tekoälyn käyttöönotto teille tarkoittaa? Onko se sitä, että ostatte Copilot-lisenssit kaikille avainhenkilöille ja teette generatiivisen tekoälyn chatbotteja kuntalaisille?

Onko se sitä, että teette tekoälyn käytön eettiset periaatteet ja tilaatte konsulteilta tekoälyn hallintamallin? 

Älkää ymmärtäkö minua väärin tai loukkaantuko. Rakastan teknologiaa, dataa ja ICT:tä. Olen juuri se tyyppi, joka innostuu kaiken maailman hilavitkuttimista ja digitaalisista palveluista, joissa näen jotain uutta ja kiinnostavaa.

En usko kuntien selviävän digitaalisesta muutoksesta ilman toimivaa ICT-toimintaympäristöä, joka on tyypillisesti vastuutettu tietohallintojohtajille, joiden työtä arvostan todella paljon ja pidän heidän rooliaan yhtenä keskeisimmistä digitaalisen muutoksen mahdollistajista. 

Digitaalisessa muutoksessa ei kuitenkaan ole kyse tietokoneista tai ICT:stä, vaan siitä toiminnasta, joka voidaan mahdollistaa sellaisella ICT-toimintaympäristöllä, jota ei ollut olemassakaan vielä muutama vuosi sitten. Kuntien tapauksessa kyse on myös siitä, että digitaalinen ja fyysinen toimintaympäristö sulautuvat yhdeksi. Dataa keräävät ja hyödyntävät anturit ja toimilaitteet ovat erottamaton osa rakennuksia, infrastruktuuria sekä niissä liikkuvia autonomisia laitteita ja ihmisiä.

Digitaalista ja fyysistä toimintaympäristöä on siis turha yrittää erottaa toisistaan, sillä ne ovat olleet yhteenliittyneitä jo pitkään.

Eikä tässä vielä kaikki. Samaan digitalisoituneeseen toimintaympäristöön on hiipinyt viimeisen kymmenen vuoden aikana eri ATK kuin minkä olemme tunteneet koko 1900-luvun. Tämä ATK ei ole automaattista vaan autonomista tietojenkäsittelyä. Se on sitä, kun joku muu kuin ihminen tulkitsee ja luo tietoa.

Kyseessä on aivan uusi aikakausi ihmiskunnan historiassa, tekoälyn aikakausi, ja me kaikki olemme siirtymässä sinne juuri nyt, halusimme sitä tai emme. 

Vielä huvittaa ajatus, että talousanalyytikkona hääräisi robotti, mutta muutaman valtuustokauden päästä tilanne on jo toinen. Jo nyt voimme hyödyntää kaikkea kunnan talouteen liittyvää dataa ja antaa koneille tehtäviä analysoida sitä. Näissä päätöksentekoketjuissa ihmisen tarve käsitellä dataa vähenee kerta toisensa jälkeen ja lopulta meitä tarvitaan lähinnä ketjujen molemmissa päissä: Varmistamaan, että kerätty tieto on todenmukaista sekä tekemään informoituja päätöksiä.

Tekoälyajan suurin lupaus liittyy siis siihen, miten voimme mahdollistaa lukemattomia uusia tietovirtoja sekä niiden yhdistelmiä, joiden hyödyntämisessä voidaan käyttää ihmisälyä huomattavasti suurempaa, tehokkaampaa ja tarkempaa autonomista laskentatehoa ja päättelyä, tekoälyä. 

Tekoälyajassa huomio ei siis kiinnity niinkään tekoälyyn itseensä, vaan siihen toimintaan ja palveluihin, jotka digitalisoituneen toimintaympäristön uusilla tietovirroilla voidaan mahdollistaa, autonomista tietojenkäsittelyä eli tekoälyä hyödyntäen.

Kuntien siirtymä tekoälyaikaan on niin perustavanlaatuinen murros kuntaorganisaatioissa, etten usko meillä olevan jaettua ymmärrystä murroksen mittaluokasta tai sen kriittisyydestä. Samoin en usko pelkästään ICT-hankintojen kiihdyttämisen tai ‘tekoälyn käyttöönoton’ johtavan toiminnan muutokseen ja hyötyjen ulosmittaamiseen. 

Kunnat eivät siirry tekoälyaikaan ICT-hankinnoilla, joita toki myös tarvitaan, vaan ensisijaisesti kyvykkyyksien kasvulla ymmärtää tekoälyaikaa kaikkialla organisaatiossa, mukaan lukien ja erityisesti ylimmässä johdossa ja päätöksentekijöissä.

Ensin pitää ymmärtää tulevaa, jotta voidaan johtaa toimintaa kohti tavoitteita, mitä ikinä ne ovatkaan. Kuntien tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta huolehtiminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Uskokaa tai älkää, siihen pystymme vastaamaan nimenomaan sellaisella toiminnalla, joka ottaa tekoälyajan hyödyt käyttöön täysimääräisesti.

Toivon, että minun viestini on mahdollisimman kirkas sanoessani, että kuntajohtajan tulisi vastata kunnan siirtymästä tekoälyaikaan eikä hänen kuulu delegoida sitä eteenpäin.

Se edellyttää ylimmän johdon agendan ja toiminnan uudelleensuunnittelua: oman kuntanne tekoälyajan päämäärästä keskustelua ja sopimista, yhteisten avainkyvykkyyksienne tunnistamista päämääräänne pääsemiseksi sekä johtamisvastuista sopimista jaettujen kyvykkyyksien johtamiseksi läpi koko kuntaorganisaationne palveluiden ja toimintojen. Silloin teillä on edellytykset kuntanne siirtymälle kohti tekoälyaikaa. 

Varsinainen tekoälyaikaan siirtyminen kuuluu ensisijaisesti kuntanne palvelualueiden johtajien vastuulle. Tietohallintojohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että tavoitteiden mukainen ICT-toimintaympäristö on käytettävissä. Mikäli ei ole käytettävissä, ei kunta myöskään siirry tekoälyaikaan, vaikka seisoisitte päällänne ja laulaisitte hoosiannaa. 

Henkilöstöjohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että tekoälyajan vaatimat kyvykkyydet ovat käytettävissä. Digitaalinen muutos on siis kuntaorganisaation henkilöstön kyvykkyyksien kasvattamista ja niiden avulla kunnan toiminnan muutosta kohti tekoälyaikaa. Ja kaikista edellä mainituista syistä johtuen kunnan digitaalista muutosta johtaa kunnanjohtaja.

Tampereen kaupungilla kuluva vaalikausi on ollut poikkeuksellisen vauhdikasta kyvykkyyksien kasvun aikaa. Eri kehitysohjelmat ovat kurottaneet tekoälyaikaan tutkien ja oivaltaen eri mahdollisuuksia.

Määrätietoisen edelläkävijyyden johdosta tekoäly on valjastettu esimerkiksi ennakoimaan keskusta-alueen kävijävirtoja, mikä auttaa alueen yrityksiä arvioimaan tulevien päivien henkilöstötarpeita tuntien tarkkuudella.

Ennustemallin tarkkuus huitelee jopa 90 prosentissa, joten kyse ei ole enää mistään merkityksettömästä kokeilusta, vaan tämän johdosta Tampere vahvistaa alueen elinvoimaa entisestään. Testatkaa itse Tampere.Finland-sovellusta yrityskäyttäjänä ja avaamalla Tampereen pulssi.

Myös lukuisat muut projektit ovat konkretisoineet Tampereen tekoälyaikaa niin asiakaspalvelussa, alueiden suunnittelussa kuin vaikkapa työmarkkinoiden kohtaannossa. Tampereella muutosta tehdään kyvykkyyksien kautta varmistaen, että ymmärrämme itse, mitä kohti haluamme mennä ja huolehtia siitä, että tarvittavat kyvykkyydet ovat käytössämme.

Hyödynnämme kumppaneitamme laaja-alaisesti, mutta kasvatamme samalla omaa osaamistamme muun muassa oppimispiireillä, uudistajien kasvupoluilla ja johdon valmennuksilla. Ei ole rakettitiedettä, mutta ei tämä myöskään tapahdu powerpoint-kalvoja väkästelemällä. Muutos on aina tehdyn työn lopputulos ja jollei mikään muutu omassa toiminnassa, on turha odottaa uusia tuloksia.

Kun seuraavan kerran olette johtoryhmänne kanssa miettimässä kuntatalouttanne tai kuntalaispalveluita, kysykää itseltänne: Mitä voisimme tehdä tänä vuonna sen eteen, että kuntaorganisaatiomme on valmiimpi ymmärtämään tekoälyaikaa?

Aleksi Kopponen

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin muutosjohtaja.

Aleksi Kopposella on puheenvuoro Rahoitus- ja johtamisfoorumi RAFOssa 5.-6.2.2025.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*