Aluekuntamallilla vahva kannatus
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan luonnos uudistusten kulusta.
Hallituksen ajaman sote-maakuntauudistuksen rinnalla elää voimakkaasti idea aluekunnasta.
Ratkaisu antaisi keskustalle maakunnat, ja samalla uudet maakunnat olisivat juridisesti kuntamuotoisia oikeustoimihenkilöitä.
Ratkaisulla vältettäisiin sote-maakuntavalmistelussa ilmenneet isot ongelmat, joihin uudistus voi jopa kaatua loppusuoralla.
Keskeinen kysymys on maakunnan rahoitus; tuleeko sille verotusoikeus vai ei. Jos verotusoikeutta ei tule, kuten näyttää, maakuntien itsehallinto toteutuu vaillinaisesti. Aluekunnalla on kannattajia myös hallituspuolueissa, ja he sanovat sen myös ääneen.
– Itse suhtaudun asiaan myönteisesti. Ylipäätään erilaisia kuntamalleja voisi sallia Suomeen, perustuslakivaliokunnan jäsen Antti Häkkänen, kok., sanoo.
– Minusta tämä esitys on ajatuksena mielenkiintoinen ja toisi myös etuja, sanoo hallinto- ja kuntaministerinä toiminut kansanedustaja Tapani Tölli, kesk.
Oppositiossa aluekunnalla on vahva kannatus SDP:ssä.
– Tämä on yksi vaihtoehtoista, joka on ihan varteenotettava, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
FAKTA: JOS MAAKUNNASTA TEHTÄISIIN KUNTA
– Maakunta tai aluekunta perustettaisiin useampia kuntia kattavana tavanomaisena kuntana.
– Maakunta ja sen alueella toimintaansa jatkavat kunnat päättäisivät lainsäädännön osoittamalla tavalla toimivallan ja rahoituksen jaosta.
– Valtio osoittaisi maakunnalle ja sen kunnille myös yhdessä hoidettavia tehtäviä.
– Etuna olisi yksinkertainen toteutustapa ja malli.
– Haittana voi olla pienten kuntien näivettyminen.
Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 7/2016 (ilm. 16.6.)
Mitä ihmeen pelleilyä tuo nimikkeillä leikkiminen oikein on? Oli uudistuksen nimi maakunta tai aluekunta lopputulos on molemmissa sama suomessa on 18 kuntaa pienten kuntien pääasiallisen roolin ollessa nimellinen näennäiskunta joiden pääasialliseksi tehtäväksi jää kuntakilven kiillottaminen ja lakisääteisten palveluiden järjestäminen kuntalaisille kuten nytkin. Sillä erolla että maakunta vie valtaosan kuntien itsehallinnollisesta päätäntävallasta valtion viedessä verotuloista puolet maakuntien sotemenojen kattamiseen.
Miksi kukaan ei sano ääneen että kyseessä on lähinnä valtavan kokoluokan kuntauudistus soteuudistuksen nimissä? Hallitus etsii vain keinoja siihen, miten saa maakunnat runnottua läpi uudistuksen lähtötavoitteista viis. Esim. uudistuksella kaavaillut säästö säästöt jää kelan laskujen mukaan saamatta päinvastoin menot kasvaa miljardilla.
Sote on ollut alusta asti sivuroolissa, lähinnä keino keskustan unelmoiman maakuntamallin toteuttamiseksi ja se näkyy. Parasta taisi olla 15:sta sotealueen kompromissiratkaisun kasvaminen kaikessa hiljaisuudessa 18:sta sotealueeseen. Ettei toiminta vaikuttaisi ihan naurettavalta jätettiin vain sana sotealue pois joka korvattiin sanavalinnalla maakunta. Nyt sekin nimike on vaihtumassa mutta mikä oleellisinta itse asia on pysynyt hallituksen aloittamisen alusta tähän päivään ja huomiseen samana eli 18 kuntaa oli nimike nyt lopulta sitten mikä tahansa. Palaten hiukan ajassa taaksepäin eräs hallituksen politiikoista sanoi ei tässä numeroilla pelata mutta jos en saa 18 maakuntaa kävelen presidentin luo..Totta ei pelata 18 on ja pysyy kaikki muu pistetään niin monesti uusiksi että edellinen tavoite saavutetaan. Sellainen ”soteuudistus”.
Jos maakunnista tulee kuntia ilman nimikettä maakunta mitä kuntien sisälle jääviä kuntia sitten nimitetään?
Kannatettava ajatus, ratkaisisi monta ongelmaa. Verotusoikeudesta pitäisi päättää samalla, mikä ratkaisisi myös koko kuntasekektorin vakuusrakennelman jatkumisen häiriöttä.
Kyllä tässä oikeasti on kyseessä kuntauudistus, joka jäin männevuosilta kalvamaan. Nimileikillä saadaan kansa tietämättömäksi ja hämilleen. Sote uudistus on ollut valmis jo kauan ja odottelee nyt vain kuntia. Tuo kuntamalli valtionosuuksineen voisi olla myös välivaihe, mitä näin suuri uudistus myös kaipaisi.
Nyt ollaan todellisen uudistuksen kynnyksellä. Aluekunnille verotusoikeus niin se on siinä. Nyt pitäisi SOS-porukan aloittaa tästä asiasta parlamentaarinen valmistelu, jota Jyrki Katainen pääministerinä ei halunnut vaikka ryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ehdotti.
Ajatus on sekä mielenkiintoinen että arveluttava. Kunnan nimi symboloi kuntaa ja kantaa kunnan identiteettiä. Asukkaiden ääntä pitäisi kuulla kaikissa ratkaisuissa. Kuntaliitos ja aluekunta voivat johtaa yhden osa-alueen kehittymiseen, mutta muiden näivettymiseen.
Olisiko näissä prosesseissa vihdoinkin kunnon tauon paikka. Annettaisiin nykyisille kunnille työrauha. Maakuntamallin verotusoikeus maakunnalle ei johda mihinkään muuhun kuin kansalaisten verorasituksen kasvuun, luvattiinpa mitä hyvänsä.
Annettaisiin nyt asioiden mennä ihan nykyisellään. Myö niin, että kunnat valitsevat edustajansa maakuntavaltuustoon ilman erityisiä maakuntavaaleja.
Eiköhän tutkita tuo malli loppuun ja sitten puhutaan aluekunnista. Taitaa tuo perustuslaki estää nykyiset suunnitelmat
”Valitettavasti maakuntaitsehallinto jäi täysin huomiotta perustuslakia säädettäessä, kun se oli `kehittymätöntä`”, kirjoittaa Ilkka Saraviita perustuslain kommentaarissaan. Melko vakiintuneen tulkinnan mukaan perustuslain säännös ”Itsehallinnoista kuntia suuremmilla hallintoalueilla” tarkoittaa maakuntaitsehallintoa. Tälle tulkinnalle saadaan tukea Ruotsista, jossa kuntien ja maakuntien (Landsting) itsehallinnosta säädetään samasa laissa (Kommunallag, 1991:900). Näin pitäisi Suomessakin tehdä. Sen sijaan aluehallintotermi olisi jätettävä valtion byrokraattisesti johdetulle aluehallinnolle, Alveille, Elyille.
Tosiasiallisesti Etelä-Karjalassa on kunnallisverovelvollisten ”maakuntavero”.
Etelä-Karjalassa on toteutettu pitkään johdonmukaisesti perustuslain tarkoittamaa sekä demokraattista kuntaitsehallintoa että demokraattista maakuntaitsehallintoa. Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt.
Etelä-Karjalan
— sosiaali- ja terveyspiiri
— palo- ja pelastustoimi
— ammatillinen koulutus
— Etelä-Karjalan liitto
Kun aikaisemmin päätökset kaikista asioista tehtiin kunnissa, niin nyt kaikista kunnista on edustajat maakuntademokratiassa.
Nykyiset kuntayhtymädemokratiat voidaan haluttaessa yhdistää yhdeksi monialakuntayhtymädemokratiaksi. Teknisesti verot kantaa kuntaverovelvollisilta kunnat sekä maakunnan kuntien budjettiin että maakunnallista luonnetta olevien asioiden budjettiin perussopimusten muksisesti. Ongelmia ei synny edes valtakunnallisesti palvelujen yhdenvertaisuusen suhteen, kun valtio maksaa ns. rahoitusperiaatteen mukaiset TÄYDET valtionosuudet, ja hallitus säätää yhdenvertaisuuslait eli ”laatulait” sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vrt. vanhuspalvelulaki.
Sekä 1) äänivaltaleikkuri että 2) perussopimus takaavat myös pienten kuntien vahvan aseman maakunnallista luonnetta olevissa asioissa, kun maakunnan sisään jäävien kunnallisverovelvollisten veroja po. maakuntaveroja käytetään maakunnallista luonnetta olevien asioiden järjestämispäätöksissä; järjestämisvalta—verotusoikeus-pari ovat perustuslaillisesti erottamattomat.
On perustuslaillinen skandaali, mikäli hallitus, eduskunta ja perustuslakivaliokunta väittää, että nykyinen Etelä-Karjalan verotusoikeudellinen sekä demokraattinen kuntaitsehallinto että demokraattinen maakuntaitsehallinto on perustuslain 121 §:n vastainen.
Peruspalveluministeri ”irrottaa soten kuntapohjasta”.
Kokoomuksen sote-politiikka pääministeripuolueeksi nousseen Keskustapuolueen muodistamassa hallituksessa ja hallitusohjelmassa on sama sotella vivutus — ”70 kuntaa Suomeen” — kuin ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksella.
Tosin vihreät ja vasemmistoliitto olivat valmiit Kataisen hallituksen loppuvaiheessa perustuslailliseen Etelä-Karjalan sote-malliin, joka oli myös perussuomalaisten malli kaudella 2011—2015. Nyt perussuomalaisten ”johtaja” Soini luopui sote-uudustuksen kannalta merkittävästä valtiovarainministerin salkusta kokoomuksen ”70 kuntaa Suomeen” sote-valinnanvapaus-/suurukuntavivutuksen edustämiseksi.
— Kokoomus on hyvä korvata Sipilän hallituksessa uusilla puolueilla, koska kokoomukselle sote yhteiskunnallisena uudistuksena ei merkitse mitään. Vain rahan valta, ja muuttoliikkeen kiihdyttäminen suurkaupunkeihin nykysistä ”kotikunnista” on kokoomuksen ikiaikainen, perustuslakiongelmainen sote-valinnanvapausilluusio.
Mistä lähtien Keskustapuolueen puoluevaltuusto on ryhtynyt tukemaan ”70 kuntaa Suomeen” -mallia valtion rahoittamien, kuntia kaltoin kohtelevien, valtion maakuntien, kokoomuksen suurkaupunkivaltaisten valtuustojen ”demokratian” peukaloruuvia käyttämällä? Edustaako Sipilä enää Keskustapuoluetta?
Ministeri, keskustapuolueen Rehula on ihan itse keksinyt valtion maakunnat ja sotella ”vapaaehtoisiin” suurkuntiin pakottamisen.
Keskustapuolue on kääntänyt takkinsa vastuuminusteri Rehulan johdolla.
”Lauri Oinonen 16.6.2016 11:25” kirjoittaa:
”Maakuntamallin verotusoikeus maakunnalle ei johda mihinkään muuhun kuin kansalaisten verorasituksen kasvuun, luvattiinpa mitä hyvänsä.”
Lauri Oinonen on oikeassa!
Etelä-Karjalassa on sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjuintegraatio, maakunnallinen palo- ja pelastustoimi, ammatillinen koulutus.
— Miksi maakunnan veroprosentti ei nouse?
Siksi että teknisesti kunnat keräävät kunnallisverovelvollisilta maakunnallisesti järjestetyt palvelut, ja kunnat pitävät huolen siitä, että veroprosentit eivät nouse.
On myös muista itsestäänselviä syitä miksi veroprosentti ei nouse Etelä-Karjalan maakunnassa. Siksi myös muissa Manner-Suomen 17 maakunnassa kannattaa edetä pitkälti samalla tavalla kuin Etelä-Karjalassa.
Etelä-Karjala ei tarvitse pääministeri Sipilän (kesk.) kallista valinnanvapausmallia, mikä nostaa veroprosentteja. Kaikki jotka ovat seuranneet asioita tietävät valinnanvapausmallin sekä ongelmat julkiselle taloudelle että perustuslakiin liittyvät ongelmat.
Manner-Suomeen sopii nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä erinomaisesti 18 maakuntaitsehallinnollista, verotusoikeudellista monialakuntayhtymävaltuustoa. Toteuttaa loogisesti ”aluekuntaperiaatteen” esiastetta, josta on perustuslakivaliokunnan vahvistus. Teknisesti maakuntaveron kantavat kunnat, ja tilittävät monialakuntayhtymävaltuustolle, kun rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet on jaettu oikeassa suhteessa kuntien sote-palvelutarvetta vastaavasti.
— Näin voidaan jatkaa vuoteen 2029 asti, kunnes kaikki 18 kuntayhtymävaltuustoa ovat saavuttaneet kuntien talouden kannalta hyvän sote-tuottavuustason, netto 3000 euroa per asukas tai sitä paremman tason.
Köyhässä Suomessa tarvitaan vain yksi kuntavaali samana päivänä eduskuntavaalin kanssa. Vaalialue on kunkin maakunnan sisään jäävät kunnat: perustuslaissa säädetty kansanvalta toteutuu tasaisenapeittona yli Suomen kuntien.
Perusoikeudet, ja demokraattinen perustuslain edellyttämä kansanvalta toteutuu, jokaisen kunnan asukkaitten saadessa omat luottamushenkilöt maakuntaitsehallinnon monialakuntayhtymän valtuustoon. Äänivaltaleikkuri toimii kuten nykyisissä sairaanhoitopiireissä: käytännössä verotusoikeudellisissa, itsehallinnollisissa maakuntasairaanhoitopiirien kuntayhtymissä.
— Kuntaliitokset suurkuntaan eivät saa horjuttaa pienten ja keskusuurren kuntien perustuslaillista asemaa; suurkunta, sen asukkaiden ylivalta ei saa koitua yhdenkään kunnan kohtaloksi, eikä kuntien sote-palvelujen lakkauttaminen voi olla kokoomuksen keino pakottaa kunnat ”vapaaehtoisiin” kuntaliitoksiin.
— Kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen ja Paula Risikon ja Petteri Orpon perustuslain vastaiset sote-vivutukset eivät saa enää nousta pintaan valtiorahoitteisuus peukaloruuvina. Valtiorahoitteiset 18 valtiohallintoa ovat perustuslain ja rahoitusperiaatteen tuho: valtiorahoitteusuus on vedettävä valtioneuvoston norsunluutornin vessasta alas!
Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja jonojen poisto saadaan valtakuntaan, 18 maakuntaan ja kuntiin eduskunnan säätämien lakien avulla. Mikään peruspalveluministerin ”palvelulupaus” ei ole laki 18 ”Eksotelle”.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
18 monialakuntayhtymävaltuuston jäsenkuntien aidossa intressissä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, koska se on jäsenkuntien ja Suomen kuntatalouden — julkisen talouden — suuri etu: kuntien veroprosenttien nostoa hillitään itseohjautuvasti po. itsehallinnollisesti. Vrt. Etelä-Karjalan nykyinen maakuntaitsehallinto, jossa säätöjärjestelmä toimii oikeansuuntaisesti. Vrt. perustuslakiongelmaisen Sipilä-mallin valtioneuvoston pakko-ohjaukseen, jossa valtioneuvosto — ei kansanvaltainen, joka neljäs vuosi vaihtuva suurpuolueiden harvainvalta, valtioneuvosto — kiristää 18 valtioaluehallintoa rahoitusperiaatteen vastaisesti — samalla rahaa jaetaan rahoitusperiaatteen vastaisesti sote-pörssiyhtiöille suuriin kaupunkeihin, joissa on hyvät työterveyspalvelut ja suhteellisesti terveimmät ja nuorimmat asukkaat:
— perustuslain pykälien vastaista, mikä loukkaa syvästi Suomen kuntien ja 18 maakunnan perustuslaissa säädettyä itsehallintoa ja perustuslaista johdettua rahoitusperiaatetta!
SUOMEN RAHOITUSPERIAATE
1) Kunnat
2) Maakunnat.
Ruotsin valinnanvapausmallia ei voida käyttää Suomessa, koska se turmelee Suomen perustuslakiin perustuvan rahoitusperiaatteen ja kansanvallan kunnissa/maakunnissa.
Soten moneen kertaan sössineet kehtaavatkin palata hallitukseen.
Kokoomuksen ylimmälle seriffille, oikeuskanslerille töitä riittää!