Aluevaalien ehdokashankinta pääsemässä täyteen vauhtiin
Kuntalaisilla on asiaa, kun päättäjiä vaalikojuilla kohtaavat. Miikka Kortelainen (oikealla) kuuntelee tyynesti kansalaisen huolia. (Kuva: Aki Räisänen)
Ensi kuun jälkeen on joulukuu ja sehän tarkoittaa, että myös aluevaalit ovat aivan kohta ovella. Aluevaalien ehdokashakemukset on jätettävä sisään kymmenen päivää ennen jouluaattoa ja ehdokaslistat vahvistetaan aatonaattona 23. joulukuuta.
Sienestyksen, marjastuksen ja hirvenmetsästyksen ohella eri puolilla Suomea harrastetaankin parhaillaan myös aluevaaliehdokkaiden keräilyä. Kajaanissa vasemmiston makkarakojulta lähti lauantaina 150 vaalimakkaraa parempiin suihin. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Miikka Kortelainen on tyytyväinen kentältä kantautuvaan pöhinään.
-Me on täällä Kainuussa kerätty vasta ilmoittautumisia ehdolle lähtemiseen ja nyt jo näyttää siltä, että saamme täyden listan. Vielä ei ole tarvinnut kaivaa puhelinta esiin ja ruveta soittelemaan ihmisille, Kortelainen kertoo.
Kainuun alueellakin ennakoidaan, että yli puolet valtuustopaikoista jäävä maakuntakeskus Kajaaniin. Se ei kuitenkaan ole saanut Kainuun pikkukuntien vasemmistolaisia lyömään karvalakkia maahan. Jo hallintokokeiluvuosina Kainuussa käytiin parit maakuntavaalit ja molemmilla kerroilla myös pienistä kunnista selvittiin maakuntavaltuutetuiksi. Tosin ensimmäisellä kerralla tuo taattiin monimutkaisen vaalijärjestelmän avulla.
-Meillä on tällä hetkellä tiedossa ehdolle lähteviä jokaisesta kunnasta. Ihmiset ovat tiedostaneet sen, että on tärkeää lähteä ehdolle pienemmilläkin paikkakunnilla, vaikka läpimeno vaikeaa onkin.
Pirkanmaalla pienetkin tosissaan
Pirkanmaalla on myös kuntavaaleista toivuttu ja suunnattu katseet kohti aluevaaleja. Ehdokashankinnan suhteen tapahtuu koko ajan.
-Ihan hyvin on ehdokashankinta lähtenyt käyntiin. Juuri äsken tuli jälleen yksi suostumus. Toki meille vielä ehdokkaita listalle mahtuu, Pirkanmaan sosiaalidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell kertoo.
-Ehdokkaita löytyy myös pienemmistä kunnista. Sieltä on lähdössä ehdolle ihan paikkakunnan ykkösnimiä ja meinaavat mennä vielä läpi, Sandell naurahtaa.
Vaalit joita ei haluttu
Jos kokoomuslaiset olisivat saaneet päättää, niin tällä hetkellä ei nimiä ehdokaslistoille kerättäisi.
-Me emme halunneet näitä vaaleja, mutta kun ne kerran on päätetty pitää, niin meidän tavoitteena on ne myös voittaa. Eihän millään muulla asenteella voi vaaleihin lähteä. Sen eteen teemme sitten työtä ja keräämme sellaiset ehdokkaat, että se on mahdollista, Varsinais-Suomen kokoomuksen toiminnanjohtaja Juha Rantasaari kiteyttää pelin hengen.
-Ehdokashankinta on edistynyt ihan hyvin ja julkistamme nimiä pitkin syksyä. Ensimmäiset nimet tulevat julki jo ensi viikolla, Rantasaari arvioi.
Viekö Oulu kaiken?
Ylen aluevaalikone ennakoi Pohjois-Pohjanmaalla oululaisten ehdokkaiden vievän tuhkatkin pesästä. 79 valtuutetun paikasta Ouluun ennustetaan jäävän 69 paikkaa.
Ylivieskalainen kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.) jätti kuntavaalit väliin, mutta on päättänyt lähteä ehdolle aluevaaleihin. Aluevaalikoneen kesän kuntavaaleihin perustuvan ennusteen mukaan Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueelle olisi tulossa vain yksi paikka. Kun kuntavaalituloksen sijaan vertailupohjaksi ottaa vuoden 2019 eduskuntavaalit, niin paikkoja on on tulossa enemmän. Näin uskoo myös Pylväs.
-Yleensä vaalit pitää käydä ensin, ennen kuin paikat jaetaan, muistuttaa Pylväs.
Aluevaalien tiimoilta on keskusteluissa noussut esiin se, miten demokratia toimii pienten kuntien vinkkelistä katsottuna, jos päättäjät tulevat valtaosin maakuntien keskuskaupungeista.
-Kyllä ne asiat hoituvat. Eihän meillä ole kansanedustajiakaan joka kunnasta ja asioista pystytään päättämään, Juha Pylväs toteaa.
Virkamiehen mentävä aikaikkuna
Tulevissa aluevaaleissa vaalikelpoisuus on tavallista laajempi, sillä ketään ehdolle haluavaa ei voida luokitella vaalikelvottomaksi hänen tulevan työpaikan takia. Valtaosa henkilökunnasta siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vasta vuoden 2023 alusta, joten normaalitilanteessa palvelussuhteensa perusteella vaalikelvottomat kuntalaiset voisivat työskennellä hyvinvointialueiden valmistelussa myös luottamushenkilön roolissa.
Kun työnantaja virallisesti vaihtuu, niin mahdollisesti valituksi tulleet menettävät vaalikelpoisuutensa ja tilalla astuu varavaltuutettu. Osa hyvinvointialueiden työntekijöistä on jo joulukuun puolivälissä valmistelukoneiston palveluksessa, joten he eivät ole vaalikelpoisia tammikuun 2022 vaaleissa.
Ainakaan vielä ei ole moista ehdokasta Kainuussa vasemmistoliiton haaviin polskinut.
-Mahdollistahan se tietenkin on, että sellainen tilannekin eteen tulisi, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa ehdokasta, jonka kanssa tuota tilannetta pitäisi pohtia, Miikka Kortelainen toteaa.
Myöskään Varsinais-Suomen suunnalla kokoomuksen riveissä, eikä Pirkanmaalla demareiden joukossa ole tiedossa tapausta, jossa ehdolle olisi lähdössä henkilö, joka joutuisi siirtymään sivuun hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä vuoden 2023 alussa.
EDIT: Lisätty 5.10. klo 9.20 kappale Viekö Oulu kaiken?
