Analyysi paljasti sietämättömiä riskejä Uudenmaan maakunnan perustamisessa

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen käynnistymisvaiheessa tehdyt riskianalyysit ovat paljastaneet isoja riskejä, jos sote käynnistetään Uudellamaalla hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti, eli vuoden 2019 alussa.

Riskit ovat suuria ja niitä on myös asioissa, jotka liittyvät ihmishenkeen ja terveyteen. Osa riskeistä määritellään ”sietämättömiksi”. Liian nopea aikataulu voi johtaa riskianalyysin mukaan Uudenmaan alueen väestön terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalihuollon toimivuuden ja pelastustoimen häiriöttömän toiminnan vaarantumiseen.

Riskeistä on informoitu sote- ja aluehallintouudistuksen valtakunnallista projektijohtajaa Tuomas Pöystiä,Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala sanoi keskiviikkona Kuntalehdelle.

Uudellamaalla monet ovat valmistelun aikana jo ehdottaneet, että Uusimaa voisi siirtyä uuteen sote-maakuntajärjestelmään muun maan jälkeen, jotta uudistuksen saumaton onnistuminen voidaan turvata.

– Vastuu aikataulusta ja uudistuksesta on Suomen hallituksella. Minulla on täysi luottamus, että hallitus ei tule ottamaan kohtuuttomia riskejä, Markus Sovala sanoo.

Uudenmaan oma valmisteluryhmä käsittelee riskianalyysien pohjalta valmisteluaikatauluja maaliskuun puolivälissä.

– Silloin katsotaan, onko pyydettävä maan hallitukselta Uudellemaalle lisäaikaa uuteen soteen ja maakuntaan siirtymiselle, Sovala sanoo.

Riskianalyyseissä on selvitetty, miten vuodenvaihteessa 2018-2019 palvelujen jatko tapahtuu. Riskianalyysit näyttävät osin punaista, kun katsotaan, miten palvelut saadaan siirretyksi maakuntaan. Joukossa on analyysien perusteella merkittäviä riskejä.

Sovala ei tarkemmin halua eritellä suurimpia riskejä.

– Päivitämme riskianalyysia sitä mukaan, kun valmistelu etenee.

Kaiken toimittava heti

Valmistelussa on varmistettava, että palvelutuotanto toimii uudessa järjestelmässä keskeytymättömästi vuodenvaihteessa 2018-2019. On varmistettava, että tehtävät, jotka ovat 24/7-palvelua, jatkuvat sellaisina.

Kyse on asukkaiden hengestä ja terveydestä erityisesti terveydenhuollossa ja pelastustoimessa. Sosiaalihuollossa kaiken on oltava valmiina esimerkiksi huostaanottopäätösten tekemiseen. Toimivaltuudet on oltava selvillä, päätökset on tehtävä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Jos uusi järjestelmä ei toimi, vaarana voi olla, että potilaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa tai hoitoon pääsy viivästyy. Myös hoitopalvelujen laatu saattaa heiketä. Siirtymävaiheen aikana myös potilasturvallisuus voi vaarantua.

Muutosten aiheuttamat häiriöt ja seuraukset saattavat myös heijastua muihin terveyspalveluihin sekä yhteiskunnan kannalta muihin elintärkeisiin palveluihin.

Turvallinen lopputulos vaatii lisää aikaa

Markus Sovala kertoo sanoneensa ”valtion edustajille”, että jos uudistus halutaan Uudenmaan osalta saada turvallisesti maaliin, hankkeesta pitää karsia pois kaikki se, jonka toteuttaminen ei 2019 ole aivan välttämätöntä.

Uudellamaalla on kyse todella isosta ihmismäärästä. Sovala muistuttaa, että uudella maakunnalla tulee olemaan pelkästään työntekijöitä yli 50 000, eli lähes yhtä paljon kuin joissakin maakunnissa on asukkaita.

Uusimaa tarvitsee valmisteluun myös nopeasti uutta rahoitusta. Sen saamisesta on jätetty tällä viikolla pyyntö ministeriöille. Tässä vaiheessa kyse on muutamien kuukausien palkkarahoista jo nyt keväällä.

Syksyllä valmistelussa täytyy olla 50-100 ihmistä. Ensi vuonna valmisteluun tarvitaan Sovalan mukaan useita satoja ihmisiä.

Jättimäisen sote- ja maakuntarakennelman valmistelun aikataulua Uudellamaalla hidastavat edelleenmyös monet isot keskeneräiset kysymykset: esimerkiksi pääkaupunkiseudun odotukset järjestää koko Uudenmaan maakunnan kasvupalvelut. Myös pelastustoimessa on haluja avata Uudellamaalla pelastustoimen ratkaisua.

Niin kauan kuin ei tiedetä näiden ratkaisua, Uudenmaan sote-maakuntavalmistelu Sovalan mukaan jumittaa.