Analyysi: Vaalitulos ja aikataulujen tarkistukset hämmentävät sote-uudistusta yhä lisää
Juha Sipilä ja Petteri Orpo tuskin taipuvat perussuomalaisten väläytettyihin uusiin vatimuksiin. (Kuva: Kari Långsjö)
Hallitus on taipunut alueuudistuksen etenemiseen kohdistuviin vaatimuksiin. Aikatauluja on rukattu jo kovalla kädellä, mutta sisältökysymyksiin sen sijaan ei ole tiedossa uusia linjauksia. Keskustelu valmistelun ja siirtymävaiheen rahoituksesta kiihtyy. Samaan aikaan muuta poliittista ilmastoa seurataan tarkasti. Perussuomalaisten puoluekokous ja kuntavaalien herättämät tunnot voivat johtaa koviin keinoihin.
Aikataulujen muutoksissa käyttöön ovat tulossa kokeilut, maakuntakohtaiset aikataulut, valinnanvapauden porrastukset ja lisäajat. Poliitikot ovat käytännössä antaneet periksi korkeimpien virkamiesten aikataulunäkemyksille, vaikka aluksi vakuuttivat, että mikään ei muutu.
Muutoksen valmistellun ja siirtymäajan rahoitus ovat toinen hyvin akuutti kysymys, johon kentällä odotetaan ratkaisua. Esille on noussut mahdollisuus, että koko uudistus kariutuu, ellei rahoitus selviä.
Sisältökysymyksiin sen sijaan hallitus ei ole näillä näkymin tekemässä muutoksia. Tosin ainakin kuntien oikeus tuottaa palveluja voi hyvin nousta vielä esiin. Sitä väläytti siirtymävaiheessa sisäministeri Paula Risikko, kok., ja on vaatinut muun muassa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, kesk. Ajatukselle on tukea enemmänkin hallituspuolueitten eduskuntaryhmissä.
Perussuomalaiset koolle
kriittisessä vaiheessa
Perussuomalaisten puoluekokous pidetään kesäkuun toisena viikonloppuna. Alueuudistuspaketin käsittely eduskunnassa on silloin vielä täysin levällään. Nyt jo osa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä on vaatinut kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ehtona keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomukselle tärkeän soten valinnanvapausmallin tukemiselle. Puolueen odotettuakin suurempi tappio voi lisätä haluja profiilin korottamiseen eduskunnassa. Kannatus 8,8 prosenttia on alle puolet kannatuksesta eduskuntavaaleissa. Moni kansanedustaja miettii, mitä kannatuksen lasku vaikuttaa omaan asemaan.
Hallituskumppanit tuskin taipuvat
Jos Jussi Halla-aho tulee valituksi perussuomalaisten johtoon, vaatimus voi saada arvovaltaista tukea. Myös Sampo Terho on osoittanut tukea tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle. Hän on kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajana sitoutunut hallituksen suunnitelmiin, ja hänen olisi vaikea kääntää takkiaan suhtautumisessa koko maakunta- ja sote-pakettiin.
Eri asia sitten, pystyykö Terho pitämään rivit koossa, mikä on edellytys hallituksen paketin läpiviemiselle.
Keskustalle ja varsinkin kokoomukselle taipuminen maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen ja varsinkin perussuomalaisten kiristykseen ei olisi helppoa. Kuntavaalitulos lisäsi kokoomuksen varmuutta. Keskusta sen sijaan on arvioiden mukaan epävarmemmassa tilassa.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaisten kädenjälki on jo nyt näkynyt hallituksessa kaikkein eniten. Se on yksi tärkeä argumentti niille, jotka punnitsevat valintaansa kokoomuksen ja vihreitten välillä.
Oppositio tuskin avuksi
Sitä paitsi sekään ei välttämättä riitä, jos Halla-aho veisi perussuomalaiset joka tapauksessa ulos hallituksesta ennen maakunta- ja sote-paketin valmistumista, joka voi viedä pitkälle syksyyn. Täydennystä hallitukseen tuskin on tyrkyllä. Kaikki oppositiopuolueet mieluummin realisoivat kannatuksensa kasvun vaaleissa kuin sulattavat sen hallituksen vaikeuksissa.
Vaikka SDP:n kuntavaalitulos oli pettymys, puoluetta odottaa kuitenkin eduskuntavaaleissa parempi tulos kuin nykyisessä eduskunnassa.
Uutta pakettia muiden puolueiden kesken ei ehditä valmistaa niin, että aikataulun peruskulmakivet, vaalit 28.1.2018 ja lain voimaantulo 1.1.2019 onnistuisivat.
Rahoituksessa kaksi
akuuttia kysymystä
Uudistuksesta käydyssä keskustelussa ei pitkään näkynyt selkeitä ajatuksia siitä, miten alun perin valmistelussa suunniteltiin rahoitus ennen uuden järjestelmän toimintaa.
Rahoituksessa on kaksi ongelmakokonaisuutta, valmistelun kustannukset ja siirtymävaiheen osin kaksinkertaiset kustannukset.
Valmisteluvaihe kentällä on tapahtunut kuntien – joko suoraan tai kuntayhtymien kautta – kustannuksella. Prosessi on valtava, ja kuntasektorin viranhaltijat ovat joutuneet tekemään valmistelutyötä omien muitten töittensä ohella. Jonkin verran lähinnä maakunnat ovat palkanneet henkilöstöä johtamaan muutosta.
Valtiovallan taholta on yritetty ylistämällä, kehumalla ja vetoamalla saada kuntatason viranhaltijoita aina vaan venymään. – Venymään ovat yhtä lailla joutuneet valtion virkamiehet.
Koko valmistelun kustannusten voisi kuvitella loogisesti kuulua valtion kannettavaksi. Maakunta- ja muutosjohtajat reagoivat tiistaina jo toistuvasti rahoituksen avoimuuteen. Rivien välistä on luettavissa, että koko uudistus kompastuu, ellei valtio nyt heti tee riittäviä rahoituspäätöksiä. Valtion taholta on tullut lähinnä vältteleviä lupauksia ja vastaantuloa, joka ei vastaa kentän odotuksia.
Toinen rahoitukseen liittyvä kysymys liittyy siirtymävaiheeseen. Julkisen sektorin menot eivät kerralla putoa valinnanvapauden alkaessa, mutta valinnanvapauden tuomat kustannukset alkavat saman tien.
ICT odottaa ratkaisuja ja rahaa
Yksi keskeinen tukijalka koko sote-uudistuksessa on tietojärjestelmä. Integraatio, toiminnan sujuvuus, tiedon kulkeminen alvelun tuottajalta toiselle, säästöt, kaikki edellyttää sitä, että tieto kulkee sujuvasti.
Se edellyttää periaatelinjauksia siitä, miten järjestelmä rakennetaan, tavoiteita ja toteutusta ohejlmistoissa sekä tonnettain rautaa.
ICT-osuutta valmistellaan, mutta maakunta- ja muutosjohtajat ovat huolissaan muun muassa toiminnan katkeamattomuudesta siirtymävaiheessa.
Aikataulujen tarkistamisesta Kuntalehdessä täällä
Valinnanvapauden lisäajan kustannuksista aiemmin täällä.
Maakunta- ja muutosjohtajien uusimmasta kannanotosta lisää täällä.
