Arttu-tutkimus: Kuntataloudesta kaksi kuvaa
Emeritusprofessori Pentti Meklinin ja Kuntaliiton kuntatalouden erityisasiantuntijan Heikki Pukin tekemä tarkastelu kertoo, että kuntien kirjanpidollinen ylijäämä kasvaa, mutta samanaikaisesti niiden rahoituksellinen alijäämä kasvaa eli kunnat velkaantuvat.
– Kuntien talouden tasapainosta on ristiriitaisia käsityksiä. Nämä johtuvat erilaisesta tavasta mitata tasapainoksi kutsuttua asiaa, Pentti Meklin toteaa.
Kuntia johdetaan kirjanpidon tuottaman tiedon pohjalta.
– Kuntien johtamisen näkökulmasta taloutta olisi kuitenkin ehdottomasti tarkasteltava rahoituksellisen tasapainon näkökulmasta, Meklin sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rahoituksellisen tasapainon tarkastelu on kuitenkin ongelmallista, koska ei voida sanoa mitään yksiselitteistä maksimimäärää kunnan velkaantumiselle. Kuntien tilanteet ovat erilaisia ja niiden veroprosentit ovat erilaisia.
– Kunnan velka sinänsä on ihan luonnollista muun muassa sukupolvien ja väestöryhmien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tärkeätä on velan määrä ja kehityssuunta, Meklin toteaa.
Meklin ja Pukki ovat tarkastelleet kuntien kirjanpidollista ja rahoituksellista tasapainoa neljässäkymmenessä kunnassa osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan kaikki kuntakokoluokat olivat keskimäärin kirjanpidollisesti ylijäämäisiä, mutta useiden kokoluokkien sisällä yksittäisille kunnille oli kertynyt alijäämää. Kuntakonsernien tilanne oli kuntia huonompi.
Tasapainoa koskevat analyysit on tehty sekä kuntakokoluokittain että kunnittain vuonna 2014. Kuntakonsernien tilannetta on tarkasteltu kuntien rinnalla niiltä osin, kun tilastoaineistoa on käytettävissä.
Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino, osa I.
Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino, osa II.
