Työllisyyden kuntakokeilua on tarkoitus jatkaa. Kuva: Ville Miettinen

Hallituksen esitysluonnos työllisyyden kuntakokeilun jatkamisesta saa arviointineuvostolta kritiikkiä.

Arviointineuvosto huomauttaa, että lakiluonnoksessa taloudelliset vaikutukset kuntiin on arvioitu puutteellisesti ja että arvioita pitäisi tehdä tarkemmin.

Se kuitenkin mainitsee, että kustannuksia koskeviin kysymyksiin on saatu kunnista vain vähän vastauksia ja että taloudellisiin vaikutuksiin olisi voinut hakea selvyyttä muilla menetelmillä.

Lisäksi arviointineuvosto huomauttaa, että kokeiluhankkeen vaikutuksia ja sen toimivuutta voi olla haasteellista esittää, kun lakimuutos tehdään vasta kokeiluhankkeen oltua vähän aikaa voimassa.

Arviointineuvoston mukaan lakiluonnoksessa tulisi lisätä tarkempia kuvauksia tähän mennessä saaduista tuloksista. Lisäksi lakiluonnoksen tavoitetta tulisi vielä selkeyttää.

Pohjoismainen työvoimamalli lisää tapaamisia

Projektikoordinaattori Jari Lindström Kuntaliitosta huomauttaa, että kokeilussa on kuntakohtaisesti isoja eroja. Osa kunnista on pidemmällä, mutta erityisesti nyt ensimmäistä kertaa kokeilussa mukana olevilla kunnilla on kirittävää.

– Tilannetta hankaloittaa myös se, että samaan aikaan lukuisia asioita on muuttumassa ja niiden vaikutuksia on aika mahdoton arvioida. Savotta on melkoinen.

Lindström huomauttaa, että osa kunnista sai merkittävän osan henkilöstöstä rekrytoitua vasta syksyllä.

– Ihmisten perehdyttämiseen menee aikaa, eikä osa heistä ole aiemmin tehnyt päivääkään töitä työllisyyden parissa. Jo pelkästään uusien järjestelmien käyttöönottoon voi mennä vuosi aikaa.

Korona-aika etäyhteyksineen on tuonut lisähaasteensa.

Lisäksi uusia lakihankkeita on useita. Esimerkiksi pohjoismainen työvoimamalli tulee voimaan toukokuussa ja tuo mukanaan uudistuksen, jossa tapaamisten määrää nostetaan huomattavasti.

– Työvoimapalveluiden siirto lähipalveluiksi takaisin kuntiin on kaiken kaikkiaan suuri muutos, ja tämä muutos vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, Lindström sanoo.

Millaiset ovat vaikutukset työttömiin?

Arviointineuvoston mukaan lakiehdotuksessa tulisi arvioida yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi, millaisia vaikutuksia kokeilun jatkamisella olisi TE-palveluja käyttäviin asiakkaisiin.

Lindström muistuttaa, että arviointineuvoston lausunnossa on kyse vasta kokeilulain jatkamisesta. Pysyvään lainsäädäntöön on tarkoitus siirtyä vasta kokeilujen jälkeen.

– Kokeilujen tarkoituksena on, että nyt voidaan keksiä uutta ja pilotoida uusia toimintatapoja. Niitä voidaan ottaa käyttöön, kun pysyvä siirto TE-toimistoilta kunnille tapahtuu.

Pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat mukana

Kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuussa, jolloin mukana olevat kunnat alkoivat vastata työnhakijoiden palveluista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta.

Kokeilussa tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Kokeilut jatkuvat 2023 kesään asti, ja niissä on mukana 25 kokeilualuetta, jotka muodostuvat kaikkiaan 118 kunnasta.

Kokeilujen asiakkaita ovat työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat, joiden kotikunta on kokeilualueella ja jotka eivät täytä ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä tai ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä henkilöitä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*