Aurinkovoima kiinnostaa, mutta jännittää – Mikä ratkaisee voimalan kannattavuuden
Solarigon Honkisaarennevan aurinkovoimalahanke on pitkällä. Kuva: Solarigo
Jukka Nortio, teksti
Aurinkovoimalahankkeita käynnistettiin runsaasti koronavuosina ja sen jälkeen. Aurinkopaneeleita oli vaikeaa saada. Kuluttajahankkeiden rinnalla alettiin suunnittelemaan suurempia, kymmenien megawattien voimalahankkeita, joihin tarvittiin rahaa sijoittajilta.
Hankkeista iso osa lähdettiin suunnittelemaan suoalueille. Näiden hankkeiden yksi kannuste oli EU:n satojen miljoonien eurojen tuet, joilla kannustettiin turvetuotannon lopettamista ja alueiden ottamista muuhun käyttöön.
Investoijat varovaisia
Kaikki hankkeet eivät ole edenneet odotusten mukaan. Tällä hetkellä suuria aurinkosähköpuistohankkeita on käynnissä alle kymmenen. Suunnitteilla tai luvituksessa niitä on liki sata.
– Monille hankekehittäjille on tullut yllätyksenä se, että vaikka paneelien hinnat laskevat koko ajan, ovat voimaloiden perustamiskustannukset varsinkin soille melkoiset. Sekä työvoiman että rakennustarvikkeiden kustannukset ovat nousseet koko ajan, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n energiatehokkuuden professori Jero Ahola sanoo.
Paneelihinta oli vuonna 2012 euro per watti. Suomessa oli tuolloin noin kymmenkunta megawattia aurinkosähkötuotantoa. Nyt aurinkovoimaloiden yhteisteho on Suomessa 1,2 gigawattia, yhden paneelin hinta on pudonnut 0,1 euroon ja voimalan muu tekniikan hinta on noussut.
– Aurinkovoimaloiden kannattavuuden ratkaisee tänä päivänä muun muassa se, kuinka helppoa alueelle on perustaa voimalan telineet, miten lähellä sähköliittymä on, mikä on hankkeen rahoituksen hinta, ja kuinka edullista voimalan ylläpito on, Ahola sanoo.
Isojen aurinkovoimaloiden rakentaminen maksaa Aholan mukaan keskimäärin 0,6 euroa per watti. Tällä hetkellä suurin tekeillä oleva voimala on Uudenkaupungin Kalantiin valmistuva 200 megawatin voimala, jonka kustannus on tällä laskukaavalla 120 miljoonaa euroa.
Aurinkovoimahankkeita, joiden elinkaari on 30-40 vuotta, tehdään, kun merkittävä osa tuotettavasta sähköstä saadaan etukäteen myytyä.
– Tuuli ja aurinko ovat edelleen halvimmat tavat tuottaa sähköä. Ne ovat skaalattavia ja modulaarisia tuotantotapoja, joiden tuotannolle on kysyntää. Esimerkiksi kilvan maahamme rakennettavat datakeskukset ostavat mielellään päästötöntä sähköä. Kun sähkölle on valmis ostaja on, on helpompaa mennä keskustelemaan rahoittajien kanssa voimalan rakentamisesta.
Osaaminen vaihtelee
Aurinkovoimahankkeissa on ollut mukana hankekehittäjiä, joiden osaaminen ja ymmärrys aurinkovoimaloiden teknisistä vaatimuksista on vaihdellut.
– Jo kaksi vuotta sitten Kuntapäivillä oli keskustelua siitä, että hankkeiden luvitusta kannattaa rajoittaa, koska ala kävi kuumana. Silloin mukana oli aika paljon onnenonkijoita, jotka lupasivat maanomistajille ummet sun lammet esisopimuksia vailla varmuutta. Myös vuokrahinnoissa sekä ehdoissa nähtiin merkittäviä eroja. Näillä toimijoilla ei ollut välttämättä täyttä ymmärrystä, mitä olivat tekemässä, aurinkovoimalahanketta Iitissä eteenpäin vievän Sun Iitin toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo.
Toimijat eivät aina osanneet valita paikkoja oikein, eivätkä olleet varmistaneet luontoarvoja ja sitä, onko alueella tarvittavia sähköliittymiä. Maanomistajia lähestyttiin sopimuksilla, joissa vuokrahinta oli alhainen, kun hankekehittäjät pyrkivät maksimoimaan omat voittonsa. Samalla liityntäpisteiden ympärillä olevista alueista kävi kova kilpailu, kun kaikki toimijat halusivat hyvän osuuden markkinoista.
– Investorit tulivat varovaisiksi. He saivat monesta suunnasta yhteydenottoja ja heillä meni paljon aikaa toimijoiden arvioimiseen, Kokkonen sanoo.
Paljon selvityksiä
Laaja joukko lupaviranomaisia kuten ely-keskukset, avit ja tiehallinto ottavat kantaa aurinkovoimaloiden rakentamiseen. Projektin eri vaiheessa pitää tehdä runsaasti selvityksiä.
Hanke lähtee liikkeelle suunnitteluprosessilla, johon liittyy laaja kattaus selvityksiä. Niistä aivan ensimmäinen on ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen selvitys. Selvityksiä tehdään hankkeen vaikutuksista esimerkiksi alueen vesistöön, linnustoon, eläimiin, kasveihin sekä arkeologisiin ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin.
Kun selvitykset on tehty, hankekehittäjä ottaa yhteyden kuntaan ja selvittää, edetäänkö suunnittelutarveratkaisulla vai kaavaprosessilla, joka on käytännössä osayleiskaava. Harvassa yleiskaavassa on huomioitu energialaitoksia, varsinkaan uusiutuvaa energiaa tuottavia. Kunta puolestaan selvittää asiaa yhdessä ely-keskuksen kanssa.
Kokkosen mukaan käytännöt vaihtelevat kunnista toiseen. Toisessa laidassa edetään kevyemmällä suunnittelutarveratkaisulla ja toisessa vaaditaan pitkiä kaavoitusprosesseja.
– Toivomme selkeämpää lain ohjausta, jossa selvästi määritellään, mitkä hankkeet tarvitsevat kaavaa ja mitkä eivät. Turhaa byrokratiaa tulisi välttää, jotta investointeja saadaan Suomeen.
Kuortane valmiiksi kesällä
Kuortaneen rakennustarkastaja Katja Karonen on ollut esittelijänä Solarigon Honkisaarennevan aurinkovoimalahankkeessa. Kunnan ympäristölautakunta on tehnyt asiasta lopulliset päätökset. Voimala on luvitettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle alueelle, jonka koko on noin 50 hehtaaria.
– Koska kyseessä on verrattain pieni aurinkovoimalahanke, totesimme, että sille riittää suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa. Viime vuoden lopulla käsittelimme vielä yhden alueen käyttöä ja voimalan tekniikkaa koskevan muutosluvan, Karonen sanoo.
Hanke lähti liikkeelle jo vuonna 2022 kun maanomistajat ottivat yhteyden Solarigoon ja toivoivat alueelle uutta käyttöä. Solarigo on tehnyt maanomistajien kanssa pitkän vuokrasopimuksen. Voimala valmistuu kesän 2025 aikana.
Aurinkovoimalan alue on vanhaa turvenevaa. Rakentamisessa on pitänyt huomioida muun muassa alueen ojitus, pohjavesialueen suojelu sekä pelastuslaitoksen vaatimukset pelastusteiden rakentamiseksi alueen ympärille.
– Kun turvemaille luvitetaan mahdollisesti syttyvää laitosta, tarvitaan pelastusviranomaisten lausunnot. Tärkeintä on, että löytyy sammutusvettä. Honkisaarennevalla kunnostetaan turvelaitoksen käytössä ollut sammutusvesiallas.
– Sen lisäksi pitää olla kunnolliset tiet niin, että pelastuslaitos pääsee tarvittaessa aurinkovoimalan kaikille lohkoille sammuttamaan paloa, Karonen sanoo.
Honkisaarennevan aurinkopuistohanke tuli Solarigon projektipäällikkö Leo Naukkarisen työpöydälle kesällä 2024. Osaa ely-keskuksen lausuntoja yva-selvityksiin tuolloin vielä odoteltiin. Ne saatiin marraskuun 2024 alussa, jolloin työt aloitettiin välittömästi.
Suomessa meneillään olevista ja vielä suunnittelupöydällä olevista hankkeista Honkisaarennevan voimala on keskikokoinen. Sen nimellistehoksi tulee 34 megawattia. Solarigo rakentaa Simossa aurinkovoimalaa Exilion Tuuli Ky:lle. Sen nimellisteho on 70 megawattia.
Jouhevaa yhteistyötä
Kunta suhtautui aurinkovoimaan alusta alkaen positiivisesti. Sen jälkeen lähdettiin tutkimaan, miten asiaa voidaan viedä eteenpäin.
– Täällä maalla pitää miettiä koko ajan, mistä saadaan uutta elantoa maasta, Karonen sanoo.
Kuortaneen kunnan periaatteena on ollut, että ensin uusissa hankkeissa kuullaan ensin laajasti kaikki lausunnot. Niiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan määrätään säännöt, miten hankkeita voidaan edistää turvallisesti, terveellisesti ja ympäristö huomioiden. Niin myös aurinkovoimalan hankkeessa.
Solarigon yhteistyö Kuortaneen kunnan, eri viranomaisten ja kuntalaisten kanssa on sujunut koko hankkeen ajan jouhevasti.
– Kunta on nähnyt, että alueen siirtyminen turvetuotannosta aurinkovoimalan käyttöön on positiivinen asia. Luvitus on edennyt sujuvasti muun muassa ELY-keskuksen, ympäristöviranomaisten ja maanmittauslaitoksen kanssa, Naukkarinen sanoo.
Alueella on ollut vanha ympäristölupa, josta on nyt uusittu muun muassa ojitussuunnitelma. Myös lähellä oleva merkittävä Latvakankaan pohjavesialue huomioidaan rakentamisvaiheessa niin, ettei voimalan muuntajista pääse valumaan öljyä maahan ja pohjaveteen.
Korkeajännitteiset 110 ja 400 kilovoltin siirtolinjat ovat vaikuttaneet voimalan suunnitteluun, sillä ne kulkevat paneelikentän yli. Fingrid ilmoitti kesken hankkeen, että linjaa laajennetaan todennäköisesti tulevaisuudessa, joten linjan alla olevaa suoja-aluetta piti laajentaa.
Positiivinen vastaanotto
Hanke ei ole aiheuttanut parin vuoden prosessin aikana lainkaan vastustusta toisin kuin alueella viedyt tuulivoimahankkeet.
– Kaikki täällä ymmärtävät, että aurinkovoima on hiljaista ja ei-saastuttavaa energiaa, metsääkään ei tarvitse kaataa eikä asutusta ole lähellä. Ainoa haitta on se, että yksi hirvipassipaikka menetetään, Karonen sanoo.
Voimalaa varten ei tarvitse rakentaa uusia teitä, sillä se perustuu vanhaan turvenevan tiestöön. Vain jonkin verran teiden vahvistamista tarvitaan. Suurin uusi infra-yksikkö on voimalan tarvitsema uusi sähköasema.
Voimalalla ei juuri ole pitkäaikaisvaikutuksia kunnalle. Se, tuleeko laitoksesta voimalaitosveroa, on Karoselle vielä auki.
– Kaikki uusi mitä täällä tehdään, on aina tervetullutta, kunhan se on kaikin puolin turvallista ja kuntalaisten kannalta hyväksyttävää, Karonen sanoo.
Iitissä alkaa rakentaminen
Sun Iitin aurinkovoimala Iitissä, Kymiring-moottoriradan kupeessa, on rakentamista vailla valmis. 120 hehtaarin alueelle levittäytyvän voimalan liityntätehoksi tulee 60 megawattia.
Voimalahanke käynnistyi Iitin kunnan osalta, kun hankkeen taustalla oleva Yrjö ja Hanna Säätiö otti yhteyden kuntaan ja kertoi omistamansa Sun Iitti Oy:n aurinkovoimalahankkeesta. Yhteydenottoon liittyi ehdotus maanvuokrasopimuksesta, sillä säätiö tarvitsi hankkeelleen lisämaata kunnalta.
Sujuva lupaprosessi
Hankkeessa edettiin niin, että säätiön perustama Sun Iitti ja Iitin kunta hakivat alueelle lupaa aurinkovoimalalle. Tässä vaiheessa piti selvittää, edetäänkö asiassa kaavaprosessilla vai suunnittelutarveratkaisulla ja poikkeusluvan hakemisella.
– Asiassa konsultoitiin ely-keskusta, joka ehdotti, että asiassa edetään suunnittelutarveratkaisulla ja poikkeusluvalla. Niiden jälkeen sitten haettiin rakennuslupaa, Hoffren kertoo.
Tämänkokoisissa hankkeissa tarvitaan Hoffrenin mukaan yleensä poikkeuslupa ja siksi ely-keskus on valvovana viranomaisena oikea paikka pyytää konsultointia, miten asiassa kannattaa edetä. Sun Iitti selvitti samanaikaisesti ely-keskukselta, edellyttikö hanke yva-selvityksiä. Niitä ei tarvittu.
– Hanke eteni esimerkillisesti huomioimalla muun muassa ympäristöarvot, Sun Iitin Petri Kokkonen sanoo.
Asia vietiin kunnanhallituksen päätettäväksi, joka suhtautui sekä vuokrasopimukseen että aurinkovoimalaan positiivisesti.
– Kunta on ollut koko prosessin ajan myötämielinen puhdasta energiaa tuottavalle hankkeelle, Iitti tekninen johtaja Harri Hoffren sanoo.
Sun Iitin hankkeella on rakennuslupa ja tilanne odottaa rakentamisen aloittamista. Kun hanke alkaa, Sun iitti huolehtii myös tarvittavien teiden rakentamisesta.
– Kunnalla ei ole ollut asiassa muuta roolia, kuin olla lupaviranomainen ja maanvuokraaja osalle hankealuetta. Vuokrasopimus laukeaa, jos hanke ei määräajassa käynnisty, Hoffren sanoo.
Aurinko- ja tuulivoima
Iitissä tehtiin samaan aikaan aurinkovoimalahankkeen kanssa osayleiskaavaa muutamalle tuulivoimalalle. Niitä ja aurinkovoimaloita koskee Hoffrenin kanssa samat asiat.
– Kunnat ovat kiinnostuneita kiinteistöverotuloista ja ne haluavat olla mukana puhtaan energian tuotannossa.
Hanke on esitelty useampaan otteeseen kuntalaisille, eikä niissä tullut esille mitään negatiivista.
– Ainoa kommentti yleisötilaisuudessa oli, että eihän vaan tuulivoimaa aleta tekemään. Niitä hankkeita Iitissäkin vastustetaan aivan naapurissamme, Sun Iitin toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo.
Kun Hoffren vertaa kuntalaisten suhtautumista tuuli- ja aurinkovoimaan, hän myöntää erot.
– Tuulivoimalat näkyvät kauas ja ne kuluvat jollakin tavalla ainakin parin kilometrin päähän. Siksi niihin suhtaudutaan kriittisemmin kuin metsän sisällä olevaan aurinkovoimalaan, joka ei näy eikä kuulu, Hoffren sanoo.
Sun Iitin hanke on suunniteltu aurinkovoimalalle hyvin sopivalle paikalle eli korkeajännitelinjan läheisyyteen. Heinola-Koria korkeajännitelinja kulkee voimalan yli. Näin säästytään ylimääräisiltä kaapeleiden vedoilta ja väylien rakentamiselta.
Sun Iitin voimalan rakentaminen vaatii melko kevyitä rakenteita, sillä rakennuspaikkana on soraharju. Maahan lyödään terästolppia, joihin kiinnitetään paneelikehykset ja paneelit. Kalliokohdissa tolpat kiilataan kallion sisään.
Ennen voimalan rakentamista
Aurinkopuistoyhtiö Solarigin projektipäällikkö Leo Naukkarinen muistuttaa asioista, joita kunnan ja hankeyhtiön kannattaa pohtia aurinkovoimalahankkeen alkumetreillä.
1. Varmistetaan, että alueella on voimalan kapasiteettia vastaavat sähkönsiirtoyhteydet.
2. Selvitetään voimala-alueen maanomistus: onko mahdollista saada pitkäaikaisia vuokrasopimuksia.
3. Alueen maanperän ja ympäristön selvitykset: kivikkoisemmalla alueella voimalan perustaminen tulee kalliimmaksi. Onko alueella merkittäviä luontoarvoja kuten harvinaisia kasveja tai eliöitä.
4. Lupaprosessien valmistelu ja valmistautuminen siihen, että hanke voi vaatia parikin vuotta viranomaiskäsittelyssä.
5. Ennakoiva viestintä hankkeen ajan sujuvoittaa asioiden etenemistä.
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Koskaan näissä jutuissa ei ole selvitetty miten käy jos yhtiö ajautuu konkurssiin.jääkö paneli kenttä kenen vastuulle? Ja kuka huolehtii järjestelmän hävityksestä?jääkö asia veronmaksajien huoleksi.