Avoimet koulutilat hylättiin – Aivoystävällinen koulu on mahdollista

Avoimet oppimistilat olivat aikansa trendi. Sittemmin esimerkiksi Helsinki on päättänyt lopettaa kokonaan niiden rakentamisen. Uudessa kokeilussa kaupunki otti yritykset mukaan muuttamaan tilojaan toimivimmiksi.

Testissä tyyntymisen tila Toivolan koulussa, testaajina kaupungilta Testbed Helsingin Antti Värtö, rehtori Niina Pätiälä-Rinkinen sekä tilan toteuttaja, Tuntu-yrityksen Kirsi Ihalainen. Kuva: Helsingin kaupunki
Julkaistu Muokattu

Kirsi Riipinen, teksti

Kuinka kouluissa voitaisiin tukea nykyistä paremmin lasten keskittymistä ja rauhoittumista? Ja toisaalta järjestää tiloja, joita voi muuntaa eri tarkoituksiin?

Jokunen vuosi sitten yleisenä trendinä oli rakentaa kouluista ja päiväkodeista avoimia oppimisympäristöjä.

Projektipäällikkö Marjo Kenttälä Helsingin kaupungin innovaatiopalveluista sanoo, että tuon trendin satoa korjataan nyt, kun avoimiin tiloihin rakennetaan väliseiniä.

Mitä muuta rakennuksissa olisi mahdollista tehdä?

Helsingissä päätettiin ottaa yritykset mukaan ideoimaan ja toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstön toiveita. Uusissa kokeiluissa hyödynnettiin EU:n hankerahaa.

Suunnittelussa olivat mukana kaupungin koulutuksen ja kasvatuksen ammattilaisten lisäksi koululaisia, yritysten edustajia sekä kaupungin innovaatiopalvelut.

Tätä ennen Kenttälä kollegoineen oli kysynyt rakennusten käyttäjiltä, millaista apua he arkeensa haluaisivat ja millaisissa asioissa yhteistyö yritysten kanssa voisi olla hyödyksi.

Arabian peruskoulusta tuli toive saada kouluun aivoystävällinen tila rauhoittumiseen.

Toivolan koulu on erityiskoulu, ja sinne haluttiin tyyntymisen tila, jossa aggressiivinen oppilas voisi rauhoittua turvallisesti.

Kahteen päiväkotiin haluttiin fiksuja tilanjakajia, joilla avoimia tiloja voitaisiin jakaa pienempiin ja saada ryhmille rauhallisempia paikkoja.

Tilanjakajassa pieni maja

Mukaan haluaville yrityksille järjestettiin tarjouskilpailut. Idea oli, että yritykset eivät etsisi uudenlaisia ratkaisuja yksikseen vaan yhdessä muiden yritysten ja käyttäjien kanssa.

Kenttälä kehuu tuloksia.

Arabian peruskoulussa rauhoittumisen tila rakennettiin erityisluokkaan. Oppijat pääsevät tarpeen tullen vaikka kesken oppitunnin siirtymään helposti hiljaiseen keskittymisen tilaan.

– Rauhoittumisen tilasta on tullut tosi suosittu, ja myös opettajat käyttävät sitä omiin suunnittelupalavereihinsa.

Yksi seinistä on tapetoitu metsämaisemalla. Hiljaista rauhoittavaa ääntä kuuluu viherseinästä, jota oppilaat itse hoitavat. Tilassa on suojaisia sohvia sekä pulpetti. Pienen lepotuokion voi viettää vaikka jättinallen päällä maaten.

Matalaa rauhoittavaa äänimaailmaa kuulee myös Toivolan koulun tyyntymisen tilassa. Kaikki kalusteet ovat kiinteitä, joten edes hyvin voimakkaan tunteen vallassa oleva oppilas ei pääse heittelemään huonekaluja ja satuttamaan itseään.

Oppilaat ovat ottaneet tilan omakseen ja kehuneet sitä paitsi turvalliseksi myös kauniiksi.

Opettajat tuntevat oppilaansa ja osaavat ohjata heidät rauhoittumaan ennen kuin aggressio nousee päälle. Väkivaltatilanteiden määrä koulussa on vähentynyt.

Yritykset kehittivät päiväkoteihin täysin uusia tuotteita. Tilanjakaja toimii nyt myös lukunurkkauksena tai kirjahyllynä. Yhteen tilanjakajaan on saatu mukaan piirrosseinä ja pieni maja.

Kenttälä kertoo, että kouluissa ja päiväkodeissa on kiitetty vuolaasti uusia tiloja ja tilanjakajia.

Avoimuuden sijaan muunneltavuutta

Helsingin kaupunki on päättänyt lopettaa avoimen tilan koulujen rakennuttamisen. Kaupungissa on satakunta koulurakennusta, ja niistä muutama rakennettiin avoimiksi.

Trendi on hiipumassa muuallakin. Rakennuksia ilman luokkahuoneita suunniteltiin ja rakennettiin 2000-luvun alusta alkaen, kunnes kritiikki alkoi kasvaa tällä vuosikymmenellä. Avoimia oppimisympäristöjä on arvosteltua muun muassa hälyisyydestä.

Käyttäjien palautteen perusteella laajoja avoimia tiloja on remontoitu nopeaan tahtiin esimerkiksi uusilla väliseinillä.

Pieniin luokkahuoneisiin tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Rakennuksiin halutaan edelleen avointa tilaa mutta siten, että sitä pystyy helposti jakamaan.

Suomalainen opetusteknologia kiinnostaa

Kenttälä seuraa työssään koulumaailman kansainvälistä kehitystä. Hän on huomannut, että suomalainen koulu kiinnostaa yhä kovasti. Ulkomailla monet pitävät Suomea edelleen maailman ykkösenä, vaikka emme enää olekaan Pisa-tulosten kärjessä.

Myös suomalainen opetusteknologia ja meikäläiset innovaatiot kiinnostavat.

Yksi runsaasti huomiota herättäneistä on Kokeilukontti Tekla, joka kulkee koulusta ja päiväkodista toiseen.

Yritykset pääsevät uudella tavalla testaamaan ja kehittämään kontissa tuotteitaan yhdessä päiväkotien ja koulujen henkilöstön sekä lasten ja oppilaiden kanssa. Koulun väki pääsee samalla tutustumaan uusimpiin teknologioihin.

Teklassa on testattu muun muassa oppimisen seurannan ja arvioinnin ratkaisuja sekä musiikin, liikkeen ja sensoriteknologian yhdistämistä.

Testialustoina ovat toimineet kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi myös muut toimialat. Innovaatioita on testattu niin älyliikennettä kuin terveydenhoitoa ja kiertotaloutta varten.

Powered by Labrador CMS