Avoimuudessa on parantamista - ei kunnanjohtaja voi jälkiä jättämättä lähteä
Miksi kunnanjohtaja joutui lähtemään? Siinä kysymys, jota aika ajoin eri puolilla Suomea pohditaan. Kuvamme on Paltamosta, jossa ei tämän ongelman kanssa ole tarvinnut päätä vaivata, vaikka kuvanottohetkellä pöydän takana ei ketään istukaan. (Kuva: Paltamon kunta)
”Osapuolet ovat sitoutuneet olemaan kommentoimatta virkasuhteen päättämisen syitä”. ”Osapuolet eivät kommentoi asiaa enemmälti”. ”Virkasuhteen päättymiseen liittyviä syitä ei kommentoida kummankaan osapuolen toimesta”.
Edelliset lainaukset ovat valitettavan tuttuja viimeisiä rivejä tiedotteissa, joissa kerrotaan kunnanjohtajan erosta ja johtajasopimuksen käyttöönotosta. Tiedotteessa voi olla maininta luottamuspulasta, mutta hyvin harvoin eron takana olevia syitä avataan tarkemmin. Kun media asiasta kysyy, niin vedotaan johtajasopimuksen käyttöön ottoon ja osapuolten väliseen sopimukseen.
-Johtajasopimus sellaisenaan ei ole mikään salassapitosopimus. Kuntalaisilla pitää olla oikeus tietää ainakin pääpiirteittäin, miksi kunnan johtava viranhaltija yhtäkkiä jättää tehtävänsä, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää huomauttaa.
Julkisuuslaki ei kaikkea salaa
Julkisuuslain asiantuntija muistuttaa, että julkisuuslaissa on määritelty ne seikat, jotka yksityisen henkilön eli näissä tapauksissa ex-kuntajohtajien osalta ovat salassa pidettäviä seikkoja. Kunta voi johtajasopimuksessa sitoutua vaitioloon ainoastaan laissa määritetyillä perusteilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Kunnanjohtajan terveyteen, alkoholin käyttöön tai esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät asiat ovat luonnollisesti tällaisia salassa pidettäviä asioita. Julkisuuslaki rajoittaa sitä, mitä eron syistä voidaan kertoa, mutta ei se rajoittaminen kovin laajaa ole, Mäenpää muistuttaa.
Johtajasopimusten käyttöönottaminen on merkittävää julkisten varojen käyttöä. Pienimmilläänkin sopimusten rahallinen arvo liikkuu 50 000 euron tietämissä ja ex-viranhaltijoiden kannalta parhaissa sopimuksissa ylitetään reippaasti 100 000 euron raja.
Olli Mäenpään mielestä kuntalaisilla on oikeus tietää syyt julkisten varojen käyttöön nykysuuntausta tarkemmin.
-Usein osapuolilla vain sukset menevät ristiin ja kunnanjohtajan on lähdettävä. Kyllä näissä tilanteissa kuntalaisilla on oikeus tietää, minkä takia kunnan johtava virkamies lähtee yhtäkkiä. Mahdollisesta salassapitosopimuksesta huolimatta kunnan puolelta voidaan ainakin yleisellä tasolla kertoa, miksi virkasuhde päättyy. Ei kunnanjohtaja voi noin vain jälkiä jättämättä lähteä, professori Olli Mäenpää toteaa.
Kuntalaisilla oikeus tietää
Kunnanjohtajien luottamuspulasta virkasuhteen päättymisperusteena väitöskirjaa työstävä väitöskirjatutkija ja hallinto-oikeuden yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko nostaa esiin avoimuuden kuntien toiminnan perusteena. Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten julkisia varoja käytetään.
-Näissä tapauksissa on kyse merkittävästä julkisten varojen käytöstä. Lainsäädännöstä ei löydy perusteita sille, miksi luottamuspulan syyt salataan. Tietenkin henkilön terveydelliset syyt ovat julkisuuslain perusteella salattavia. Sen sijaan usein käytetty klausuuli – osapuolet eivät kommentoi – ei perustu lakiin, Virikko toteaa.
-Johtajasopimuksessa sovittu asettuu jännitteiseksi perustuslain kanssa. Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan käytön perustuvan lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Miten voidaan varmistua siitä, että julkisia varoja käytetään lainmukaisesti, jos erokorvauksen maksuperusteita ei tuoda julki, Saanareetta Virikko ihmettelee.
-Perusteiden julkisuutta puoltaa nähdäkseni myös julkisuuslaki, jossa säädetään, että viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tiedotettava toiminnastaan. Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten julkisia varoja käytetään, Virikko jatkaa.
Muutamat kunnat ovat ottaneet käyttöön johtajasopimuksiin liittyvät erilliset kunnanjohtajan eroamissopimukset, joissa määritellään lisäehtoja alkuperäisen johtajasopimuksen lisäksi.
-Ne eivät perustu lakiin, sillä eroamisen ehdot on jo määritelty johtajasopimuksissa, Saanareetta Virikko toteaa.
Luottamuspula ihan tyhjästä?
Kesän lopulla Vesilahden kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen irtisanoutui luottamuspulan takia. Vesilahdella tehtyyn erosopimukseen perehtynyt asiantuntija kiinnitti huomiota siihen, ettei sopimuksessa ollut mainittu lainkaan epäluottamuksen synnyn perusteita.
-Siellä eron on todettu johtuvan luottamuspulasta, mutta mihinkään asiakirjaan ei ole kirjattu, mihin tämä luottamuspula perustuu. Se on oleellinen tieto asiassa, Saanareetta Virikko korostaa.
Erilaiset salassapitosopimukset joko kirjallisina tai kättä päälle-pohjalta toimien ovat tyypillisiä kiistakumppanien keinoja hillitä asiasta käytävää julkista keskustelua.
-Luottamuspula on kunnassa hyvin räjähdysherkkä asia. Vaikenemisella halutaan puhdistaa pöytää eron jälkeen, mikä pyritään ilmeisesti varmistamaan sillä, ettei asiaa lähdetä puimaan mediassa, Virikko arvelee.
Jatkossakin johtajasopimuksen eropykäliä otetaan kunnissa käyttöön. Viime vuosina niin on tehty kiihtyvällä tahdilla.
-Johtajasopimuksilla yritetään välttää pitkät julkiset erottamisprosessit, mikä on sinänsä perusteltua, koska kunnanjohtajaan kohdistuva luottamuspula on irtisanomisperusteena niin tapauskohtainen ja tilannesidonnainen. Meillä on kuntia, joissa vuosi toisensa perään otetaan käyttöön johtajasopimus ja kunnanjohtaja lähtee. Kun kuntavaalien jälkeen poliittiset voimasuhteet vaihtuvat, niin luottamuspula voi ilmetä hyvinkin nopeasti. Kun poliittisten päättäjien ja kunnanjohtajan välinen yhteistyö ei toimi, on kunnanjohtaja se, joka saa lähteä. Ani harvoin lähdetään kunnanhallitusta erottamaan, Itä-Suomen yliopiston yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko toteaa.
Lappilainen ilmiö
Lapissa on viime vuosilta runsaasti kokemusta kuntajohtajia kohtaan koetusta epäluottamuksesta ja sitä seuranneista kuntajohtajavaihdoksista.
-Kittilän Anna Mäkelän tapaus oli ensimmäinen, mutta sen jälkeen siitä on kehittynyt jonkinlainen ilmiö. Me olemme lehtenä tätä ilmiötä peranneet ja näyttää siltä, että etenkin naispuoliset kunnanjohtajat ovat joutuneet Lapissa herkemmin vastakkain kunnan luottamushenkilöiden kanssa, Lapin Kansan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen kertoo.
-Onko näissä tapauksissa poliittinen ohjaus ollut sitten liian kovaa, jonka seurauksena on syntynyt jännitteitä kunnanjohtajan ja luottamusjohdon välillä. Kunnanvaltuusto käyttää kunnissa ylintä päätösvaltaa, mutta kyllä kuntajohtajillakin pitää olla tilaa toimia. Onko se kunnan ja kuntalaisten etu, jos kunnassa johtajana marionetti, joka tekee vain sen mitä käsketään, Kokkonen jatkaa.
Lapin kuntajohtajasaagoissa Kittilä on oma lukunsa, Kolari puolestaan viime päivien tuorein tapaus KHO:n päätöksen myötä. Molemmista on kirjoitettu runsaasti mediassa ja syitä perattu tarkkaan, mutta äkkilähtöjen joukossa on myös tapauksia, joiden kohdalla todellisia eron syitä on voitu vain arvailla. Kun johtajasopimus on otettu käyttöön ja erokirje kuntaan toimitettu, niin osapuolet eivät päätöksen taustoja kommentoi.
Taustojen selvittelyssä omat ongelmat
Paikallisella medialla ja etenkin maakuntalehdellä on näissä tilanteissa kuntalaisten tiedon saannin kannalta suuri rooli, mutta aina selvitystyö ei ole yksinkertaista. Tosin Suomi24-palstalla asiat tiedetään, mutta kaikkeen ei ehkä kannata luottaa.
-Totta kai pyrimme näissä tilanteissa selvittämään eron taustoja, mutta meidän keinot ovat rajalliset, kun meillä ei ole poliisin valtuuksia. Meillä ei ole monessakaan kunnassa omaa toimittajaa tai avustajaa paikalla. Ja mitä kauempaa näitä asioita joudutaan selvittämään, niin sitä vaikeammaksi se muodostuu, Antti Kokkonen myöntää.
Lappilaisten kuntapäättäjien avoimuudelle ja julkisuuslain tuntemukselle Lapin Kansan päätoimittaja ei anna kovin korkeaa arvosanaa.
-Ei siitä avoimuudesta voi kovin korkeaa arvosanaa antaa. Salailun perinne elää vahvana ja etenkin ikävistä asioista jätetään mieluummin kertomatta. Rovaniemen kaupungin osalta olemme jonkin verran testanneet tätä valittamalla kielteisistä asiakirjapyynnöistä hallinto-oikeuteen. Toivottavasti se pikku hiljaa avaisi silmiä virkakoneiston suunnalla, Antti Kokkonen toivoo.
Voiko lappilaisten kuntapäättäjien kanssa ylipäätään tulla toimeen?
-Kyllä oikein hyvin voi tulla toimeen. Siellä on paljon todella fiksuja päättäjiä. Kuntavaalien alla korostimme, että ihmiset, jotka lähtevät ehdolle päättämään meidän yhteisistä asioista, ovat oikeita sankareita. On hienoa, että löytyy heitä, jotka uhraavat omaa aikaansa kunnalliseen päätöksentekoon, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen painottaa.
Jos terveydellisiä tai alkoholiin liittyviä asioita ei tarvitse tai saa kertoa, niin mitenkä asia ilmaistaan ettei tunnu, että syyllistytään salailuun?
Jos terveydellisiä tai alkoholiin liittyviä asioita ei tarvitse https://www.lakitoimisto-helsinki.fi/ tai saa kertoa, niin mitenkä asia ilmaistaan ettei tunnu, että syyllistytään salailuun?