Biokaasubuumi näkyy maaseudun tieverkolla – Kotimaisen biokaasun kysyntä on jo suurempi kuin sen tuotanto
Ranualainen Lihakarjan kasvattaja Osmo Saukko seisoo suuren kattamaton betonialtaan vieressä, johon on tuotu ensimmäinen erä, 3000 kuutiota karjanlantaa. Altaasta lietelantaa syötetään suureen pallomaiseen reaktoriin, jossa siitä mädätetään biokaasua.
Tapio Mainio, teksti
Heikki Sarviaho, kuvat
Biokaasun käyttö henkilö- ja raskaan liikenteen polttoaineena kasvaa etenkin maaseudulla, jonne on suunnitteilla 30 uutta biokaasulaitosta lähivuosina.
Maatilojen yhteydessä olevien biokaasulaitosten lukumäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2020 ja niitä on nyt 46. Muutama laitos käsittelee myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Lisäksi kaatopaikkakaasuja käsitteleviä laitoksia on 34 kappaletta.
– Osa uusista biokaasulaitoksista on jo rakenteilla tai jo lähes valmis, kuten Pohjois-Suomen suurin biokaasulaitos Ranualla. Lisäksi Valio rakentaa yhdessä St1:n kanssa todella suuren, lähinnä karjanlantaa käyttävän biokaasulaitoksen Kiuruvedelle ja toisen suurlaitoksen Etelä-Pohjanmaalle Nurmoon, kertoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Hannes Torppa.
Nurmon laitos tulee käyttämään myös Atrian sivuvirtoja.
Kiuruveden ja Nurmon biokaasulaitokset rakentaa yhteisyritys, jonka nimi on Suomen Lantakaasu Oy.
Biokaasuboomi näkyy kasvavina lieterekkakuljetuksia maaseudun tieverkolla, sillä lietelantaa rahdataan tiloilta liki sadan kilometrin pituisia matkoja biojalostamoon. Lisäksi kuljetuksia tehdään myös tiloille päin, sillä mädätyksen jälkeen liete palautuu liukoisena lannoitteena rekoilla takaisin peltolevitykseen.
– Suurimmat biokaasulaitokset (kuten Kiuruvesi) käyttävät 400 000 kuutiota lietettä mädätysprosessissaan vuodessa. Yhteen lieterekan nuppiin mahtuu 25 kuutiota lietettä ja perävaunuun 32 kuutiota. Siitä on helppo laskea, montako kertaa rekan pitää lähteä taipaleelle, sanoo Kp. Koneurakointia Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Isohanni Kannuksesta.
Yritys on erikoistunut lieterekkojen valmistamiseen. Traktori ja sen perässä vedettävä lietesäiliö on siis maalla vaihtunut täysperävaunurekkaan.
Kiuruveden investointi
– Kiuruveden hankkeen kustannusarvio on satelliittilaitoksineen noin sata miljoonaa euroa. Se on meidän suurin teollinen investointi, kertoo kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rissanen.
Kiuruveden biokaasulaitos on osa Ylä-Savon kokonaisuutta, johon kuuluvat Kiuruvedellä sijaitsevan, teollisen kokoluokan keskitetyn nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen lisäksi kolme pienempää ns. satelliittilaitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. Hankkeelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumistukea (RRF-investointituki).
– Kotimaisen biokaasun kysyntä on jo suurempi kuin sen tuotanto, sanoo Ranuan biokaasulaitoksen toimitusjohtaja Mika Impiö.
– Liikennekäytössä on nyt noin 17000 kaasukäyttöistä henkilöautoa, 12642 pakettiautoa, noin 800 kuorma-autoa ja noin 70 linja-autoa, kertoo erityisasiantuntija Pasi Kilpelä Traficomista.
Esimerkiksi kaasukäyttöisen rekan toimintasäde on noin 800-1000 kilometriä kun sähkörekka kulkee 200-300 kilometriä.
Kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä on kasvanut viime vuosina eniten kuorma-autokannassa, jossa metaania käytetään jakelu- ja keräilyliikenteessä paineistettuna ja pitkän matkan raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä nesteytettynä.
– Arla on tuomassa Ranualle kaasukäyttöisen maitoauton, Impiö sanoo.
Vastaavia kaasukäyttöisiä maitoautoja Arlalla on jo viisi muualla Suomessa. Myös Valio lisää maitoautojen määrää.
– Valiolla on yhdeksän biokaasulla kulkevaa maitoautoa tai kuljetusrekkaa. Tänä vuonna hankitaan kaksi lisää. Olemme selvittäneet ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja, mutta sähkörekka ei vielä sovellu maidon keruuseen, jossa maitoauto ajaa keskimäärin 600 kilometriä päivässä, Valion kuljetuspäällikkö Petteri Laine sanoo.
Impiö vaihtoi bensakäyttöisen VW Passatin kaasuautoon muutama vuosi sitten. Samalla polttoainekustannukset puolittuivat.
Pian Ranualle valmistuvassa tankkauspisteestä kaasua voi ostaa 1,6-1,8 euron kilohintaan. Gasum myy kaasua esim. Lohjalla 1,990 eurolla kilo. Tavallinen henkilöauto kuluttaa kaasua noin neljä kiloa sadalla kilometrillä, kun bensiiniä kuluu samalla matkalla noin seitsemän litraa. 95E bensiinin keskihinta on 1,776 euroa.
Maanviljelijä Osmo Saukko esittelee Ranualla siiloa, johon on tuotu 30 000 kuutiota lehmänlantaa.
Erä karjanlantaa
Ranualainen lihakarjan kasvattaja Osmo Saukko seisoo suuren pallomaisen bioreaktorin lähellä Ranuan keskustaa. Sen vieressä on pyöreä, toistaiseksi kattamaton betoniallas. Sen syvyys on neljä metriä ja halkaisija kymmenen metriä.
– Altaaseen on jo ajettu ensimmäinen 3000 tonnin erä karjanlantaa. Tästä altaasta lietelantaa syötetään tasaisina erinä bioreaktoriin siten, että vuorokaudessa sitä menee 55 kuution verran, Saukko kertoo.
Saukolla on tilalla 20 emolehmää ja 100 lihanautaa.
– Lietteen viipymä on noin 50 vuorokautta, jona aikana siitä muodostuu mädättämällä biokaasua. Ranuan laitoksen kapasiteetti on tuottaa biokaasua noin 900 henkilöautolle, Impiö kertoo.
– Maanviljelijät saavat karjanlannan takaisin peltolannoitteena, jossa typpi on sopivan liukoisessa muodossa, jolloin kasvit pystyvät sitä parhaalla tavalla hyödyntämään. Samalla kalliiden kemiallisten lannoitteiden tarve tilalla vähenee, Impiö kertoo.
Lisäksi maanviljelijät saavat rahaa kaasun myynnillä sillä laitoksen omistavat paikalliset maanviljelijät päinvastoin kuin Kiuruveden laitoksen, jonka hankkeen takana on siis öljy-yhtiö ja Valio.
Useita osakkuustiloja
Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:llä 21 osakkuustilaa Ranualla, Simossa ja Pudasjärvellä.
– Neuvoimme maanviljelijöitä perustamaan oman yhtiön. Meidän kehitysyhtiö Business Ranua on ollut apuna ”paperisodassa”, kertoo Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.
Laitos tuottaa valmistuttuaan seitsemän GWh energiaa lietelannasta, jota ajetaan säiliörekoilla osakkuustiloilta. Lisäksi reaktoriin syötetään peltobiomassaa. Valmistuvan biokaasun määrä vastaa 600000 litraa dieselpolttoainetta.
Reaktoria on tarkoitus Impiön mukaan laajentaa 20 GWh:n jolloin syötemäärä kasvaa 60 000 tonniin vuodessa. Kaasu jalostetaan siellä biometaaniksi, jota voi paineistettuna tankata autoihin.
Hanke sai valtiolta ja EU:lta tukea yhteensä 65 prosenttia kustannuksista eli 4,1 miljoonaa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on maanviljelijä Jan-Erik Impiö Ranualta.
Hanke lähti liikkeelle, kun ranualainen kaasuautoilija Mika Impiö ihmetteli, miksi hän ei voi Ranualla tankata biokaasua henkilöautoonsa. Asiasta kiinnostui hänen kaveri Jan-Erik Impiö, jonka puolisolla on maitotila Ranualla.
– Maatalous ja elintarviketeollisuus haluaa osallistua ilmastotalkoisiin. Siksi Suomessa on meneillään lukuisia biokaasuhankkeita. Lisäksi maaseudulla tuotettu biokaasu on osoittautunut oivalliseksi ja puhtaaksi liikennepolttoaineeksi myös Valion maitoautoissa, sanoo Osuuskunta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto Haapavedeltä.
Fakta
Kaasuauto
- Kulkee metaanilla
- Kaasuautolla tarkoitetaan autoa, jonka ensisijainen polttoaine on metaanikaasu. Se voi olla joko fossiilista maakaasua tai biokaasua.
- Henkilöautossa on erillinen paineen kestävä säiliö, jossa kaasu on paineistettu 200 baarin paineeseen. Raskaissa kaasuautoissa, kuten rekoissa käytetään myös nesteytettyä kaasua (liquified natural gas, LNG). Osa rekoista käyttää myös paineistettua metaania.
- Kaasuauton ensisijainen polttoaine on kaasu, mutta kaasuautossa on myös bensatankki, jolloin se voi kulkea myös bensiinillä yhtä hyvin kuin kaasullakin. Tällaisesta kahden polttoaineen järjestelmästä käytetään nimeä bi-fuel.
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Gasum on keväällä rajusti nostanut hintojaan. Nyt hinta on 2.20 euroa kilolta.
Tämä buumi ei ruuhkasuomessa näy kaasuautoilijoille, vaan Gasumilla on monopoliasema esim. Turun seudulla ja Pk-seudulla. Gasum tuntuu käyttävän tätä tilannetta törkeällä tavalla hyväksi.
Kuten edellisessä kommentissa todetaan, Gasumilla on ikävä monopoli Lounais-Suomessa. Ottaisin ilolla vastaan jonkun toisen toimijan tänne.
Tätä olen ihmetellyt minäkin, miksi valtionyhtiö gasum haluaa jaa kaasuautoilun alas pääkaupunkiseudulla. Kaasun hinta on noussut syksystä 1,60/kg kevääseen mennessä 2,20€/kg. Olen ajanut bensalla viime kuukaudet kun ei enää kannata kaasuautoilla. Itse kälkimuutettu auto, täytyy vissiin purkaa laitteet ja ruokkia veekasia vain fossiilisilla.
Juuri näin. Gasum käyttää hyväkseen monopoli asemaa. Valtionyhtiöltä aika tärkeää toimintaa.
Kasunkäyttö ei enää ole kannattavaa.
Onneksi on yksityisiä kun asemia ,joissa selvästi halvempaa kaasua.
Yritin kysellä Gasumilta syytä hinnan nousuun. Vastaus. Täytyy olla kannattavaa toimintaa. Emme avaa asiaa tämän enenpää.
Mistä voisi ostaa kaasua muualta , kuin Gasumilta?
En tankka gaasu enää kun hinta 2.20€? Halvempi bensa nykyään.