Budjetin laatijoilla edessä rankat viikot: ”Poliitikot eivät halua karsia palveluista”
Kuinka talous kehittyy syksyllä? Kuntien budjetteja laaditaan tavanomaista sumuisemmissa näkymissä. (Kuva: Ville Miettinen)
Julkinen keskustelu lisävelan ottamisesta on muuttunut kriittisemmäksi kuin mitä se oli vielä keväällä koronan tiukimpina aikoina.
Kunnissa joudutaan ottamaan huomioon ensi vuoden budjettia laadittaessa lukuisia muitakin isoja asioita. Tässä vaiheessa voi vain arvailla, kuinka moni kunta joutuu korottamaan veroja.
Kevään aikana kunnat saivat tukea valtiolta. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen sanoo, että kuntatalouteen kuluvana vuonna tullut koronakriisin tuki oli euromäärissä iso mutta että mitään lupauksia ensi vuoden tuesta ei ole.
Tilanne on Lehtosen mielestä pikemminkin päinvastoin. Tukipakettiin sisältyi tälle vuodelle verotulojen maksun lykkäyksen kompensointi kunnille, suuruudeltaan lähes 550 miljoonaa euroa. Jos tämä leikataan kuntien valtionosuudesta ensi vuonna, tuki alenee tuntuvasti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Syksyn budjettiriihen päätettävissä on paljon tärkeitä asioita. Kunnissa ei voida luottaa siihen, että rahaa tulee lisää.
Valtion ensi vuoden talousarvioehdotusta käsitellään valtiovarainministeriön (VM) sisäisissä neuvotteluissa tiistaina ja keskiviikkona 11.–12. elokuuta, jonka jälkeen VM toimittaa ehdotuksensa ministeriöille. Hallituksen budjettiriihi käydään 14.–15. syyskuuta.
Lehtonen toivoo, että budjettiriihessä tarkasteltaisiin hyvin kriittisesti kuntien lakisääteisten tehtävien laajentamista. Hän kysyy, onko nyt sellainen tilanne, että hoitajamitoitusta voidaan muuttaa ja oppivelvollisuusikää pidentää.
– Tehtäviä ja velvoitteita olisi syytä käydä läpi muutoinkin, mutta tätä on yritetty 15 vuotta tuloksetta. Ei kukaan poliitikko halua karsia palveluja pois.
Mitä kuntien talouden parantamiseksi sitten olisi mahdollista tehdä – paitsi tiukkoja sopeuttamisohjelmia?
Yhteisöveron jako-osuutta korotettiin kuntien eduksi tälle vuodelle 10 prosenttiyksikköä, mikä tarkoitti 340 miljoonaa euroa. Lehtonen toivoo, että tätä jatkettaisiin myös ensi vuodelle.
Myös luopuminen veronmaksulykkäyksen kompensoinnin leikkauksesta auttaisi kuntia.
– Nuo kaksi olisivat selviä ja helppoja tapoja toteuttaa, ja kummallakin olisi suora vaikutus kuntatalouteen.
Kuntaliiton on tarkoitus päivittää kuntatalouden vaikutusarvionsa tällä viikolla.
Kuntaliiton kesäkuun arvion mukaan koronapandemia heikentää kuntataloutta ensi vuonna 1,7 miljardilla eurolla. Valtaosa (1,4 miljardia) heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisella.
Kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan koronapandemian takia ensi vuonna 200 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton arvio perustui 65 suuren kaupungin talousjohtajien vastauksiin.
Lue lisää Kuntaliiton ensiarvio vuodesta 2021: koronaepidemia heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa
