Suuret kaupungit haluavat suuremman vetovastuun alueensa elinkeinopolitiikan kehittäjänä. (Kuva: Ville Miettinen)

Suurten kaupunkien rooli kasvupalvelujen ja elinvoiman kehittämisessä ovat nousemassa vahvasti esille Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren koolle kutsumassa C21-tapaamisessa ensi viikon torstaina.

Kuntalehti tavoitti valtaosan työillalliselle kutsuista kaupunginjohtajista. Toimituksen saamien vastausten perusteella puheenaiheita ruokailun lomassa tulee riittämään.

Tampereen pormestari Lauri Lylyllä on selvät sävelet mietittynä tapaamista varten.

– Kuntien elinvoimatekijät kuuluvat yksiin käsiin eli kunnille ja kaupungeille. Niitä ovat esimerkiksi koulutus, maankäyttö, yritys- ja työvoimapalvelut. Kunnat tietävät omat elinvoimatekijänsä ja näihin liittyvät haasteet parhaiten, Lyly painottaa.

Sama asia vaikuttaa askarruttavan Satakunnan suunnalla.

– Haluan nostaa esille keskuskaupunkien valmistautumisen tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen erityisesti kasvupalvelujen ja elinvoiman näkökulmasta, viestittää Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Kaupungeille suurempi rooli

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä suuret kaupungit ovat viestittäneet uudistuksen etenevän liikaa kuntia tasapäistäen. Kaupunkiseutuja ei ole otettu niiden mielestä tarpeeksi huomioon.

– Uskoisin, että valtaosa kaupungeista jakaa huolen siitä, että kaupunkien rooli ja kuuleminen on käynnissä olevissa valtakunnallisissa uudistuksissa jäänyt turhan vähäiseksi, Porvoon Jukka-Pekka Ujula pohtii.

Kaupunkien roolia kasvupalveluissa halutaan alleviivata Oulun suunnaltakin. Kasvupalvelulakiluonnos on tärkeä asia tulevaisuuden kannalta.

– Kasvupalvelulakiluonnos; mitä kaupungit ovat luonnoksesta lausuneet ja esittäneet. Onko kaupungeilla asiasta yhteisiä näkemyksiä, pohdiskelee Päivi Laajala keskusteluun nousevia asioita.

Myös Hämeenlinnan Timo Kenakkala nostaa vastauksessaan esiin alueiden vetovoiman ja suurten kaupunkien veturi-alueen seutukuntien ja maakuntien kehitystyössä.

– Kaupunkien rooli on merkittävä seutukuntien ja maakuntien elinvoimaisuuden kehittämisessä. Kaupungeilla on vahva työkalupakki käytössä lähellä palvelun tarvitsijaa. Kaupungistuminen on merkittävä kehityssuunta ja sen kestävä hallinta vaatii selkeitä rooleja eri toimijoiden välillä, panostusta yhteisiin tavoitteisiin ja vahvaa yhteistyötä, painottaa Kenakkala.

Kaupunkipoliittista ohjelmaa kaivataan

Suora keskusteluyhteys valtionhallinnon kanssa ja kaupunkipoliittinen ohjelma ovat mielen päällä Lappeenrannan suunnalla. Elinvoima-asioissa kaupunkiseutujen ja maakuntien työnjako tulisi olla mahdollisimman selkeä jo lakipykälissä.

– Kuntaliiton koolle kutsumassa kaupunkipoliittisessa neuvottelukunnassa on tuotu vahvasti esiin tarve säilyttää kaupunkien vahva rooli alueellisen elinvoiman keskeisimpänä kehittäjänä. Tämän roolin pitää säilyä selkeänä maakuntauudistuksessa. Lainsäädännössä tulee mahdollisimman selkeästi turvata se, että maakunnat eivät tule tekemään päällekkäistä työtä elinvoima-asioissa kaupunkiseutujen kanssa. Kaupungeilla tulee olla suora keskusteluyhteys valtionhallinnon kanssa. Suomeen tarvitaan myös kaupunkipoliittinen ohjelma, joka ottaa kantaa kaupunkiseutujen erityishaasteisiin, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva esittää.

Sote-puolestakin tapaamisessa tullaan keskustelemaan. Vaikka lakeja paketoidaan ministeriöissä kovaa kyytiä, niin toivo kaupunkien omasta palvelutuotannosta elää.

– Haluan selvittää, onko isoilla kaupungeilla todellinen tahtotila vielä pyrkiä palvelutuottajiksi sote-uudistuksessa, toteaa Salon Lauri Inna vastauksessaan.

Lakeuden suunnalla tuskaillaan leikkauksia koulutuspaikkoihin. Työtä kyllä on, mutta mistä löytyy koulutettua työvoimaa?

– Haluan nostaa esiin osaamisen pullonkaulat ja ammattikorkeakoulu- sekä ammatillisen koulutuksen paikkojen kroonisen alimitoituksen Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen työttömyys on suurten kaupunkien alhaisin ja työpaikkakehitys paras. Nämä yhdessä käyntiin lähteneen elintarvikeviennin kanssa johtavat nopeaan työvoimapulaan, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki pohdiskelee.

Yhteisiä nimittäjiä

Illallispöytään kutsuttaja kaupunkeja on isäntäkaupunki Helsingin lisäksi väliltä Porvoo-Rovaniemi. Jokainen kutsun saaneista nimeää yhteisiä asioita ja ongelmia Helsingin kanssa.

– Lähes kaikkiin kaupunkipoliittisiin kysymyksiin liittyen Turulla ja Helsingillä on yhteistä sekä mahdollisuuksien, että haasteiden osalta. Kaupunkeja yhdistää vahva, kehittyvä kasvukäytävä ja työssäkäyntialue, Turun Aleksi Randell muistuttaa.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen muistuttaa maakuntakeskusten pitävän omalta osaltaan huolen siitä, että Helsinki ja sen yritykset saavat tarvitsemansa kädet tulevaisuuden rakentamiseen.

– Meitä yhdistää uskomattoman suuri määrä eri ikäisiä kansalaisia, jotka Joensuu on kasvattanut ja valmentanut pääkaupungissamme sijaitsevien työnantajien tarpeisiin, Karjalainen toteaa.

Kuntalehden tavoittamista kaupunginjohtajista ainoastaan Jyväskylän Timo Koivisto on jäämässä pois tapahtumasta. Hänet pitää kotipuolessa samalle päivälle osuva kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaari.

Jutun kommentit on kerätty sähköpostin avulla toteutetulla kyselyllä viikolla 39.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*