Isot kaupungit haluavat uuden sote-ratkaisun pohjautuvan kuntapohjaiseen malliin ilman turhia kommervenkkeja ja lehmänkauppoja muista hallinnonalojen muokkaamisista puhumattakaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Jos Suomen 21 suurimman kaupungin johtajan toiveita kuullaan, niin tuleva hallitus rakentaa sote-ratkaisunsa kuntapohjalta. Tiistaina kokoontuneiden suurten kaupunkien johtajien mielestä suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on tarpeen kehittää seuraavalla hallituskaudella hallitusti, vaiheittain sekä kuntien ja kaupunkien erot huomioon ottaen.

-Tänään kokoontuneet C21 kaupunginjohtajat pitävät kuntapohjaista mallia hyvänä perustana sote-palveluiden kehittämiselle. Parhaat ratkaisut eivät synny uutta hallinnon tasoa rakentamalla, twiittasi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapaamisen jälkeen.

Ei suuria yllätyksiä

Mitään isoja yllätyksiä suurten kaupunkien yhteinen julkilausuma tulevaisuuden sote-malliksi ei tarjoa. Tulevan uudistuksen pitää keskittyä nimenomaan sote-palvelujen uudistamiseen. Uudistustyöhön ei haluta sotkettavan muiden toimialojen hallinnon uudelleenjärjestelyä.

Kannanotossa kuitenkin korostetaan sitä, että uudistuksessa pitää kehittää erilaisia palvelukokonaisuuksia laaja-alaisesti yli tiukkojen toimialarajojen. Kaikella kunnan tekemisellä kun on vaikutusta kaikkeen kunnassa tapahtuvaan.

-Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ohella kuntien järjestämisvastuulla olevat muut palvelut kuten esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus ja oppilashuolto sekä liikunta- ja nuorisopalvelut tulee ottaa huomioon. Kuntien ja kaupunkien laaja itsehallinto sekä yleinen ja jakamaton toimivalta takaavat parhaat mahdollisuudet panostaa monitoimialaisten kokonaisuuksien johtamiseen. Kuntapohjainen malli tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet vastata monimuotoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kunnan kaikki toimialarajat ylittävää tiivistä yhteistyötä, kannanotossa todetaan.

Järjestämisvastuu isompiin käsiin

Vaikka kuntien ja kaupunkien roolia kannanotossa korostetaan, niin suurten kaupunkien johtajat näkevät, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin on jatkettava. Tavoitteena sote-palvelujen uudistustyössä tulee olla palveluiden saatavuus, laatu, yhdenvertaisuuden parantaminen ja kustannusten kasvun jarruttaminen.

-Useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin. Tämä omaehtoinen ja alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet huomioiva työ voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea.

-Myös rahoituksessa on selkeästi huomioitava väestön erilaiset tarpeet sekä väestön terveys- ja hyvinvointierot. Tältä osin on valtionosuusjärjestelmää uudistettava. Uudistamistyön tavoitteet, kuten kustannusten kasvun hillintä, edellyttävät lisäksi kuntayhtymien toiminnan edelleen kehittämistä kuten kuntien hallinnollisen ja sopimuksellisen ohjauksen vahvistamista sekä lainsäädännössä määriteltäviä kriteereitä palvelujen laatuun, saatavuuteen ja vaikuttavuuteen, kannanotossa todetaan.

C21-kaupunkien verkostoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Järkevä näkemys ja luonnollinen toimintamalli edellyttäen, että kustannusten jaosta valtion ja kuntien välillä saadaan samanaikaisesti kestävä, nykyistä selvemmin valtion rahoitusosuutta korostava lainsäädäntö. Leveimmillä hartioillakaan ei ole merkitystä, jos niilläkin syntyy mittavasti alijäämää, kuten maakunnallisissa sote-organisaatioissa viime vuodelta syntyi ( esim Kainuu 21 miljoonaa euroa). Toivottavasti Kuntaliitto rohkenee ottaa asiaan kantaa juuri nyt, kun uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa odotellessa pöytä on puhdas, eikä tarvitse miellyttää hallitusta eikä oppositiota.

  2. Uudelle eduskunnalle tehtäväksi:Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen. Harva kunnille, joita on 57 kpl kehitetään aivan uusi mittaamistapa, jolla syrjäisyyttä, pitkiä välimatkoja ja saavutettavuutta mitataan.
    On päivän selvää, että Valtionosuusjärjestelmän syrjäisyystekijä on uudistettava ja se valmis-teltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. ict-teknologialla.
    Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metro-poliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Miksi ei Harva-kunnille? Mikä mättää? Pakkoliitoksilla tai isäntäkunta-meiningillä pelottelua ei kaivata, yhteisen tahdon ja yhteisten etujen rakentamista kyllä.

    Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.

  3. Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Monissa kunnissa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näytti unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”.

  4. Hyvä ystäväni Unto Murto, kokenut kuntajohtaja tuo esille oikeita ja valtakunnallisesti kannatettavia näköaloja.

    Läheisyysperiaate nayttää nyt unohtuneen kautta maan. Olen nyt Keskustan kansanedustajaehdokkaana Helsingissä ja tavoiteeni on palata työpaikalleni Suomen eduskuntaan ajamaan kansan edustajana (huom. sanojen väli) ihmisten arjen ja elämän asoita.

    Olen huomannut pääkaupungissakin palvelujen etääntymisen käyttäjistään. Monet ovat muuttaneet maalta Helsinkiin, jotta kaupat postit, pankit, terveysasemat, neuvolat jne. olisivat lähellä. Mitä on tapahtunut? Lähipalveluja on lopetettu ja palvelut keskitetty ja silloin ei omatoimisesti rollaattoreilla olekaan ja muilla tutuilla tavoilla pääsekään asioille. Halkuan puolustaa helsikiläistä ihmistä keskittämisen uhkia vastaan.

    Haluan lähipalveluja perustarpeissa kaikialla. Erikoisosaamista vaativat työt toki tulee olla sitten siellä, missä ne on mielekkäintä tehdä. Ehdokas Helsingissä numero 258, anna tukesi äänestyksessä, jos haluat ihmisten perustarpeita läheltä!

  5. Onnea ja menestystä Lauri Oinonen pyrkimyksillesi edistää lähipalveluja perustarpeissa kaikkialla. Ja, tsemppiä myös Unto Murron esille tuomaan, “Harva-lainsäädännöllä” tapahtuvaan valtionosuusjärjestelmän oikeudenmukaistamiseen, sitä todella tarvitaan. Tarvitaan myös eri alueilla muutoinkin asuvien ja toimeentuloaan harjoittavien väestönosien edunvalvontaa ja tasavertaista kohtelua eduskunnalta. Nyt puheet ovat vastakkainasettelua, ristiriitoja ja taloudellista ahdinkoa lisääviä mulle ensin- julistuksia valitettavan useissa tapauksissa.

    Muun muassa LVM:n ja LiVi:n virkamiehistössä on tämän päivän julkaisun mukaan kovasti laadittu suunnitelmia kieltää ja rajoittaa ihmisten liikkumista harvaanasutuilla alueilla, lisätä omilla ajoneuvoilla työssä, harrastustoiminnassa, koulutuksessa ja perhehuollossa tapahtuvan liikennöinnin kustannuksia, ikään kuin “pakottaa ihmiset käyttämään joukkoliikennepalveluita sielläkin missä niitä ei ole”!

    Samanlaista diktaattorimaista saneluvaltaa käytti – ja pyrkii edelleen käyttämään – kansalaisia kohtaan nykyisen toimitusministeriöstön PM, erittäin voimakkaan keskittämisliikkeen aikaansaamiseksi ja samalla palvelutuotannon kustannusten räjähdysmäistä nousua ennakoiden.

    Toivottavasti tahti muuttu, palaatte demokraattiselle ja ihmisläheiselle linjalle, nähdyn simputuksen ja “kansa tarvitsee kurinpalautuksen” oppien sijaan, joita erityisesti PM sekä ex.sosdem ja nyk kokoomukselaisena aivopieruja laukova päiväpeittotorkuskelija viljelivät.

  6. Isot kaupungit eivät halua itsehallinnollisia maakuntia eivätkä uutta julkisen toiminnan hierarkiaa. No, eipä tietenkään, kun kaupunkien omat organisaatiot ovat jo tarpeeksi hierarkkisia ja jäykkiä.
    Tampere voisi aloittaa kunta- / maakuntauudistuksen omasta organisaatiostaan.

    Jaakko Pitkänen HT, FM

  7. SE VAAN ON SILLÄ LAILLA …
    mainittu Simo Salmisen Rotestilaulu v.1966 jatkuu vielä seuraavasti: ” Että tässäki maassa sitä on paljon mälsää/eikä sitä tartte paljon kavereilta kysellä/kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen.” Tämän laulun sanat tulivat jälleen mieleeni, kun muistelen, kuinka paljon rahaa käytettiin noin 250milj.euroa SoTeen ja Makuun. Tällä summallla olisin palkannut vuodeksi 10.000 hoitajaa perusterveydenhuoltoon ja kotipalveluun.

  8. Jos olisin ministerinä etenesin vaiheittain: ensin ydistetään kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä ns. sanottuja raskaita sosiaalipalveluja. Uudessa SoTessa ja SoTussa tulee mennä lähipalvelujen näkökulmasta, ei hallinnollisten mallien tavalla.
    Visioni: Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän kolmen K:n mallia eli “käsiä” kotipalveluun, kevennettyä palveluasuntotuotantoa ja koulutusta. Laskusuunnassa oleva väkiluku vaikuttaa keskeisesti kunnan talouteen liittyviin kysymyksiin.
    Yksi asukas tuo valtionosuutta keskimäärin 5.000 euroa. On huoles-tuttavaa kun väkeä poistuu “yläkertaan” tai muuttaa pois.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*