Kehyskuntien väestönkasvutavoitteet liikkuvat puolentoista prosentin ja kahdeksan prosentin vuosikasvun tasolla.

 

Hyvän vuosittaisen väestönkasvun ylärajana pidetään kahta prosenttia. Uudenmaan liiton aluekehittämisen suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää arvioi, että toive parin prosentin vuosikasvusta voi olla jopa alimitoitettu.

 

– Kasvu voi olla huomattavasti suurempaakin, Hatanpää arvioi Uutispäivä Demarin haastattelussa.

 

Sipoossa kasvuodotukset ovat hurjimmat. Kehitysjohtaja Mikko Aho visioi, että Sipoo voisi jopa kolminkertaistaa asukasmääränsä vuoteen 2025 mennessä.

 

Nyt Sipoossa on reilut 18 000 asukasta, joten suunnitellun kasvun myötä kunnan väkiluku pomppaisi 55 000 asukkaaseen. Saman kokoinen on esimerkiksi Kotkan kaupunki.

 

Uudenmaan liiton Hatanpää ei pidä Sipoon suunnitelmia mahdottomina. Sipoon sijainti on esimerkiksi Espoota parempi.

 

Huiman kasvun Sipoo aikoo mahdollistaa maapolitiikalla. Investoinnit katetaan maan arvonnousulla ja palvelut kasvavilla verotuloilla. Osa kasvusta lasketaan myös maahanmuuttajien varaan.

 

– Näillä (kasvu)luvuilla maahanmuuttoa tarvitaan, kehitysjohtaja Aho myöntää.

 

(KL)

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*