”Ei tule edes kiitosta” – Kokkolan kehitysjohtaja ihmettelee, kun kunnat yksin maksavat vihreän siirtymän laskun
Kokkolan satamainvestoinnin hinta on ensivaiheessa 10 miljoonaa ja kokonaisuudessaan 20 miljoonaa, kertoo Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Vihreää siirtymää on kutsuttu aluekehityksen supervoimaksi, mutta nyt näyttää siltä, että supernopeasta muutoksesta laskun maksavat kunnat.
Kyse on siitä, että samaan aikaan kun hehkutetaan vihreän siirtymän vety- ja akkuklusteri-investointeja, niiden sijaintikunnat tulevat velkaantumaan kovaa vauhtia.
– Kuntien talouden näkökulmasta yhtälö on vaikea. Samaan aikaan kun investointipaine kasvaa vihreän siirtymän hankkeiden vuoksi, todellinen kyky investoida heikkenee dramaattisesti, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.
Vihreän siirtymän teollisuuden investoinneiksi Vaasassa laskettavat hankkeet ovat kooltaan lähes 4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vetytehtaat eivät ole helppo pallo kunnille, sanoo Suomen vetypääkaupungiksi pyrkivän Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg.
Kokkolassa kyse on teollisuuden noin 2,5 miljardin euron investoinneista.
Länsirannikon kunnat ovat muutoksen ytimessä. Kaksi kolmannesta vihreän siirtymän investointisuunnitelmista kohdistuu Pohjanlahden ja Perämeren alueelle.
Kokkolan satama. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Ei samoja virheitä
Se, mikä aiheuttaa kunnille päänvaivaa, johtuu toisaalta teollisuusinvestointien vaatimasta infran rakentamisesta, toisaalta vetytehtaiden työvoiman tarvitsemista päiväkodeista, kouluista, terveyspalveluista, asunnoista.
Vaasalla on tuore tammikuun lopulla valmistunut konsulttiyhtiö MDI:n arvio, jossa skenaariosta riippuen vihreän siirtymän investoinnit tuovat Vaasan seudulle ensi vaiheessa 5000 ja lopulta jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Ja tämä tapahtuu vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa on seurattu silmä kovana, mitä Ruotsin vihreän siirtymän ykköskaupungeissa on tapahtunut. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut Pohjanlahden toisella puolella olevaan Skellefteåån, joka voitti kilpailun Euroopan suurimmasta, Northvoltin akkutehtaasta. Kisan hävinneiden joukossa oli Vaasa.
Skellefteåssa akkutehtaan tuoma turbokasvu on aiheuttanut valtavan asuntopulan, sosiaalisia ongelmia ja lopulta velkaannuttaa kuntaa.
Tomas Häyry sanoo, että Vaasassa ei aiota toistaa Skellefteån virheitä. Siellä akkutehtaan pari tuhatta rakentajaa vei kaupungissa asunnot pari vuotta myöhemmin palkatulta vakituiselta henkilöstöltä. Kaupungin asuntojonossa oli viime syksynä 47 000 henkilöä.
– Emme aio toimia samalla tavalla. Meillä on kaavoituksellisesti valmius 14 000 henkilön asuntoihin. Niihin sisältyy myös tarvittavan palvelurakenteen toteuttaminen. Kaavat ovat pöytälaatikossa ja vapautettavissa rakentamiseen sitä mukaa kun tarvetta syntyy, kaupunginjohtaja sanoo.
Kokkolan satamaan johtavaa syväväylää syvennettiin pari vuotta sitten 13 metristä 14 metriin. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Valtio mukaan
Kuntien taloutta rasittaa erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden vaatima infra.
Esimerkiksi Vaasa joutuu investoimaan satamaan ja siihen liittyvään muuhun infraan 30–40 miljoonaa euroa.
Samanlaisessa tilanteessa on Kokkola, joka myös joutuu laajentamaan satamaa: ensi vaiheessa investoinnin hinta on 10 miljoonaa ja kokonaisuudessaan 20 miljoonaa.
Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo, että valtion pitäisi tulla mukaan kustannuksia kantamaan.
– Infrainvestoinnit tehdään 40–50 vuoden ajaksi, mutta ne ovat rakennettaessa kalliita. Käyttäjäthän ne lopulta maksavat pikkuhiljaa takaisin, joten avustuksesta ei ole kyse. Ei tätä pitäisi pelkästään kuntien niskaan kaataa.
Valtio voisi Sandbergin mielestä osallistua esimerkiksi lähtemällä isolla osuudella mukaan infrarahastoon, joka rahoittaisi esimerkiksi satamahankkeita.
– Suomesta löytyy kyllä ymmärrystä silloin kun joku tehdas menee kiinni. Nyt kun me rahoitamme edellytyksiä bkt:n kasvulle ja uusille työpaikoille, siitä ei tule edes kiitosta, Jonne Sandberg ihmettelee.
Kokkolan satama. (Kuva: Clas-Olav Slotte)
Fakta
Energiapääkaupunki
- Pohjolan energiapääkaupungiksi itseään kutsuvan Vaasan asukasluvun kasvu on ollut kovaa jo viime vuosina: kahden viime vuoden aikan 1265 uutta asukasta.
- Arvio on, että vuoden 2024 lopussa 69 000 asukkaan raja voi ylittyä.
Fakta
Vetypääkaupunki
- Suomen vetypääkaupungin nimitystä tavoitteleva Kokkola on ainoa väkilukuaan kasvattanut Keski-Pohjanmaan kunta.
- Kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 269:llä, 48 263:een henkilöön.
Pekka Mauno, teksti
Clas-Olav Slotte, kuvat
Lue myös:
