Kuhmon Tuupalan koulu on onnistunut esimerkki puurakentamisesta uudella verkkosivustolla. Kuva: Martti Huusko

Kun rakentamiseen käytetään miljardimäärin euroja vuosittain kunnissa, niin vähähiilinen puurakentaminen voi olla merkittävä keino ilmastotyön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tähän saumaan pureutuu ja sitä avaa tuore verkkosivusto, Puussa on tulevaisuus, jonka yhtenä tavoitteena on herättää kuntapäättäjät taloutta ja ympäristöä tukeviin ratkaisuihin.

– Kuntien investoinneista noin 40 prosenttia menee nykyisten toimitilojen ylläpitämiseen ja uusien rakentamiseen, toimittaja Markku Laukkanen kertoo.

Verkkosivuston tuottaneen Audiomedian viestintäyrittäjänä toimiva Laukkanen näkee puurakentamisen kasvattavan suosiotaan kunnissa.

– Kolme neljästä uudesta päiväkodista ja yksi kolmannes uusista kouluista on puurakenteisia. Määrä on kasvussa.

– Myös valtiovalta on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita nimenomaan julkisen puurakentamisen kasvulle.

Tarvittaessa kuntien kannattaa pyytää apua

Puurakentamisen suosion kasvun vauhdin kiihtymiselle on tosin pullonkaulojakin –  myös kunnissa, Laukkanen jatkaa.

– Kun monessa kunnassa on luottamusmiehillä myönteistä tahtotilaa puurakentamisen edistämiseen, sopii kysyä, että onko samaa tahtotilaa ja myönteistä asennetta riittävästi kuntien rakentamisesta vastaavilla virkamiehillä?

Tätä kysymystä on Laukkasen mukaan pohtinut useampikin puurakentamisen ammattilainen, joka on nähnyt puutteita kunnan rakentamisprojektien valmisteluissa ja kilpailutuksissa.

Kysyvä ei tieltä eksy, Laukkanen tietää.

– Kunnissakin kannattaa kääntyä puurakentamisen hankkeiden valmistelu- ja kilpailutusvaiheessa tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Rahaa omalle alueelle

Isossa kuvassa puurakentaminen yleistyy, siihen kannustaa muiden muassa rakentamisen sääntelyä koskeva kehitys, joka ohjaa kasvavissa määrin rakentamista vähähiiliseen suuntaan, Markku Laukkanen tietää.

Rakentamismateriaalilla on väliä ja sitä ajatusta Puussa on tulevaisuus -verkkosivusto avaa esimerkkien avulla.

Kainuussa sijaitsevassa vajaan 8 000 asukkaan Kuhmon kaupungissa rakennettiin puusta Tuupalan koulu.

– Puurakennuksilla on tutkimusten mukaan yleensä selvästi tavanomaista rakentamista pienempi hiilijalanjälki.

– Samalla puurakentamisella oli iso ja positiivinen vaikutus alueen talouteen Kuhmossa ja Kainuussa.

Puurakentamisella ei ole yhtä suuri paikallinen vaikutus esimerkiksi Helsingissä, mutta yhtä kaikki, puurakentaminen on suotuisa vaihtoehto ilmastotavoitteiden lisäksi myös kansantalouden näkökulmasta, Laukkanen vahvistaa.

Elinkaariodotukset uuteen uskoon

Laukkanen kertoo esimerkkikohteista, joissa on massiivipuurunkoisella rakennuksella ja uusiutuvaan energiaan perustuvalla lämmöntuotannolla saavutettu yli 40 prosenttia pienempi hiilijalanjälki perinteiseen rakentamiseen verrattuna.

– Meillä on Suomessa ollut kulttuurina rakentaa taloja, joiden elinkaari on 50 vuotta ja asun itsekin talossa, joka on rakennettu yli sata vuotta sitten hirrestä. Massiivipuiselle rakennukselle voidaan asettaa helposti yli sadan vuoden elinkaariodote. 

Joissain tapauksissa puurakentaminen on voinut olla hieman kalliimpaa kuin betonirakentaminen, mutta ei välttämättä enää, Laukkanen lisää.

– Puutuoteteollisuuden tuottamat puurakentamisen ratkaisut, järjestelmät ja tuoteosat alkavat olla teknisesti valmiita ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Puurakentamisella saatavat säästöt korostuvat elinkaariaikaista vertailua tehtäessä.

– Koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, muodostuu niihin pitkäaikainen hiilivarasto, jonka hyödyt kertautuvat rakennusmateriaalien kierrätysasteen nousun myötä.

Porkkanoita jaossa

Puusta rakennettaessa esimerkiksi sisäilman laatu on tutkitusti parempaa, toimittaja painottaa.

– Sisäilman laatu, viihtyisyys ja hyvä arkkitehtuuri ovat olleet keskeisiä syitä valita puu koulun tai päiväkodin materiaaliksi monessa kunnassa.

Toimittaja Markku Laukkanen kannustaa kuntia ottamaan selvää eri hankkeista, joiden kautta puurakentamiseen voi saada tukea.

– Valtiovallalta on saatavissa hyvin porkkanoita, esimerkiksi ympäristöministeriön hankkeiden kautta.

Miten kunnissa voisi siis edistää puurakentamista?

– Kuntastrategiaan voi kirjoittaa tahtotilana olevan vähähiilisen rakentamisen edistäminen. Aika moni kunta on sen strategiaansa kirjannutkin osana ilmastotavoitteita.

– Ja toinen oiva tapa on kaavoitusmääräykset, joilla niin ikään voidaan ohjata rakentamista haluttuun suuntaan. On siis monta polkua vähähiiliseen puurakentamiseen.

Uuden pelko on todellista

Mitkä ovat sitten suurimmat esteet puurakentamisen lisääntymisvauhdin kiihtymiselle Suomessa, Markku Laukkanen?

– Se missä Suomessa ollaan jäljessä, näkyy asenteessa ja osaamisessa. Puurakentamisen teknologiset ratkaisut ovat käyttökelpoisia, mutta uuteen ei rohjeta hypätä.

Tuotannonkin puolesta hommat ovat kehittyneet kovaa vauhtia.

– Uusia puurakentamisen tuoteosia valmistavia yrityksiä on tulossa Suomeen, Laukkanen tietää.

Rakennusteollisuus ei ole ollut erityinen suunnannäyttäjä puurakentamiselle tähän mennessä, Laukkanen myöntää.

Aika on muuttumassa ja se näkyy myös kuntapuolella.

– On jo olemassa todella kunnianhimoisia kuntia, jotka edistävät puurakentamista.

Onko sinun kunnassasi hyviä esimerkkejä?

Uusi puurakentamiseen keskittyvä sivusto esittelee useita toteutettuja puurakentamisen kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja.

Sivusto kertoo tarinoiden ja faktatietojen muodossa niiden hankekuvauksen päätöksenteosta, kilpailutuksesta, rakentamisesta valmiiseen rakennukseen ja hiilijalanjäljen laskentaan.

– Sivustoa päivitetään ajan mittaan, esimerkiksi kansainvälisilläkin esimerkeillä, Laukkanen kertoo.

Sivusto käsittelee puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia hiilen sidonnassa ja varastoinnissa erityisesti julkisessa rakentamisessa.

Verkkosivuston toteutus on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -hankkeesta. Osarahoittajina ovat Metsämiesten säätiö, Metsäsäätiö ja Suomen metsäkeskus.

Sivuston sisältö on vapaasti käytettävissä ja linkitettävissä eri sidosryhmien käyttöön.

– Myös vinkit uusista kuntien hankkeista ovat tervetulleita. Kerromme niistä sivuston päivittyessä, Laukkanen kannustaa.

Uusi sivusto löytyy osoitteesta puussaontulevaisuus.fi

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä