Puolangan hallintojohtaja Henri Pätsi. (Kuva: Pekka Moliis)
Puolangan hallintojohtaja pärjää eläinten seurassa. Kuvan lampaat ovat miehen omia, mutta ennen hallintouraansa hän on työskennellyt eläinlääkärinä. (Kuva: Pekka Moliis)

10 kuntaa käsittävän Jyväskylän seudun ympäristöterveyden kunnaneläinlääkäripalveluissa työskentelee normaalisti seitsemän kunnaneläinlääkäriä, mutta pahimmillaan on viime aikoina jouduttu pärjäämään vain kahden eläinlääkärin voimin. Kun normaalin praktiikkatoiminnan lisäksi hoidettavana on ympärivuorokautinen päivystys laajalla alueella, niin toimintoja on jouduttu rajoittamaan.

Ajanvarausaikoja on saatavilla rajoitetusti ja varattujakin aikoja on jouduttu peruuttamaan.

-Meillä seitsemästä eläinlääkäristä kaksi on perhevapailla, eikä heille ole saatu palkattua sijaisia. Yksi eläinlääkäreistämme irtisanoutui, eikä hänen tilalleen ole vielä uutta saatu. Korona-aikana pienetkin flunssat aiheuttavat pidempiä poissaoloja turvallisuussyistä. Ja jos on huonoa tuuria, niin voi tulla tapaturmia, joista seuraa pitkiäkin sairaslomia, luettelee ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi.

-Ja kaiken aikaa meillä pyörii 24 tunnin päivystys, jossa saattaa olla kaksikin eläinlääkäriä. Tämän kaiken pyörittäminen olisi haastavaa jo täydelläkin miehityksellä, Yksjärvi jatkaa.

 Tällä hetkellä Jyväskylän seudulla kiireettömiä hoitoaikoja annetaan ensisijaisesti suureläinasiakkaille, koska heille on tarjolla yksityistä palvelutarjontaa hyvin rajoitetusti. Pula eläinlääkäreistä näkyy monella tasolla. Puhelimeen vastaamisessa on viiveitä ja kiireisimpinä päivinä hoidetaan vain välitöntä apua tarvitsevat eläimet.

Päivystys rasittaa

Jyväskylän seudun tilanne on tuttu kautta maan. Puolangan kunnan hallintojohtaja Henri Pätsi on työskennellyt ennen hallintohommiin siirtymistään Pudasjärven kaupungineläinlääkärinä ja Oulunkaaren johtavana eläinlääkärinä. Eikä tuntuma käytännön töihin navetoissa ja lampoloissa ole kadonnut mihinkään.

-Vuodenvaihteen tienoilla olin kolme viikonloppua peräkkäin päivystämässä täällä Posiolla. Tykkään siitä työstä, mutta kun yhtenä sunnuntaina on 13 tuntia putkeen päivystämässä, niin raskasta olisi aloittaa seuraavana aamuna jälleen praktikkoeläinlääkärinä. Päivystykset ovat usein se seikka, joka katkaisee kamelin selän ja saa praktikkoeläinlääkärin vaihtamaan toisiin tehtäviin, Pätsi arvioi.

Eläinlääkärin työ on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kun aiemmin vanhat kunnaneläinlääkärit hoitivat lähes pelkästään tuotantoeläimiä, niin tänä päivänä pieneläinten osuus on entistä suurempi.

-Ennen tuotantoeläimet olivat omaisuutta, joiden hoitaminen oli kohtuullisen yksinkertaista. Pieneläimet ovat ihmisten lemmikkejä ja perheenjäseniä. Niiden hoitaminen on vaikeampaa ja vaatii enemmän ammattitaitoa, Henri Pätsi toteaa.

Työjärjestelyissä mahdollisuus

Toisinaan voidaan hyvin yksinkertaisillakin asioilla helpottaa eläinlääkärien työkuormaa.

-Olin Oulunkaarella töissä, kun eräs sijainen ehdotti, että eikö eläinlääkärin avustaja voisi vastata aamulla puhelimeen ja antaa puhelinneuvontaa. Silloin meillä vastasi 5-6 eläinlääkäriä joka arkiaamu tunnin ajan puhelimeen. Itse olin vähän skeptinen asiaan, mutta se osoittautui hyväksi käytännöksi. Eihän terveyskeskuksessakaan lääkäritkään vastaile aamusta tunnin ajan puhelimeen, Henri Pätsi huomauttaa.

Myös Jyväskylän seudun ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi on sitä mieltä, että kunnaneläinlääkäreiden työaikajärjestelyjä on saatettava inhimilliselle tasolle. Jyväskylän seudulla eläinlääkintähuollon pyrkimyksenä on useamman kunnaneläinlääkärin yhteisvastaanotot, joissa töiden jakaminen onnistuu helposti ja työyhteisön tuki on lähellä. Tämän uskotaan helpottavan rekrytointeja.

-Nuoret eläinlääkärit eivät enää suostu kuntapuolen vanhoihin työaikajärjestelyihin. Siihen meidän pitää saada muutoksia aikaan, Hanna Yksjärvi pohtii.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*