Elinvoimalupaus on hyvä alku – ”Pitäisi puhua valkoisista joutsenista”
Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaari kiinnostaa vuosi toisensa jälkeen maakunnan vaikuttajia. Kuva: Timo Seppäläinen
Timo Aro on puhunut veto- ja pitovoimasta vuosikausia. Etelä-Savon yrittäjien, kuntapäättäjien ja muiden yhteistyötahojen seminaarin otsikoista olisi saanut negatiivisempaakin puhetta, mutta ilmapiiri oli pikemminkin kuin Pohjanmaalla.
Tiistaina korostuivat mahdollisuudet, mikä konkretisoitui tilaisuudessa julkistetussa maakunnan yhteisessä elinvoimalupauksessa.
– Etelä-Savoon liitetään aika lailla positiivisia asioita ja siitä voisi pitää paljon isompaa ääntä. Kuinka kiinnostava ja houkutteleva alue on.
Ympäri Suomea luennoiva Aro muistuttaa, että vetovoimapuheen lisäksi on tärkeätä se, että paikkakunnalla jo asuvat ihmiset viihtyvät.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Sillä on valtavan iso rooli, mitä alueen yritykset, yhteisöt ja ihmiset ajattelevat. Puhutaan joukkoistamisen voimasta.
Aluetutkija ottaisi hiukan oppia vaikkapa Pohjanmaalta tai Etelä-Pohjanmaalta, jossa mikään ei ole niin vähäpätöistä etteikö se olisi suurenmoista.
– Mustia joutsenia tulee tästäkin eteenpäin vastaan, mutta pitäisi puhua valkoisista joutsenista, positiivisista mahdollisuuksista. Etelä-Savolla on paljon luontaisia vahvuuksia, jotka liittyvät alueen ilmapiiriin ja eheyteen.
Timo Aro otti esimerkiksi Lapin, joka alkaa olla kovan kilpailun tunnusluvuilla huippuluokkaa. Sinne on päästy panostamalla pehmeään kilpailukykyyn. Itä-Suomikin lähtee eteenpäin pehmeän kilpailukyvyn kautta.
Turun tuoreen strategiajohtajan mukaan Etelä-Savolla, jos kenellä, on mahdollisuus rakentaa pehmeätä vetovoimaa. Teesejäkin riittää.
– Panostaminen ihmisten viihtyvyyteen niin, että ihmiset ovat tyytyväisiä omaan arkeen.
Aro ottaa esimerkin Ruotsin Skellefteåsta, jossa on rakennettu kallis keskus musiikkia, liikuntaa, ravintoloita ja viihtymistä sekä kohtaamista varten. Ruotsalaisen rannikkokaupungin mittoihin ei ehkä Mikkelissä ja Savonlinnassa päästä, mutta kohtaamispaikkoja tarvitaan.
– Taiteen tuominen ihmisten arkeen. Liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika ovat kuntien toiminnan ydintä. Aina se ei ole edes rahakysymys.
Aro jatkaa luetteloa sanoilla tapahtumien tukeminen, elämyksien tuottaminen, arkkitehtuurikohteiden esille tuominen, yhteisöllisyys.
Turun tuore strategiajohtaja Timo Aro muistutteli Rantasalmella eteläsavolaisista vahvuuksista. Kuva: Timo Seppäläinen
Yhdessä tekemisen voimaa
Etelä-Savon yrittäjien aluejohtaja Heidi Loukiainen iloitsee Rantasalmella allekirjoitetusta elinvoimalupauksesta onhan kyse on yrittäjien isosta ponnistuksesta.
– Lupauksessa haetaan yhtenäisyyttä ja yhdessä tekemisen voimaa ja pohjaa. Monet kunnat ovat tehneet elinvoimalupauksia. Me olemme vieneet tätä eteenpäin maakuntaliiton kanssa.
Yksinkertaisesti tarkoitus on tukea ja hakea sellaista päätöksentekoa, joka tukee yritystoimintaa Etelä-Savon maakunnassa.
Lupauksen avulla pyritään edistämään toimia sujuvoittamaan kaavoitus- ja rahoitusprosesseja, edistämään pk-yritysten mahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa sekä parantamaan työvoiman saatavuutta sekä osaamista yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
Tärkeimpänä tavoitteena on tehdä Etelä-Savosta houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi. Maakunta, jossa yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet menestyä, ja asukkaat voivat helposti hyödyntää tarvittavia palveluja.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) tavoitellaan tulosten suurempaa vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä.
Elinvoimalupauksen allekirjoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon yrittäjät, MTK Etelä-Savo, maakunnassa toimivat oppilaitokset ja kansanedustajat.
Etelä-Savon yrittäjien aluejohtaja Heidi Loukiainen iloitsee siitä, että elinvoimalupaus allekirjoitettiin tiistaina. Kuva: Timo Seppäläinen
Matkailu tuo merkittävästi paremmat palvelut
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva arvioi kahvitauolla, että pito- ja vetovoimasta puhuminen kuulostaa hyvältä.
– Puhuttiin pehmeistä arvoista, mutta oikeasti ne ovat aika kovia. Että matkailussa saadaan bisnestä luonnosta, siinä on aika iso työ.
Juvalaissyntyinen Puumalan johtaja sanoo, että ensimmäinen kosketus ihmisten kokemaan viihtyisyyteen tulee matkailijoiden kautta. Puumala nimittäin kuuluu siihen ryhmään, jossa vapaa-ajanasukkaat ja matkailijat moninkertaistavat asukasluvun kesällä.
– Vähän yli 2 000 asukkaan kunnassa saattaa heinäkuisena päivänä olla 14 000 ihmistä.
Puumalassa on 4 000 mökkiä, ja se todella näkyy kunnan keskustassa kesällä. Matkailututkimuksen mukaan Puumalan välitön matkailutulo on 6,8 miljoonaa euroa kuntaan vuosittain.
Kunnallisjohdon seminaarissa kertoi matkailubisneksen menestysmahdollisuuksista Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:n toimitusjohtaja Jouko Lappalainen ja tähän viittaa myös Niina Kuuva.
– Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat vaikuttavat siihen, että kunnassa on merkittävästi paremmat palvelut kuin tällä asukasluvulla olisi muuten. Se näkyy muun muassa erikoisliikkeinä ja kauppojen määränä. Kunnalla on myös iso intressi kehittää retkeilyverkostoa, jota paikkakuntalaiset käyttävät lähiliikuntapaikkana.
Puumalassa on omat haasteensa, mutta kunnanjohtaja kallistuu mahdollisuuksien puolelle.
– Olisi mahdollista ottaa vastaan lisääkin asukkaita, mutta ollaan oltu muuttovoittokunta viisitoista vuotta lähes jokaisena vuonna.
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva johtaa kuntaa, jossa vapaa-ajanasukkaat ja matkailijat moninkertaistavat asukasluvun kesäisin. Kuva: Timo Seppäläinen
Rantasalmelle olisi tulijoita
Rantasalmen kunnanjohtaja Rainer Leskinen säteilee oman kunnan tunnetussa hotellikylpylässä Järvisydämessä. Kaksi vuotta Rantasalmeaa johtanutta Leskistä on pakko uskoa, kun hän sanoo, että hyvää kuuluu.
– Meillä yhdistyy kulttuuri, musiikkiteatteri, nuorisoteatteri ja toisaalta monipuolinen, vahva yrityselämä. On matkailua, metalli- ja puualaa sekä tietysti maa- ja metsätalous. Rantasalmella on yrityksiä, jotka ovat kolminkertaistaneet liikevaihtonsa kolmen viime vuoden aikana.
Vahvan yrityselämän vuoksi tarvitaan työvoimaa. Työvoimapula on siinä määrin todellista, että osa Rantasalmelle töihin tulevista asuu naapurikunnissa. Asuntopula on muuttovoittokunnassa jopa esteenä ottaa vastaan uusia asukkaita.
Kunnanjohtaja kertoo meneillään olevasta brändityöstä ja Leskisen puheesta erottuu muun muassa sana idyllisyys.
Nyt kunta koostaa myös osallisuussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on saada kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden ääni kuulumaan entistä paremmin kunnan toimintojen ja palveluiden kehittämisessä.
Järvisydämessä allekirjoitettua elinvoimalupausta Rantasalmen johtaja pitää arvossa. Hän muistuttaa yhden asian merkityksestä: pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Kyse on yhteisestä elinvoimasta.
Rantasalmen kunnanjohtaja Rainer Leskinen pitää idyllisen kuntansa vahvuuksina monipuolista yritysrakennetta ja vahvaa kulttuuriperinnettä. Kuva: Timo Seppäläinen
Parhaita palkittiin
Kunnallisjohdon seminaarissa palkitut maakunnan parhaat -maininnan saivat Savonlinnan oopperajuhlat, Mikkelin Torikauppiaat ry ja Mikkelin tori ja Ramin Konditoria Mikkelistä. Etelä-Savon parhaat -palkinto myönnetään taholle, joka tuo maakuntaa esille myönteisessä valossa.
Vuoden D.O. Saimaa -yritykseksi valittiin Kalliolan luomu Haukivuorelta.
Kaksi menestyvää matkailuyrittäjää kohtasi Rantasalmella. Järvisydämen toimitusjohtaja Markus Heiskanen ja Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:n toimitusjohtaja Jouko Lappalainen. Molemmat yritykset on valittu Suomen Vuoden yrityksiksi. Kuva: Timo Seppäläinen
Lue myös:
Vanha sanonta on ollut: ”Oma kehu on paras kehu”. Terve itsetunto ja positiivinen asenne omaa paikkakuntaa kohtaan vie pitkälle. Positiivisten asioiden esille nostaminen unohtuu liian usein.
Turha valittaminen ja vaikertaminen vie kielteiseen itseään ruokkivaan kierteeseen. Mutta positiivinen asenne ja mahdollisuuksien ajattelu tekee jo itsellekin hyvää ja vie myös eteenpäin.