Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että perheellä on oikeus säilyttää hoitopaikka, vaikka sitä ei yhtäjaksoisesti käytäkään. Kuva: Pixabay

Laissa ei ole aiemmin määritelty tarkkaa ikärajaa sille, missä iässä lapsi voi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Elokuun alussa voimaan tuleva lakiuudistus määrittelee, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sen kuukauden alusta, jolloin lapsi täyttää 9 kuukautta.

Keskimäärin lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa 1,5–2-vuotiaana. Vielä ei tiedetä, millä tavalla ja varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä samaan aikaan voimaan tuleva perhevapaauudistus vaikuttavat varhaiskasvatuksen aloittamiseen.

Perhevapaauudistuksessa määritellään vanhempainvapaakaudesta, joka jatkuu siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Uudistuksella pyritään aktivoimaan isiä perhevapaiden hyödyntämiseen ja joustavoittamaan lapsiperheiden arkea. Perhevapaita voi periaatteessa käyttää vaikka viikon pätkissä ja niiden välissä hyödyntää varhaiskasvatuksen palveluja.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen kertoo, että uudistukset voivat tietää ylimääräistä päänvaivaa kuntien varhaiskasvatuksen järjestäjille.

Mikäli vanhemmat vievät lapsensa hoitoon lyhyissä pätkissä, varhaiskasvatuksessa voi olla välissä paikkoja tyhjillään. Erityisen ongelmalliseksi tilanne voi muodostua perhepäivähoidon järjestämisessä.

– Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että perheellä on oikeus säilyttää hoitopaikka, vaikka sitä ei yhtäjaksoisesti käytäkään, Lahtinen huomauttaa.

Moni perhe saattaa edelleen pitää vapaansa putkessa heti lapsen syntymän jälkeen, mutta toisaalta esimerkiksi yrittäjissä uudistus on otettu hyvillä mielin vastaan. Töitä on mahdollista tehdä silloin kun niitä on tarjolla – ja hyödyntää sen mukaan varhaiskasvatuksen palveluja.

Perhevapaauudistuksessa äitiys- ja isyysrahan sijaan kumpikin vanhempi saa käytettäväkseen 160 vanhempainrahapäivää. Niistä osa kuuluu kummankin omaan käyttöön, mutta 63 päivää voi luovuttaa toisen käyttöön.

Lastenhoitajia liikaa, opettajia liian vähän

Varhaiskasvatuksen järjestäjillä on samaan aikaan iso huoli, mistä saada lisää kelpoista henkilöstöä. Tilanne vaikeutuu edelleen, sillä 2030 tulee voimaan henkilöstörakenneuudistus.

Vuoteen 2030 mennessä päiväkodeissa tulee kahden kolmesta opetus-, kasvatus- ja hoitohenkilöstä olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Näistä vähintään puolet on oltava varhaiskasvatuksen opettajia ja henkilöstöstä yhden kolmesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.

Jotta henkilöstörakenne voi toteutua, tarvitaan Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 18 000 varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia, joista vähintään puolen on oltava varhaiskasvatuksen opettajia.

Lahtinen ei usko, että reilun seitsemän vuoden aikana noin iso määrä saadaan kurottua umpeen, etenkin kun otetaan huomioon nykyinen opettajapula.

– Palkkaratkaisuilla voidaan vaikuttaa pito- ja vetovoimaan, mutta koko ongelmaa se ei ratkaise.

Tilannetta ei helpota sekään, että poliittinen tahto ajaa varhaiskasvatuksen osallistumisen nostoon. Osallistumisaste onkin ollut nousussa, vaikka vaihtelua eri maakunnissa on runsaasti.

Meneillään on hankkeita, joissa kelpoisten ammattilaisten määrää pyritään nostamaan. Yksi mahdollisuus on muuntokouluttaa lastenhoitajia. Kuntaliiton selvityksen mukaan heitä voi olla jopa on reilu 3 000 liikaa vuonna 2030.

Myös koulutuksen aloittamispaikkojen määrään tulee kiinnittää huomiota.

– Tämän lisäksi olisi kaivettava syvemmältä ja selvitettävä, kuinka aiemmin opittuja työelämän osaamistaitoja voidaan hyödyntää ja pohdittava rohkeasti joustavia mahdollisuuksia muutoinkin.

Esiopetuskokeilu jatkuu

Nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulla tulee olemaan. Viime elokuussa kokeiluesiopetuksessa aloittivat 2016 syntyneet lapset, tulevana syksynä kokeiluun osallistuvat 2017 syntyneet.

Mukana kokeilussa on kaikkiaan 10 000 lasta.

Kokeilussa on mukana 105 kuntaa sekä verrokkikuntia ilman kokeilua.

Lahtinen kertoo, että kokeilun kustannuksista ei vielä ole tietoa. Valtio on kuitenkin luvannut korvata kustannukset kunnille täysimääräisesti.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*