Enemmistö ei halua rahoittaa terveydenhuoltoa enempää omasta kukkarostaan

Vaikka enemmistö suomalaisista arvioi, että julkista terveydenhuoltoa uhkaa jopa romahtaminen, lisäveronmaksu järjestelmän turvaamiseksi kiinnosta, ilmenee EVA:n tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Vain 38 prosenttia kansalaisista olisi henkilökohtaisesti valmis maksamaan lisää veroja, jos hyvinvointialueet tarvitsisivat lisärahoitusta hyvän hoidon turvaamiseksi. kertoo tuore selvitys.

–Nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään ei olla tyytyväisiä, eivätkä ihmiset halua rahoittaa sitä lisää omista kukkaroistaan. Moni kokee maksavansa jo nyt enemmän kuin mitä vastineeksi saa”, sanoo EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Näkemykset vaihtelevat osittain sen mukaan, mitä puoluetta vastaaja äänestää. Enemmistö vasemmistopuolueiden äänestäjistä hyväksyisi veronkorotukset. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat vastustavat niitä selvästi.

RKP:n ja keskustan äänestäjien näkemykset jakautuvat kahtia. Veronkorotuksia vastustavat usein juuri ne, jotka kokevat terveytensä heikoksi – vaikka tarvitsevat palveluita eniten. Vähiten terveiksi itsensä kokevista vain 19 prosenttia pitää julkista terveydenhuoltoa toimivana, mutta halukkuus maksaa lisää veroja on heikko, kerrotaan EVA:n tiedotteessa.

Myös yksityisiä palveluita käyttävät suhtautuvat veronkorotuksiin nihkeästi, koska he maksavat hoitonsa kahteen kertaan: veroina ja ostoina terveysmarkkinoilta. Tutkimuksen tulokset viittaavat EVA:n tiedotteen mukaan siihen, että suomalaiset eivät usko nykyjärjestelmän ongelmien ratkeavan rahalla, vaan odottavat rakenteellisia ratkaisuja.

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).