Ennätysmäärä kuntia vaihtoi maakuntaa vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteessa ennätykselliset viisi kuntaa vaihtoi maakuntaa. Etelä-Savo menetti kaksi kuntaa, kun Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon.

Vaihtaja on myös Kuhmoinen, joka siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaahan.

Sairaanhoitopiiri ja luontevuus hoitaa asioita – siinä keskeisimmät syyt, millä Kuhmoinen perustelee maakuntansa vaihtoa.

– Olemme kuuluneet Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin vuodesta 2013 alkaen. Palveluyhteydet suuntautuvat Pirkanmaalle päin, ja joukkoliikenne, Nysse, kulkee täältä Tampereelle, perustelee kunnanjohtaja Anne Heusala.

Kuhmoisilla on yhteistä historiaa yleisemminkin nimenomaan Pirkanmaan kanssa, ja paikallinen elinkeinoelämä on kallellaan pirkanmaalaisiin päin.

– Valtuusto on yksimielisesti päättänyt halusta vaihtaa maakuntaa, ja kuntalaiset keräsivät vaihtoa varten adressin. Nyt tahtomme toteutuu.

Heusala sanoo, että siinä on syytä kuohuviinipullon poksautukseen vuodenvaiheessa.

Koska sairaanhoitopiiri on jo tuttu, muutos ei juuri tunnu kuntalaisten tavallisessa arjessa. Mutta maakuntavaihdoksen mukana vaihtuu myös ELY-keskus, vaalipiiri, ulosotto, sotilaspiiri, perheoikeus ja käräjäoikeus – siis valtionhallinnon toimijat.

Heusala mainitsee merkittävimmäksi vaihdokseksi ELY-keskuksen ja Kelan vakuutukset.

Valtionhallinnon palvelut toimivat kuitenkin sähköisesti, joten uusia fyysisiä osoitteita ei monenkaan tarvitse opetella.

Kunnanjohtajalle maakunnan vaihdos on tiennyt töitä. Hän on useiden vuosien ajan aktiivisesti ajanut vaihdosta ja käynyt sitä varten kansanedustajien ja ministeriön juttusilla.

Sipilän hallituksen aikaan vaihdos alkoi näyttää toteutuvan, mutta sitten hallitus kaatui. Uusi hallitus lopulta totesi, että vaihdos voidaan toteuttaa.

Riihimäki ja Kruunupyy vakiopohtijoita

Finanssineuvos Teemu Eriksson ei muista, että maakuntaa olisi samanaikaisesti vaihtanut peräti viisi kuntaa. Heinäveden, Joroisen ja Kuhmoisten lisäksi vaihtajia ovat Iitti, joka vaihtaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen, ja Isokyrön muutto Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaahan.

Eriksson sanoo, että viisi vaihtajaa ei todellakaan ole tavanomaista. Aiemmin vaihtajia on ollut vain yksittäisiä.

Valtiovarainministeriön linjana oli ennen Sipilän hallituksen kaatumista se, että maakuntajaon muutokset tehdään samassa tahdissa maakuntauudistuksen voimaantulon kanssa.

– Muutamalla kunnalla oli Sipilän hallituksen aikaan vahva sote-yhteys toiseen maakuntaan. Vaikka uudistus tuolloin kaatui, hallitus halusi kuitenkin jatkaa prosessia kuntien kanssa.

Prosessi etenee lain edellyttämällä tavalla. Yleensä kunta on maakuntavaihdoksen aloitteen tekijä. Sen jälkeen käydään laaja lausuntokierros, jonka jälkeen lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto.

Eriksson kertoo vaihdoksille keskeistä olevan tulevaisuudessa, että kunta kuuluu samaan sote- tai hyvinvointialueeseen maakuntajaon myötä. Uuttamaata lukuun ottamatta ne silloin kuuluvat myös samaan maakuntaan. Soten rahoitus kulkee tuolloin saman jaon mukaan.

– Hallinnollinen jako ei juuri asukkaiden arjessa näy. Tosin maakunnan mukana saattaa vaihtua myös poliisilaitos ja vaalipiiri.

Onko nyt jonossa muita kuntia, jotka haluaisivat vaihtaa maakuntaansa?

– Jonoa ei ole, mutta muutamia kestojuttuja on. Riihimäki tuntuu aika ajoin pohtivan, haluaako se edelleen kuulua Kanta-Hämeeseen. Kruunupyyssä mietitään muutosten yhteydessä, pysyäkö Pohjanmaan maakunnassa vai katsella Keski-Pohjanmaata. Ehdotusta sieltä ei kuitenkaan ole tehty eikä millään kunnalla ole lausuntokierrosta menossa.

Mikään läpihuutojuttu maakunnan vaihdos ei ole. Eriksson arvioi, että hylättyjä esityksiä on saattanut olla jopa enemmän kuin hyväksyttyjä. Tosin vuodenvaihteen viiden kunnan vaihdos saattaa tasata puntit.

Hylkäyksen syyt löytyvät yleensä maakuntalain kriteereistä, joissa vaaditaan muun muassa toiminnallisia siteitä maakuntaan. Pelkkä halu vaihtaa ei riitä.

Aktiivista viestintää kuntalaisille

Kuhmoisen tavoin myös Heinäveden vaihto Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan perustuu pitkälti soteen. Heinävesi kuuluu Siun soteen.

– Asukkaat asioivat täältä eri kaupungeissa sen mukaan, missä päin kuntaa asuvat. Joensuun lisäksi kuntalaiset käyvät Varkaudessa ja Kuopiossa, kunnanjohtaja Maarika Kasonen kertoo.

Yhteistyö Pohjois-Karjalan kanssa on ollut tiivistä nimenomaan Siun soten takia.

– Nyt saamme uusia yhteistyökumppaneita, kun valtion viranomaisten palvelut vaihtuvat.

Kasonen on tuntenut sopimusten vaihdokset ja muut hallinnolliset asiat omassa työssään, mutta asukkaiden arkeen hän ei usko vaihdoksen juuri vaikuttavan.

Kuntalaisille muutoksesta on kuitenkin viestitty aktiivisesti ja muistutettu, että kun esimerkiksi maistraatissa tai käräjäpalveluissa on aiemmin käyty Savonlinnassa ja Mikkelissä, nyt on suunnattava Joensuuhun.

Kuhmoisen Heusalan tavoin Kasonen on hyvillään siitä, että valtion palvelut toimivat sähköisesti.

Lue lisää Viisi kuntaa saa vaihtaa maakuntaa

Otsikkoa ja tekstin joitakin aikamuotoja muokattu 4.1. klo 9.30. Artikkeli on alun perin julkaistu 18.12.2020.