Epäasiallinen käytös ei enää vetele ”Kuntakentälle tarvitaan oma me too -liike”
Luottamushenkilöt voisivat kiittää viranhaltijoita silloin, kun siihen on aihetta.
Someron kaupungin hallintojohtaja Hanna Saarni päätti nostaa luottamushenkilöiden epäasiallisen käytöksen puheenaiheeksi some-kirjoituksessaan, vaikka tiesi siitä syntyvän melkoisen sopan. Niin kävikin.
– Kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä haukutaan säännöllisesti niin lehtien palstoilla kuin kokouksissa ja silti he seuraavana päivänä yrittävät parhaansa. Tämä saa minut toisinaan aika syviin vesiin, kun tiedän, miten käsittämättömän paljon he ovat työskennelleet. Ja sitten sanotaan, etteivät he ole edes yrittäneet.
Lauseet ovat ote Hanna Saarnin henkilökohtaisella some-tilillä julkaisemastaan kirjoituksesta. Hän halusi kiinnittää huomiota luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen viranhaltijoita kohtaan.
– Sain kirjoituksestani paljon palautetta. Kiitoksia eri kuntien kollegojen lisäksi tuli myös luottamushenkilöiltä. Henkilökohtaisissa viesteissä osa kehui minua todella rohkeaksi ja kertoi, ettei itse olisi uskaltanut, Saarni kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän kertoo päässeensä itse kuntauransa aikana melko vähällä. Henkilökohtaisen tilityksen taustalla oli pikemminkin huomio siitä, mitä kollegat olivat joutuneet sietämään. Yksi heistä otti lopputilin syksyllä koettuaan epäasiallista käytöstä.
– Olen pohtinut paljon, miten saamme rekrytoitua kunta-alalle uusia sukupolvia, jos he joutuvat kokemaan jatkuvaa epäasiallisuutta. Monellako on tarpeeksi paksu nahka?
Saarni kertoo pohtineensa huolellisesti some-kirjoitustaan ennen sen julkaisua. Hän arveli etukäteen, että siitä syntyy melkoinen soppa, niin kuin kävikin. Etenkin somessa niskaan tuli myös kuraa.
Ilman kiitoksia
Saarni kirjoitti henkilökohtaisella tilillään huomanneensa joistakin poliitikoista, kuinka nämä ”uskovat, että haukkumalla, epäilemällä, vihjailemalla ja kehottamalla, että koitas nyt vaan hoitaa hommas, viranhaltijat kyllä innostuvat tekemään parhaansa”.
– Kuka tahansa muka osaisi hoitaa heidän hommansa paremmin. Kuntamaailmassa ja sitä ennen valtiolla työskennelleenä voin todeta, että keskiverto suomalainen virkamies ja kunnallinen viranhaltija ja työntekijä tekevät kaikkensa ja vielä vähän enemmän kuntalaisten, kansalaisten ja yhteiskunnan hyväksi. He venyvät ja joustavat, ajattelevat asiakkaiden parasta.
Kiitoksia luottamushenkilöiltä ei silti kuulu – vaikka kannustaminen ja kiittäminen kuuluvat normaaliin työkulttuuriin.
– Olen ollut melkein kymmenen vuotta kunnassa töissä. Muistan yhden puheenvuoron valtuuston kokouksesta, jossa viranhaltijoita olisi kehuttu, lukuun ottamatta tilinpäätöspuheiden yleisiä kiitoksia, Saarni kirjoitti postauksessaan.
Hän toki tietää ja tuntee myös koko joukon upeita luottamushenkilöitä, jotka käyttävät suunnattomia määriä vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitoon, perehtyvät asioihin, ovat yhteydessä, selvittelevät ja tuovat terveisensä kuntalaisilta.
– Sellaisia henkilöitä demokratia tarvitsee. Mutta moni jää pois, koska ei myöskään jaksa, jos meininki on kovin negatiivista.
Yleisempää myös tutkimusten valossa
Epäasiallisen käytöksen yleisyyttä on tutkittu säännöllisesti esimerkiksi Kuntaliitossa ja huomattu, että se on lisääntynyt.
–– Teema on mukana myös toukokuussa toteutettavassa Kuntajohtajakyselyssä, josta saamme tuoreita tuloksia kerrottavaksi Kuntajohtajapäivillä elokuussa, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa kuntien johtavista viranhaltijoista 40 prosenttia kertoi kokeneensa uhkailua tai häirintää.
Kunnalla on velvollisuus puuttua kuntapoliitikon epäasialliseen käyttäytymiseen.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että avainasemassa on asiallisen keskustelukulttuurin kehittäminen.
Tukea teeman käsittelyyn saa esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen julkaisemasta tuoreesta oppaasta Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä.
Kritiikkiä ei kielletä, tietenkään!
Saarni huomasi, että epäasiallinen kirjoittelu sosiaalisessa mediassa lisääntyi korona-aikana. Hän pohtii, vaikuttiko keskustelukulttuuriin tilanne, jossa ei päästy näkemään toisia kasvokkain.
Kunnissakaan ei voitu järjestää tilaisuuksia, joissa olisi voitu ryhmäyttää luottamushenkilöitä ja kohdata kuntalaisia.
Saarni toivoo, että puolueet etsisivät toimintatapoja puuttua luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen nopeasti.
– Keinot tuntuvat olevan vielä hakusessa, eikä aina taida olla edes rohkeutta puuttua tilanteisiin. Helposti ajaudutaan siihen, että hiljaisesti seurataan sivusta, vaikka tilanne tajutaan ongelmaksi. Kokouksissa tapahtuu kuitenkin paljon sellaista, johon henkilöstöorganisaatiossa puututtaisiin välittömästi työnjohdollisin keinoin.
Myös ymmärrystä luottamushenkilön ja viranhaltijoiden rooleista ja työnjaosta tulisi lisätä. Hän huomauttaa, että tässä myös viranhaltijoilla on vastuunsa, jotta luottamushenkilöt saavat riittävän koulutuksen ja ymmärryksen tehtävistään.
– Kunta-alalla tarvitaan oma me too -juttunsa, jossa selkeästi viestitään, kuinka epäasiallinen käytös ei ole ok. Tämä ei tietenkään tarkoita kritiikin kieltämistä. Nämä ovat täysin eri asioita.
Hän haastaa ihmisiä rohkeuteen ja puuttumaan asiattomaan käytökseen heti kun sellaista huomaa.
– Tiedän, että tämäkin lienee liikaa sanottu viranhaltijalta. Mutta kuka meitä kuntatyöntekijöitä puolustaa, jollemme me itse.
Korjattu Kuntajohtajakyselyn tulosten elokuun julkistuskohta klo 14.22.
Totta joka sana. Häirintä ja kiusaaminen sekä uhkailu ovat hyvin yleinen ilmiö, ja some on lisännyt niitä huomattavasti. Kokemusta on riittävästi.
Meikäläinen joutui perussuomalaisten kirjallisella 8.8.2021 ilmoituksella ”epäluotettavaksi” valtuutetuksi. Sen aikainen PS paikallisyhdistyksen pj, kertoo viestissään, että jos johonkin valtuutettuun kohdistetaan epäluottamus, sitä ei tarvitse perustella. Olen pyytänyt useita kertoja perusteita, eivät ole toimittaneet. Asiakirjaan 8.8.2021 oli merkitty viiden perussuomalaisen valtuutetun nimet. On ihmeellistä, että 43 valtuutetusta, viisi pitää minua epäluotettavana. Ymmärtääkseni kaupungin kaikkien valtuutettujen pitää olla luotettavia jo kaupungin päätösten oikeudenmukaisuuden vuoksi. Olen kolmatta kautta valtuutettuna ja lisäksi kolmatta kautta Kuntayhtymän valtuutettuna ja tarkastuslautakunnan jäsenenä. Henkisten kärsimysten vuoksi, vaihdoin keskustapuolueeseen, siellä eivät epäilleet luottamustani. Kaupungin viranhaltijoita asia ei kiinnostanut. Olen syvästi loukkaantunut ja katson, että oikeusturvani, kuten kaupungin päätökset on kyseenalaistettu. Katson, että niin minun, kuin kaupungin kunniaa on loukattu. Tämä tarina on Iisalmesta.
Hanna Saarni on hyvällä asenteella vaikeassa asiassa. Tällaista rakentavaa ja kehittämismyönteistä asennetta tarvittaisiin sanojen lisäksi teoissa ja rakenteissa. Maalittaminen ja epäasiallinen käytös on saatava pois työelämästä, mukaan lukien kunta-ala. Ei Suomi tarvitse yhtäkään ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle tai muutoin pois työelämästä. Inhimillisen ja ihmistä kunnioittavan työelämän puolesta on taisteltava.
Kiitos Hannalle, kun nostit asian esille!
Hyvä että asiaa nostetaan keskusteluun. Ensinnäkin luottamushenkilöt ovat kollegiaalisesti kyvyttömiä toimimaan henkilöstön johtajina kuntaorganisaatiossa. Heillä ei ole siihen koulutusta, eikä osaamista. Tämä saa aikaan sen että yksittäiset päättäjät ryhtyvät ajamaan omaa etuaan rökittömällä henkilökuntaa ja kunnanjohtajaa. Tästä syntyy vääjäämättä kiusaamistilanteita joissa viranhaltijan on vaikea puolustautua. Yli kahdenkymmenen kunnanjohtajavuoden aikana en itse ole koskaan saanut kiitosta kunnan päättäjiltä, vaikka kuinka hyviin johtamisen tuloksiin olisi ylletty.
Käykääpä asiasta keskustelua, siitä saattaa joku ottaa vielä opiksi.
Epäasiallinen kohtelu on asia joka on saatava järjestykseen niin kunnissa kuin työpaikoillakin. Kiitos nykyisellään valitettavan yleisen asian nostamisesta päivänvaloon Hanna Saarni. Monella on peiliin katsomisen paikka.
Tuo kohtelu taitaa olla molemminpuolista. Jotkut kuntajohtajat ovat luonteeltaan paikalle soveltumattomia. Siitä syystä toimintaan on puututtava. Se tosiasia pitäisi tiedostaa, että kollegiaalinen toimielin tekee päätökset ja esittelijä eli viranhaltija tekee päätösehdotuksen. Se ei joillekin esimerkiksi joillekin kuntajohtajille sovi ja he aloittavat pelin politiikan, jossa ei keinoja kaihdeta, jos oma mielipide ja tavoite näytä toteutuvan. Jopa lakisäännöksiä väännellään ja kerrotaan säännöksen tarkoitus väärin ja saadaan koko viranhaltijakunta mukaan.Tavallisella luottamushenkilöllä ei ole tietotaitoa korjata toimintaa perustellen. On vain tunne, että asia ei nyt mene oikein. Joihinkin kuntajohtajiin ei mikään tepsi, Tällaiset johtajat saavat koko organisaationsa kulttuurin vinoutuneeksi ja luottamushenkilöt ovat aseettomia ja syyllistettyjä. Tämä voi johtaa siihen, että toimintaan puututtaessa syylliseksi joutuu väärä henkilö.
Tämän päivän ongelma on myös hallinnollisjuridisen osaamisen puute. Valittujen koulutus ei vastaa osaamistarvetta. Yleismaisteri tai insinööri ei joka virkaan sovellu. Luottamushenkilöissä saattaa olla parempia osaajia, joita myös aletaan viranhaltijoiden taholta syrjimään. Alkaa kilpailu ja kateus.
Koska kunnan asiat ovat yhteisiä ja päätösten kautta tuotetut palvelut maksetaan verovaroin, on toiminnan oltava avointa ja laillista, Poliittisella enemmistöpäätökselläkään ei luotuja pelisääntöjä ja lakia voi ohittaa.
Onhan sekä luottamushenkilöissä että viranhaltijoissa monenlaisia sankareita, mutta jokaisen kannattaisi katsoa välillä peiliin, teenkö kaikkeni yhteisen hyväksi. Elämä on ihmisten välistä kanssakäymistä hyveineen ja paheineen. Politiikka on valtapeliä sen eri muotoineen.
Kokemusasiantuntijan kanssa joudun olemaan samaa mieltä. Viisi vuotta sitten aloittaessani perusturvalautakunnan jäsenenä, huomasin että perusturvajohtaja on ns. valehoitaja. Kj kävi kimppuun ja koko lautakunta erotettiin. Valittiin sitten sama kuitenkin uudelleen. Ylimmät laillisuusvalvojat vahvistivat huomioni ja HAO kumosi päätökset. KH kuitenkin palkitsi todetun petoksen maksamalla perusturvajohtajalle 8,5 kuukauden palkan ilman työssäkäyntivelvollisuutta. Perusturvalautakunnassa esityslistat olivat usein täynnä puutteita ja kokoukset venyivät kun niitä korjailin. Lautakunta päätti yksimielisesti kahdestikin, että listat tulee käyttää minulla ennen kokouksia, jotta virheet voidaan korjata ennen kokousta. Esittelijä ei totellut. Kj sai KH:n syyttämään minua häiriköinnistä! Emeritusprofessori Seppo Koskinen tutki asian eikä häiriköintä todennut eikä valtuusto moitteita minulle esittänyt.
KH:n esittelyt ovat puutteellisia. Asian esilletulodokumentteja ei usein liitetä esityslistaan eikä päätökseen. HAO on kumonnut valituksestani useita päätöksiä.
Viime syksyn toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Se vasta pettymyksen paikka olikin. Valtapuolueen edustaja apulaisineen esti mm. ostolaskujen tarkastamisen. Tuo lautakunta on kyllä turhake, koska siellä vain vahditaan, ettei epäkohtiin saa puuttua. Paha tilanne meillä Joutsassa johtuu näkemykseni mukaan valtapuolueen ja virkamiesjohdon liian tiukasta kytkennästä. Eräiden virkamiesten lakiperusteinen itsenäisyys puuttuu.