Espoo kannattaa laajaa verkostomaista metropolia
Seudulliset palvelut Mäkelä järjestäisi vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Seudullisesti järjestettäisiin joukkoliikenne, vesi, jätehuolto, ammattikorkeakoulut, ammatillinen koulutus sekä HUS:n erikoissairaanhoito.
– Lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulisi yhdistää, jotta seudulle saataisiin MAL -aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva yhteinen näkemys, Mäkelä lisää.
Espoon kaupunginjohtajan mielestä lähipalveluissa suuri yksikkökoko lisäisi vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä.
– Lähipalveluiden järjestämisen kannalta pääkaupunkiseudun kuntaliitos poistaisi palveluiden kustannusvaikuttavuuden vertailtavuuden ja kilvoittelun uusista toimintatavoista ja innovaatioista. Byrokratian sijaan tarvitaan joustavuutta ja ketteryyttä, Mäkelä vaatii.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Verohyödyt marginaalisia”
Pääkaupunkiseudun kuntaliitoksia perustellaan usein muuttoliikkeen verohyödyillä. Mäkelän mielestä perustelu on virheellinen. Mäkelän laskujen mukaan isojen kaupunkien hyödyt ja menetykset ovat marginaalisia, alle 0,5 prosenttiyksikköä kokonaisverotuloista.
Hän vetoaa kaupunkitutkija Timo Aron selvitykseen verohyödyistä.
– Sen mukaan Espoon verohyöty vuosina 2005 -2010 oli noin 5,5 miljoonaa euroa per vuosi, kun Espoon kaupungin budjetin loppusumma vuonna 2011 on 1,7 miljardia euroa. Huomattava osa muuttajista on alle 15-vuotiaita, joten tilanne voi jopa kääntyä toisin päin, jos tarkastelua laajennetaan uusien asiakkaiden tuomiin lisäpalvelutarpeisiin ja niistä syntyviin investointi- ja käyttökustannuksiin, Mäkelä muistuttaa.
Segregaatio ei pysähdy kuntaliitoksilla
Espoon kaupunginjohtaja näkee myös, ettei alueiden eriarvoistumisen hallitseminen riipu kuntajaotuksesta eikä seutuhallinnosta. Esimerkiksi hän ottaa Espoon Suvelan, jonne maahanmuuttajia on keskittynyt kaikkein nopeinta tahtia koko pääkaupunkiseudulla.
– Vieraskielisten kotoutus ja integraatio on aivan keskeistä. Espoo on kohdentanut merkittäviä palveluinvestointeja Suvelaan ja Espoon keskukseen muun muassa opetukseen, päivähoitoon, liikuntaan ja kirjastopalveluihin. Lisäksi Suvela on valittu lähiöparannuskohteeksi. Asuinalueiden eriytymiskehitystä voidaan ehkäistä toimenpiteillä, jotka liittyvät sosiaalipolitiikkaan, kotouttamiseen, koulutukseen, työllisyyteen ja asuntotuotantoon. Nämä eivät edellytä kuntaliitoksia, Mäkelä näkee.
(KL)
