Etätyösuositus on päättymässä ja se tuottaa kunnillekin puntaroitavaa – "Varsinkin yksityisellä sektorilla tullaan näkemään ratkaisuja laidasta laitaan"

Jo useaan kertaan jatkettu valtakunnallinen etätyösuositus on päättymässä lokakuun puolivälissä. Siihen mennessä rokotuskattavuus on lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat tiedottaessaan (24.9.) etätyösuosituksen päättävästä esityksestä.

KT Kuntatyönantajien johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen ei ole yllättynyt, kun etätyösuositusta on jatkettu askel kerrallaan näin pitkään. Suosituksella on pyritty estämään koronaviruksen leviämistä.

– Epidemian estämiseksi tarvittavia rajoitustoimia on vaikea ennakoida täysin ja myös työpaikoilla tämä tilanne on huomattu.

Katse on jo tulevassa, hän vahvistaa.

– Nyt on toivottavaa, että rokotuskattavuus saadaan mahdollisimman hyväksi. Se on kaikkien etu.

Etänä tehtävien töiden määrä lisääntyi voimakkaasti

Ministeriöt painottivat tiedotteessaan, että työpaikoilla voidaan alkaa valmistautua etä- ja läsnätyön yhdistämiseen.

– On hyvä muistaa, että suurin osa kuntatyöstä on tehty lähityönä myös korona-aikana, Hakonen huomauttaa.

– Etätyön tekeminen oli huipussaan keväällä 2020. Silloin jopa peruskouluissa siirryttiin etäopetukseen. Oppilaat osallistuivat etänä opetukseen, jota opettajat antoivat joko koulun tiloista tai etätyöpisteiltään.

Koko kunta-alalla osittaista tai kokoaikaista etätyötä teki 36 prosenttia henkilöstöstä viime vuonna, Hakonen kertoo.

Samaan aikaan 47 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä jatkoi töitään entiseen tapaan viime vuonna.

Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen perusteella selviää myös, että etätyötä tehtiin eniten hallinto- ja toimistotyössä sekä oppilaitoksissa vuonna 2020.

Maskisuosituksen muuttumista on syytä miettiä työpaikoilla

Joka tapauksessa koronaan liittyvät toimenpiteet jatkuvat.

– Työnantaja vastaa kaikissa tilanteissa työn turvallisuudesta ja terveydestä. Työpaikat ohjeistavat henkilöstöään siitä, miten työpaikoille paluu toteutetaan turvallisesti.

STM on tiedottanut ja Työterveyslaitos on ohjeistanut, että työpaikoilla on päivitettävä riskienarviointia tarpeen mukaan.

– Tätä mieltä ovat olleet myös työskentelyyn osallistuneet työmarkkinaosapuolet, Hakonen sanoo.

Esimerkkinä työpaikoilla tehtävistä ohjeistuksien päivitystarpeista toimii sekin, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedotti torstaipäivänä (30.9.) maskisuosituksen muuttumisesta.

– Suositus ei perustu enää koronaepidemian eri vaiheisiin, vaan pääosin ihmisten omaan tilannekohtaiseen harkintaan, THL tiedotti.

Työterveyslaitokselta saadaan tähänkin päivitettyyn suositukseen ohjeita, jotta sitä osataan soveltaa työpaikoilla käytännössä.

Pääkohtana on edelleen se, että maskin käyttöä suositellaan sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan.

– Vielä etätyösuosituksen päättyessä osa asiakkaista tai henkilöstöstä saattaa olla rokottamattomia. Hakonen muistuttaa.

Kokeilemisen kautta saa tietoa

Hakosen mukaan työnantajat ovat osoittaneet toimintakykynsä ja vastuullisuutensa kunta-alalla korona-aikana.

– Vaarojen tunnistaminen ja riskien hallitseminen on osa työpaikkojen normaalia toimintaa.

– Siirtyminen etätöihin sujui kunta-alalla jälkikäteen tarkasteltuna todella hyvin. Toivottavasti organisaatiot onnistuvat hyvin myös etä- ja lähityön yhdistämisessään. Itse arvelen, että erilaisiin töihin sopivat ratkaisut löytyvät parhaiten kokeilemisen kautta.

Sosiaalisuus on monille tärkeää

Korona-aikana on jouduttu ponnistelemaan ja tilanteeseen on liittynyt monia huolia, mutta nykyisten näkymien valossa on aihetta positiiviseen suhtautumiseen koskien lähityön yleistymistä, Hakonen näkee.

– Moni on tyytyväinen ja iloinen siitä, että saa jälleen tavata työtovereitaan paikan päällä.

Asioita on syytä tarkastella myös pitemmällä aikavälillä

Korona-ajan kokemukset ovat muuttaneet etäyhteyksin tehtävään työhön liittyviä käsityksiä ja toimintakulttuuria. Etäpalvelujen käyttö, etäkokoukset ja etätyön tekeminen yleistyivät, Hakonen katsoo.

– Huomattiin, että näinkin asiat voidaan hoitaa. Moni on saattanut mieltyä etätyön vapauteen, uudenlaiseen mahdollisuuteen keskittyä käsillä oleviin töihin ja ajansäästöön työmatkustamisessa.

– Arvelen, että jatkossa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, miten voi yhdistellä luontevammin etä- ja lähityötä tai toisaalta etä-, lähi- ja digipalveluja toisiinsa.

Nopeasti muuttuneen tilanteen seurauksena syntyneen uudenlaisen työkulttuurin seurauksia on syytä tarkkailla myös pitemmällä aikavälillä, Hakonen arvioi.

– Vaikka korona-aika on muuttanut etätyöskentelyyn liittyviä ajatuksia ja kulttuuria, tunnemme edelleen verrattain huonosti pitkittyneen etätyön vaikutuksia.

Milloin tavataan paikan päällä?

Mitä asioita onkaan hyvä ottaa huomioon, jos halutaan lisätä monipaikkaista työntekoa?

– Kun ennen piti sopia, milloin voi tehdä etätöitä, jatkossa voi olla tarpeen sopia myös, milloin tavataan paikan päällä. Erilaisia ratkaisuja tähän on paljon, Niilo Hakonen pohtii.

– Kysymys on töiden organisoinnista siten, että se parhaiten vastaa työn, asiakkaiden ja työyhteisön tarpeita sekä toisaalta henkilöstön ja esihenkilöiden toiveita.

Etätyön, hybridityön tai monipaikkaisen työn ratkaisut vaikuttavat myös merkittävästi toimintakulttuuriin ja johtamiseen.

– Toimivaa tuskin olisi esimerkiksi se, että toimistolla istuisivat keskenään vain työyhteisön uudet työntekijät, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija näkee.

Myös kunnissa uudistetaan etätyöohjeita

Vielä on hankalaa arvioida, kuinka työpaikoilla työt jatkossa järjestetään tehtäväksi, jos niihin ei kohdistu uusia rajoitustoimia tai suosituksia.

– Seuraava vuosi on kiinnostavaa aikaa, kun organisaatiot tekevät itselleen sopivia ratkaisuja.

– Varsinkin yksityisellä sektorilla tullaan näkemään ratkaisuja laidasta laitaan. Kun olen kysynyt asiasta kuntaorganisaatioilta, useimmat ovat kertoneet uudistaneensa tai olevansa aikeissa uudistaa omia etätyöohjeitaan.

– Joissain kuntaorganisaatioissa on kerrottu ohjeista, joissa määritellään etätyöpäivien maksimimäärä viikossa, kun työtehtävät ne sallivat. Osassa organisaatioita edellytetään tarkempien pelisääntöjen rakentamista työyhteisö- tai toimialatasolla.