Etelä-Karjalan kunnanjohtajat puolustavat inhouse-yhtiöitä - Kuntaliiton Juha Myllymäki: "Alueellinen tarkastelu olisi tarpeen"

Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan liitto vetoavat pääministeri Petteri Orpon hallitusta keskeyttämään hankintalain muutosvalmistelut, joiden seurauksina rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kuntajohtajien mukaan lainsäädännössä tulisi huomioida kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanteen vaihtelu eri puolilla Suomea. 

Savitaipaleen kunnanjohtajan Johanna Mäkelän mukaan rajoitus nostaa esiin monia uhkia, jotka liittyvät niin työpaikkojen säilymiseen, palveluvalikoimaan kuin huoltovarmuuteen. Hän, kuten muutkin kantaa ottaneet kuntajohtajat, sanovat pelkäävänsä rajuja vaikutuksia: joihinkin palveluihin olisi vaikeaa löytää sopivia palveluntarjoajia sekä nyt rakennettu malli, jolla on mahdollisuus tehdä ostopalveluja myös pienemmiltä toimijoilta osana isompaa kokonaisuutta, uhkaa johtajien mukaan rajoituksella hajota.

-Esimerkiksi Savitaipaleella on tehty aikamoisia omistusjärjestelyjä, jotta olemme saaneet kunnan taseessa olevan ison keskuskeittiön toimimaan siten, että se tuottaa alueella tarvittavat ateriat niin hyvinvointialueelle kuin kunnankin tarpeisiin. Ruoka valmistetaan lähellä ja näin järjestellen on pystytty pitämään kunnassa useampi työpaikka. Pienelle kunnalle kaikki työpaikat ovat tärkeitä, Mäkelä sanoo.

Hän korostaa myös kilpailutusten merkitystä.

-Yhtiö kilpailuttaa tarvitsemansa palvelut ja raaka-aineet. Merkittävällä joukolla on mahdollisuus osallistua näihin kilpailutuksiin. Yhtiöllä on hyvä osaaminen kilpailuttamisessa ja se osaaminen johtaa käytännössä myös siihen, että myös pienemmät yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin.

Mäkelä nostaa esiin myös maantieteellisen sijainnin merkityksen asuttaessa ja toimittaessa itärajalla.

-Tällä on iso merkitys, kun varmistamme julkisen toimijan toiminnan vakauden erilaisissa kriisitilanteissa niin ruokapalveluissa kuin tietojärjestelmissä.  En oikein, tiedä miten samaan varmuuteen ja luottamukseen päästään ulkopuolisen kilpailutetun toimijan kanssa. Oma yhtiö on oma yhtiö.

Jätehuolto erityishuolena

Mäkelän mukaan inhouse-toiminnan rajoittaminen käytännössä romuttaisi toimivat palveluketjut ja kuntayhteistyön ICT-, taloushallinto-, henkilöstö-, ateria- ja puhtausalan sektoreilla Etelä-Karjalassa.

-Kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus on erityisesti pienille kunnille liian kova vaade. Muutoskustannukset olisivat mittavat, mihin varsinkaan Etelä-Karjalan kaltaisella, jyrkän ja äkillisen muutoksen alueen kunnilla ei ole varaa.

Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki ymmärtää Etelä-Karjalan huolet. Hänen mukaansa tekeillä on mahdollisesti Euroopan tiukin hankintalaki, joka koskee kaikkia kuntia ja hyvinvointialueita. Hän tietää, että yhtiöt ovat yksi mahdollisuus tuottaa palveluja yhteistoiminnassa ja monet kunnat ovat rakentaneet omaa toimintaansa niiden varaan ja jatkossa kaikki kunnat eivät enää pysty käyttämään omistamansa yhtiön palveluja.

– Kunnan henkilöstö on ehkä siirtynyt yhtiöön eikä tietyn palvelun osto-osaamistakaan enää välttämättä ole. Kuntien ja kaupunkien tilanne luonnollisesti vaihtelee. Erityistä huolta herättää jätehuolto, johon on investoitu paljon rahaa. Yksittäisten vesihuollon yksiköiden osalta tilanne varmasti tarkentuu vielä matkan aikana. Valtakunnallisten ICT -yhtiöiden lisäksi myös muissa alueellisissa yhtiöissä tulee tehdä omistusjärjestelyjä.

Myllymäki mainitsee, että suunnitellusta uudistuksesta seuraa kunnissa hallinnollinen harjoitus, jossa joudutaan varmasti liikuttelemaan myös rahaa. Päällä on jo mittava sote-vyön kiristys.

-Käytännössä yhtiöiden osakeomistuksia tullaan järjestelemään koska kaikki eivät voi enää käyttää omistamansa yhtiön palveluja. Lainsäädäntöä valmistellessa tulisi arvioida vaikutus eri toimialoilla, eri puolilla maata ja eri kokoisiin kuntiin. Tätä työtä kilpailu- ja kuluttajavirasto teki ansiokkaasti selvityksessään, mutta ilmeisesti selvityksen lopputulos ei ole hallitusohjelman mukainen joten se on käytännössä sivuutettu.

Myllymäki peräänkuuluttaa vaihtoehtojen ja vaikutusten tarkastelua. Hänen mukaansa myös paikallisesti ja alueellisesti olisi syytä arvioida millainen vaikutus kunnan ratkaisuilla on paikallisiin yrityksiin.

– Esillä on ollut sääntelyn kohdistaminen ongelmallisimmiksi koettuihin sidosyksiköihin, alueellisen ja paikallisen markkinan huominen, toimialojen tarkastelu erikseen ja kunnan koon tai resurssien huomioiminen. Tarkasteluihin ei toistaiseksi kuitenkaan ole ollut poliittista kiinnostusta.

Vähäiset tarjoukset

Myllymäen mukaan Suomen ja koko Euroopan ehdottomasti suurin ongelma on tarjouskilpailussa saatavien tarjousten vähäisyys. Lainsäädäntöä on tiukennettu joka vuosikymmenellä ja tarjousten määrä on samaan aikaan vähentynyt, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti hänen mukaansa viime vuodelta osoittaa.

-Julkiset hankinnat eivät näytä kiinnostavan yrityksiäkään. Väitän, että ylisääntelyllä on iso osuus tähän. Tämä on moninkertaisesti isompi ongelma kuin muutama kuntien omistama yhtiö. Sidosyksiköt kilpailuttavat nytkin omat hankintansa joten markkinoiden kasvua liioitellaan mainospuheissa kohtuuttomasti. Surkeinta tässä on se, että etukäteen tiedossa olevat mutta ratkaisematta jäävät ongelmat kaatuvat soveltamisvaiheessa sitten jonkin muun niskaan – tässä tapauksessa kuntien.

Savitaipaleen kunnanjohtaja näkee saman uhkakuvan ja toivoo vapautta vaihtoehtoihin.

– Kyllä kunnalla pitää olla kaikki vaihtoehdot käytettävissään oman palvelutuotantonsa järjestämisessä. Omat inhouse-yhtiöt ovat olleet alueellamme toimiva tapa järjestää laadukkaat tukipalvelut. Nyt tämä järkevä tapa ollaan romuttamassa ja se johtaa erityisesti alueen pienet kunnat taloudellisesti lähes mahdottomaan tilanteeseen.