Etelä-Karjalassa onnistuttiin vähentämään ikäihmisten lonkkamurtumia, hyte-kerroin motivoi kuntia

Etelä-Karjalassa näytetään, mitä saadaan aikaan, kun laaja yhteistyö sujuu todellisuudessa. Paljon inhimillistä kärsimystä aiheuttavat ja rahaa maksavat lonkkamurtumat on saatu vähenemään kotihoidon asukkailla 35 prosenttia.

Etelä-Karjala on pitänyt Suomessa kärkipaikkaa 65-vuotta täyttäneiden hoitojaksoissa, joiden taustalla onat kaatumiset ja putoamiset.

Projektipäällikkö Sari Hokkanen Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hankkeesta Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta kertoo, että lonkkamurtumien takia tulleet kustannukset olivat viime vuonna Etelä-Karjalassa yli 10 miljoonaa euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että yhden lonkkamurtuman välittömät kustannukset ovat 30 258 euroa.

Eikä siinä suinkaan kaikki.

– Vuoden kuluessa joutuu kotona asuvista 75-vuotta täyttäneistä lonkkamurtumapotilaista 9–11 prosenttia ympärivuorokautiseen hoitoon, Hokkanen kertoo.

Eurot eivät kuitenkaan ole olleet suurimpana motivaattorina. Hokkanen sanoo, että ennaltaehkäisevällä työllä halutaan ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, minkä lonkkamurtumat aiheuttavat.

Lonkkamurtumien määrän kasvu on saatu nyt saatu Etelä-Karjalassa taittumaan.

Hyte-kerroin yksi motivaattori

Tulosten taustalla on yhteistyön lisäksi muun muassa Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hanke, ja sen koordinoima alueellinen kaatumisen ehkäisyn ohjelma.

Mukaan järjestelmälliseen lonkkamurtumien ehkäisyyn lähtivät hyvinvointialueen ja kuntien lisäksi maakunnallinen ikäverkosto, Ikäinstituutti, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset sekä vanhus- ja vammaisneuvostot.

Lonkkamurtumapotilaiden hoito kuuluu hyvinvointialueille, mutta kuntia motivoi inhimillisen kärsimyksen välttämisen lisäksi valtion kannuste. Valtio palkitsee kuntia hyte-kertoimella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hokkanen huomauttaa, että lonkkamurtumien ehkäisy jos mikä on juuri sitä.

– Etelä-Karjalassa meillä tosin on ollut jo pitkään vahvaa yhteistyötä entisen Eksoten ja alueen kuntien kanssa.

Kursseja ja ilmaisia kuntosalikäyntejä

Hokkanen korostaa, että kaatumisten ehkäisy on monialaista työtä. Käytännön esimerkkejä on paljon: Duodecimin kaatumisen ehkäisyn verkkokurssin koulutuskertoja toteutui Eksotessa viime vuonna 977 kappaletta.

Kaatumisvaarassa oleville Ikäihmisille on järjestetty alueen kunnissa ”Pysytään pystyssä” -liikuntaryhmiä, joista saatu palaute on ollut rohkaisevaa. Mittaustulosten sekä palautteen perusteella osallistujien toimintakyky on parantunut ja osallisuus sekä tietoisuus kaatumisen ehkäisyyn on lisääntynyt.

Muistipoliklinikoilla on tehty kaatumisvaaran arviointeja aiempaa enemmän.

Mukana työssä on myös muun muassa Lappeenrannan liikuntatoimi senioreiden Pysytään pystyssä -ryhmineen. Liikunta on tutkitusti tehokkain yksittäinen keino kaatumisen ehkäisyyn.

Taipalsaaren kunta puolestaan myöntää kaikille eläkeläisille ilmaiset kuntosalikäynnit. Levähdyspenkkien viereen on liimattu vinkkejä voima- ja tasapainoharjoitteluliikkeistä.

Diakonissat ovat valistaneet omia asiakkaitaan pystyssä pysymisestä – kuten muutkin terveydenhuollon ammattilaiset. Fysioterapeutit ovat tehneet yksilöllisiä ohjelmia ikäihmisille.

Terveys- ja hyvinvointialueiden asukkaille on jaettu infoa kaatumisen ehkäisystä, ja hyvinvointialueen henkilöstölle on ollut omat koulutustilaisuutensa. Tietoa on jaettu hyvinvointialueen intraan.

Tietoa ja neuvoja apuvälineiden käytöstä on levitetty lukuisissa tilaisuuksissa. Ikäihmisille on vinkattu kylpyhuoneiden tukikaiteista ja suihkujakkaroista sekä liukkaiden aikaan nastakengistä.

Ravitsemuksessa on korostettu ruokavalion monipuolisuutta ja proteiinien tarvetta. Silmälasien vahvuuksien on oltava ajan tasalla ja kodin mattoina ennemmin liukuesteisiä tanakoita kuin räsymattoja.

Ystävänpäivänä asiantuntijat jakavat neuvoa pystyssä pysymisestä lappeenrantalaisessa kauppakeskuksessa.

Ja radiomainoksissa asti kerrotaan, kuinka kaatumisen ehkäisy kuuluu jokaiselle. Se ei ole homma, jonka voi sälyttää muiden vastuulle.

Hokkanen korostaa tiedolla johtamisen merkityksellisyyttä. Tietoa keinoista vähentää vanhusten lonkkamurtumia on paljon. Hän on mielissään siitä, että tieto on saatu kulkemaan ja että niin johto kuin käytännön toimijat on saatu mukaan.

Valtakunnallista työtä

Kaatumisiin puututaan myös valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisesti kaiken ikään -toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2030 asti, ja sen tarkoituksena on vähentää 65 vuotta täyttäneiden kaatumisista ja putoamisista aiheutuvaa kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on listannut, mitä organisaatioiden tulisi tehdä kaatumisten ja putoamisten ehkäisemiseksi.

Siinä korostetaan, että palveluita järjestävien organisaatioiden johdon pitää sitoutua ehkäisykeinojen juurruttamiseen. Ammattilaisten puolestaan tulee ylläpitää osaamistaan kaatumisten ehkäisyssä. Heidän on saatava tätä varten koulutusta ja työkaluja.

Kunnissa on varmistettava jalankulun turvallisuus. Talvisin on hiekoitettava reittejä.

Ikäihmisille ja heidän läheisilleen on jaettava tietoa ja palveluja. 

Kaatumisten ehkäisyssä on oltava selvillä tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot sekä mittarit.

Lisäksi kaatumistapaturmien ehkäisyn on kuuluttava sote-alan opiskelijoiden opetussuunnitelmassa sekä täydennyskoulutuksessa.

Korjattu klo 18.39 lonkkamurtumien takia tulleet kustannukset viime vuonna Etelä-Karjalassa (yli 10 miljoonaa euroa)