Kuva: Seppo Haavisto
Kouvolan luonnollinen väestönlisäys on Suomen pienintä.

Suomen väkimäärä lähtee laskuun vuonna 2031. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, ei Suomessa ole 15 vuoden päästä yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta väestöennusteesta.

Osassa kunnista asukasmäärä on kutistunut jo pitkään. Kouvolassa on Suomen pienin luonnollinen väestönlisäys. Kaupungissa asui 5 000 ihmistä vähemmän vuonna 2018 kuin kymmentä vuotta aiemmin. Määrä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin väkilukua.

Väestö vähenee ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa nopeammin kuin vertailukunnissa.

“Kouvolan kannalta ennuste on todella huono”, sanoo Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. “Nyt edellytetään toimia kansallisella tasolla.”

Kaupunki on omalta osaltaan vastannut väen vähenemiseen päivittämällä palveluverkkoja vastaamaan muuttunutta tarvetta. Kaupunki on sulkenut kouluja ja keskittänyt varoja opetuksen sisällön ja muiden jäljelle jäävien palveluiden kehittämiseen.

Väestön pieneneminen ja huoltosuhteen nousu tulee Toikan mukaan nähdä kuitenkin ensisijaisesti kansallisena kysymyksenä, joka ratkaistaan kansallisilla päätöksillä.

“Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa ja osaavan väestön määrää kasvattaa.”

Valtio voisi esimerkiksi lisätä kansainvälisten opiskelijoiden opiskelupaikkoja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Valmistuneiden opiskelijoiden voisi antaa elää Suomessa, vaikka töitä ei heti valmistumisen jälkeen löytyisi.

Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten opiskelijoiden koulutuksen lisäksi Toikka nostaa esiin itäradan ja perhevapaauudistuksen, jota edellinen hallitus ei käsitellyt loppuun. Nopeampi junareitti Kaakkois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, lisäisi alueiden saavutettavuutta. Perhevapaauudistus taas voisi vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

“Nuoret miettivät yhä tarkemmin, onnistuuko perhe- ja työelämän yhdistäminen tasa-arvoisesti.”

Koulutusta nuorten ja työmarkkinoiden tarpeisiin

Työikäisten suhteellinen määrä väestöstä laskisi Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisestä 62 prosentista 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Tällä hetkellä Suomen korkein huoltosuhde on Etelä-Savossa.

Kun huoltosuhde heikkenee, kuntien maksettavaksi kaatuu yhä enemmän asioita. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että kun kuntien sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, kunnat myös tarvitsevat valtiolta lisää tukea.

“Valtion pitäisi huolehtia, että kuntien kestokyky säilyy, ettei jouduta tinkimään koulutus- ja elinvoimapalveluista.”

Etelä-Savon maakuntajohtaja odottaa Kouvolan kaupunginjohtajan tapaan kansallisia päätöksiä, jotka lisäisivät työperäistä maahanmuuttoa, koulutusta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia lasten hankintaan.

Etelä-Savossa keskeinen ongelma on, että alle 30-vuotiaat aikuiset muuttavat pois maakunnasta. Mäkisen mukaan houkuttelevilla koulutusmahdollisuuksilla voitaisiin vähentää nuorten aikuisten tarvetta muuttaa pois. Tässä voisivat auttaa esimerkiksi yhteistyö yliopistojen kanssa ja mahdollisuus suorittaa opintoja verkossa.

Koulutuksen tulee paitsi olla houkuttelevaa, myös vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, sanoo Mäkinen. Tässä mielessä on tapahtunut myös onnistumisia.

“Meillä oppilaitokset ovat sopeuttaneet toimintaansa ja tulleet lähemmäs nuoria ja työmarkkinoita.”

Etelä-Savossa on kasvavia aloja, kuten matkailu. Nämä alat kärsivät helposti työvoimapulasta. Mäkinen toivoisi nykyistä joustavampaa maahantuloa aloille, joilla työtarve on suuri. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen edellyttäisi myös laajasti käytössä olevia kotouttamiskeinoja.

Syntyvyyden osalta Etelä-Savon maakuntajohtaja korostaa sitä, että lapsiperheiden tulisi voida luottaa tulevaisuuteen. Nyt lasten hankinta näyttäytyy monelle enemmän uhkana kuin mahdollisuudella. Tilanteen pitäisi Mäkisestä muuttua niin, että lasten hankkiminen tuntuisi nuorista perheistä tasa-arvoiselta mahdollisuudelta muiden vaihtoehtojen rinnalla.

“Vaikka näkymät ovat synkät, lähdemme siitä, että voimme vaikuttaa kehitykseen.”

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Armoton mittari paljastaa kuntien erot.Taloudellinen huoltosuhde kuvaa, miten monta ei-työllistä on sataa työntekijää kohden. Mitä pienempi luku, sitä parempi se on kunnan kannalta. Vertailun on laatinut aluetutkija Timo Aro Tilastokeskuksen aineistosta. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017. Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen muuttuja kestävyysvajetta tarkasteltaessa. Koko Suomen taloudellinen huoltosuhde on 137. Paras on Sipoo 108. Heikoin RAUTAVAARA, missä sataa avoimen sektorin työpaikkaa kohti on 242 ei-työllistä. Ei-työllisiä ovat työttömät työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat, kuten lapset, opiskelijat ja eläkeläiset. Mitkä ovat lääkkeet SAVON kuntien taloudellisen huoltosuhteen parantami-seen?

  2. Tilastokeskuksen tuoreen vuoden 2019 väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon väkiluku on vuonna 2040 noin 224 000. Ennusteen mukaan koko Suomen väkiluku kasvaa 0,1 prosentilla vuodesta 2018 vuoteen 2040, ja Suomen väkiluku on vuoden 2040 lopussa noin 5 526 000. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestönkehitykseen vaikuttaa ensisijaisesti syntyvyyden lasku sekä lisäksi muuttoliike.

    Väkiluvultaan kasvavia maakuntia vuoden 2018 tasosta vuoteen 2040 ovat ennusteen mukaan Suomessa ainoastaan Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Muissa maakunnissa väkimäärä vähenee. Väkiluku supistuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnista suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (-19,4 %), Kainuussa (-19,0 %) ja Kymenlaaksossa (-17,1 %). Pohjois-Savo sijoittuu väestöään menettäviä maakuntia vertaillessa keskijoukkoon, ja väkiluku pienenee ennusteen mukaan -8,9 % vuoteen 2040 mennessä.

    Ennusteen mukaan Pohjois-Savossa ainoa väestöään säilyttävä kunta olisi Kuopio, jossa väkiluvun ennustetaan kasvavan 2,0 % vuodesta 2018 vuoteen 2040. Seutukunnittain tarkasteltuna väkiluvun ennustetaan supistuvan suhteellisesti eniten Koillis-Savon seutukunnassa, jossa väkiluku pienenee -26,8 % vuoden 2018 tasosta vuoteen 2040. Sisä-Savon, Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnissa väkiluvun ennustetaan supistuvan hieman yli -20 %.

  3. Miksi työikäiseen väestöön lasketaan 15-64 vuotiaat? Tämä ei vastaa todellista työikäisten määrää. Koulussa ollaan ainakin 18-vuotiaaksi, usea yli 25-vuotiaaksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*