Etsivä nuorisotyö kunniaan – Helsingin esimerkki osoittaa, että koriksen avulla voi torjua jengiytymistä
Global Youth Basketball -yhdistys järjestää matalalla kynnyksellä koripalloharjoituksia kahdessa koulussa ja kahdessa liikuntasalissa Helsingissä. Harjoitusten tavoitteena on muun muassa houkutella mukaan nuoria tyttöjä, joita ei ole kulttuurisista syistä kannustettu urheiluun. Kuva: Patrik Rastenberger
Helsingin Itäkeskuksessa, Maunulassa, Kivikossa ja Malmilla työskennellään kovasti syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Taikatemppu perustuu täällä koripalloon, yhteenkuuluvuuden luomiseen ja mielekkäisiin harrastuksiin.
– Hauskinta oli voimistelu, ja opimme uusia venyttelytapoja, kertoo somalityttö innostuneesti.
– Korista on paljon vapaampaa ja hauskempaa pelata koulun jälkeen kuin koulun liikuntatunneilla, sanoo toinen tyttö.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastaperustettu Global Youth Basketball -yhdistys järjestää koripalloharjoituksia nuorille. Elmi Sheikh Abdirahman on yksi toiminnan aloitteentekijöistä.
Katujengit Suomessa
Rikollista toimintaa harjoittava ryhmä, joka vaarantaa turvallisuuden julkisilla paikoilla.
Katujengit koostuvat nuorista jotka syyllistyvät huume- ja väkivaltarikoksiin. Jengit ovat juurtuneet tiettyihin kaupunginosiin.
Osa tuomioistuimista on käyttänyt katujengiin kuulumista perusteena ankarampien rangaistusten määräämiselle.
Aktiivisia pääkaupunkiseudulla ja Turussa sekä sen lähialueilla.
Portti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. | Lähde: Poliisi
– On hienoa nähdä, miten lapset kehittyvät ja miten heistä tulee parempia, kun he ovat harjoitelleet jonkin aikaa. Se on minulle paras palkinto, Abdirahman sanoo.
Yhdistys järjestää tällä hetkellä harjoituksia kahdessa koulussa, nuorisotalossa ja urheiluhallissa Helsingissä ja tavoittaa keskimäärin noin 200 lasta ja nuorta viikoittain. Suurin osa koripalloa pelaavista on Suomessa syntyneitä toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka elävät arjessa kahden kulttuurin ja kahden kielen välissä.
– Perustimme yhdistyksen, jotta lapset saisivat harrastaa joko ilmaiseksi tai kohtuuhintaan. Koripallo tai jalkapallo on nykyään todella kallista, jos sitä harrastaa tavallisessa urheiluseurassa, Abdirahman sanoo.
Pelisäännöt kaikille
Korisharkkoihin osallistuu paljon tyttöjä Itäkeskuksessa sijaitsevan ala-asteen koulun liikuntasalissa. Keskustelu käydään vuorotellen somaliksi, arabiaksi, englanniksi ja suomeksi.
– On paljon tyttöjä, jotka kulttuurisista syistä eivät ole voineet harrastaa urheilua samoin ehdoin kuin ikäisensä pojat. Haluamme muuttaa tämän ja antaa tytöille mahdollisuuden pelata koripalloa, sanoo Suhail Ghandour.
Toinen selkeä tavoite on torjua jengien muodostumista ja varmistaa, että juurettomaksi itsensä tuntevat lapset ja nuoret löytävät yhteyden ja mielekkäitä harrastuksia.
– Täällä harjoituksissamme lapset oppivat kärsivällisyyttä. Tavallaan se on kuin henkistä shakkia pelaisi, sanoo Ghandour.
Onko harjoituksillanne toivottu vaikutus?
– Ehdottomasti. Sain äskettäin houkuteltua mukaan 12-vuotiaan pojan, joka oli ajautumassa huonoon seuraan. Nyt hän pelaa koripalloa kanssamme, sanoo Abdirahman.
Miten saatte nuorten luottamuksen?
– Ollaan avoimia ja rehellisiä. Huumori auttaa myös. Nuoret tarvitsevat jonkun, jonka kanssa puhua. Olemme käytettävissä keskusteluun ennen ja jälkeen harjoitusten.
Kaikki nämä kielet!
Koulu on yksi maan kansainvälisimmistä ja monikielisimmistä. Noin 80 prosentilla 420 oppilaasta on äidinkielenään muu kuin suomi.
– Kaikki oppilaat haluavat kokea kuuluvansa johonkin. Valitettavasti monet toisen sukupolven maahanmuuttajat kokevat, etteivät he kuulu mihinkään, sanoo Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen.
Ulkopuolisuuden tunne voi olla kasvualusta nuorisorikollisuudelle ja jengien muodostumiselle.
– Jos koulu tai harrastukset eivät onnistu välittämään tunnetta yhteenkuuluvuudesta nuoret hakevat helposti vahvistusta muualta. Nuorisojengit ovat vaihtoehto monille maahanmuuttajille, jotka kokevat olevansa juurettomia, Karhunen sanoo.
Hänen mielestään koulun tulee tehdä kaikkensa syrjäytymisen torjumiseksi.
– Oppilaiden tulee tuntea, että he kuuluvat tänne ja että he ovat hyviä ja arvostettuja juuri sellaisina kuin ovat.
Jengikulttuuri uhkaa
Ahmed Hassan on helsinkiläinen yrittäjä ja RKP:n kansanedustaja. Hän vahvistaa Jutta-Riina Karhosen kuvaaman tilanteen.
– Somalialainen jengikulttuuri syntyi Suomessa noin 8–9 vuotta sitten. Jengit harjoittavat muun muassa huumekauppaa ja ilokaasun laitonta myyntiä. Nuorisojengeillä on haarautumia kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat kansainvälistäneet toimintaansa, Hassan sanoo.
Etsivä nuorisotyö auttaa nuoria monenlaisissa asioissa, kuten:
Arjen tilanteet ja tekemiset
Ihmissuhteet ja sosiaalinen elämä
Vapaa-aika ja harrastukset
Terveys ja mielen hyvinvointi
Opiskelupaikat ja työpaikat
Raha-asiat ja toimeentulo | Lähde: Into r.y
Hassan on entinen Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja. Tässä roolissa hän on ollut mukana erilaisissa projekteissa jengikulttuurin torjumiseksi.
– Somalialaisyhteisössä oli pitkään tabu puhua jengirikollisuudesta. Nyt ongelmista voidaan onneksi puhua avoimesti. On tärkeää, ettemme käännä katsettamme pois ja teeskentele, että ongelmat katoavat itsestään, hän sanoo.
Valmennusta ja keskustelua
Hassanin mukaan ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan voimakkaita panostuksia nuorten etsintään.
– Monet ongelmiin joutuvat nuoret ovat kouluttamattomia. Osa keskeyttää koulunkäynnin peruskoulun jälkeen. Ilman koulutusta on vaikea saada töitä ja silloin houkutus ansaita nopeasti rahaa myymällä huumeita on suuri.
Ahmed Hassan kannattaa muun muassa räätälöityä valmennusta, jossa nuoret ohjataan ammattikouluihin tai muihin oppilaitoksiin, jotta he voivat edetä elämässään.
– Vanhempien on myös otettava vastuu ja keskusteltava näistä asioista ja riskeistä kotona lastensa kanssa.
Ahmed Hassan kuvaa sisäisten ristiriitojen kanssa kamppailevaa somalialaisyhteisöä. Suomeen integroituneet somalinuoret eivät aina jaa vanhemman sukupolven arvoja, mikä syventää sukupolvien välistä kuilua.
– Somalialaisyhdistyksen toimintaan on ollut vaikea houkutella nuoria. Tämä heikentää sukupolvien välistä toimintaa.
Vihapuhetta piisaa
Samalla kun somaliyhteisö Suomessa on jakautumassa eri suuntiin, somalialaiset joutuvat esimerkiksi poliitikkojen vihapuheen kohteeksi.
– En näe mitään valoa tunnelin päässä. Olemme edelleen syrjitty vähemmistö, joka joutuu kestämään aggressiivisuutta.
Myös koulu saa osansa vihapuheesta.
– Sain useita uhkauksia sähköpostiini kun julkaisin mielipidekirjoituksen rasismia ja syrjintää vastaan taistelemisen tärkeydestä. Kirjoitus levisi laajalti somessa, kertoo rehtori Jutta-Riina Karhunen.
Kevään kuntavaalien alla osa poliitikoista on maininnut Itäkeskuksessa sijatsevan koulun esimerkkinä ei-toivottavasta kansainvälistymisestä.
– Poliitikot, jotka puhuvat koulustamme ja kaupunginosastamme halventavalla tavalla, ovat aina tervetulleita käymään luonamme ja tutustumaan todellisuuteemme, sanoo Karhunen.
Koulu tarjoaa maksuttomia iltapäiväkerhoja, joissa lapset voivat harrastaa ohjelmointia, kuvataidetta tai jalkapalloa. Suuri osa toiminnasta liittyy välillisesti sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
– Harjoittelemme vuorovaikutusta, impulssien hallintaa, empatiaa ja taitoa asettua toisen ihmisen asemaan positiivisen pedagogiikan avulla, jossa keskitymme onnistumisen tunteeseen.
Koulun liikuntasalissa yhdistysvetoinen verkostoituminen jatkuu pelikentällä.
– Nuoret oppivat pärjäämään yhdessä. Koripallo on tiimityötä, sanoo Suhail Ghandour.
Harrastamisen Suomen malli
Mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista.
Olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen.
Koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa. Vuoden 2023 alusta nuorisolakiin (955/2022) lisättiin säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä toimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta. | Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
