EU on viemässä kunnat miljardeja vaativaan remonttirumbaan nopealla aikataululla – Kohta eduskunta pohtii, miten rakennuksia on pakkokorjattava
Tällä hetkellä tehtyjen energiatodistusten ja voimassa olevien energiasäännösten mukaan vain 1,7 prosenttia Suomen asunnoista kuuluu alimpaan G-energialuokkaan, Omakotiliitto tiedotti. Kuvituskuva
Suomen rakennuskannan energiatehokkuusvaatimuksia mullistava EU:n komission lainsäädäntöehdotus on etenemässä valtioneuvoston kirjelmällä (U-kirjelmä) eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan kuun aikana.
Kirjelmän sisällöstä ja eduskuntaan lähettämisestä päätetään vielä valtioneuvoston yleisistunnossa.
– Tuorein saamamme tieto on, että tavoitteena on saada U-kirjelmä eduskunnan käsittelyyn helmikuun puolivälissä, Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo.
EU:n komission ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sitten olisikin energiatehokkuutta parantavia remonttien vuoro.
Ensin olisi vuoteen 2027 mennessä nostettava uuteen luokkaan muut kuin asuinrakennukset.
Asuinrakennusten uuden luokan saavuttamisen takarajana olisi vuosi 2030.
Eikä tämäkään riittäisi, vaan energiatehokkuudeltaan heikoin osa rakennuskannasta olisi nostettava lähtökohdastaan – G-luokasta – lopulta E-luokkaan.
F-luokka olisi vain välivaihe, jos EU:n komission ehdotus toteutuu.
– Paras eli A-luokka olisi niin sanottu nollapäästötalo, jonka ominaisuudet on määritelty direktiivin liitteessä. Sitä seuraavien luokkien (B–F) määrittely ei ole aivan yhtä täsmällistä.
Laskujen maksajat ovat vielä tarkentumassa
Vielä on auki esimerkiksi se, että laskettaisiinko energiatehokkuudeltaan maan rakennuskannan heikoin 15 prosenttia määristä vai kerrosaloista.
– Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten rakennuskannasta heikoimpaan eli G-luokkaan menisi nykytilanteessa komission esittämän määritelmän mukaan vajaat 6 000 rakennusta tai 6,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, Peltola kertoo.
Laskentatapa vaikuttaa siihen, että painottuvatko remonttivaatimukset pitkälti pientaloihin vai ovatko erilaiset palvelurakennukset sittenkin merkittävämmin edustettuina.
– Osuuden laskentatapa ei ilmene direktiiviehdotuksesta eikä siitä ole taloudellisia laskelmia varten pääteltävissä, millä keinoilla G-luokasta voidaan päästä parempiin energialuokkiin.
Pakkokorjauksia vailla kokonaiskuvaa?
Omakotiliitto tiedotti tiistaina, että se suhtautuu Kuluttajaliiton kanssa erittäin kriittisesti EU:n ehdotukseen, koska toteutuessaan muutokset aiheuttaisivat isoja taloudellisia ongelmia Suomessa.
Tällä hetkellä tehtyjen energiatodistusten ja voimassa olevien energiasäännösten mukaan vain 1,7 prosenttia Suomen asunnoista kuuluu alimpaan G-energialuokkaan, Omakotiliitto tiedotti.
Ja EU ehdottaa siis, että yhtenä päivänä 15 prosenttia Suomen rakennuskannasta kuuluisi G-energialuokkaan.
Esimerkiksi asunnonomistajia muutos voisi koetella tuntuvasti, sillä energiaremontteihin kuluu helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja.
Tiedotteessa arvioidaan myös, että pakkokorjauksessa energiatehokkuuden parantamista ei tarkastella rakennuksen elinkaaripäästöjen eikä teknistaloudellisten seikkojen näkökulmasta.
–Todistusten ja korjausten määrä tulee olemaan niin massiivinen, että käytännössä näiden toteutusmahdollisuus on epäselvä, varsinkin tällä aikataululla, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo tiedotteessa.
Suurissa kaupungeissa on pohdittu asiaa
EU:n komission ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi (EPBD) on ollut tiedossa reilun puolentoista kuukauden ajan.
Tämä ehdotus on eräänlainen päätösosa koskien rakennusten energiankäytön direktiivikokonaisuutta, jonka ensimmäisestä ja toisesta osasta ehdotukset saatiin jo aiemmin.
Näistä taloudellisesti merkittävistä ehdotuksista on kantautunut verrattain vähän yhteydenottoja kunnista Kuntaliittoon, energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola vastaa.
– On ilmeisesti aika uusi asia ja toki vasta komission esitysvaiheessa. Yleensä sitten, kun EU:ssa hyväksyttyjen säädösten kansallinen toimeenpanon valmistelu käynnistyy, mielenkiintokin alkaa kasvaa aiheen lähestyessä.
– Olemme kyllä suurimpien kaupunkien energia-asiantuntijoiden kanssa ruotineet rakennusten energiadirektiiviehdotuksia (EED, RED III, EPBD).
Peruskorjausmäärään hurja kasvu
Energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) päivitysehdotukset julkistettiin jo kesällä.
Jo heinäkuussa EU ehdotti energiatehokkuusdirektiiviä, jonka toteutuessa jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin on saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain.
Peltola kertoi Kuntalehden verkkosivuilla julkaistussa uutisessa jo joulukuussa, että edellä mainittu velvoite tarkoittaisi kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna.
– Toteutuessaan direktiivi lisäisi tilinpäätöksissä menoja noin 300 miljoonalla eurolla vuosittain kuntasektorilla.
– Rakennukset olisi saneerattava lähes nollapäästöisiksi samalla, kun peruskorjausmäärä yli kaksinkertaistuisi, Peltola oli kuvannut velvoitteen laajuutta.
Muillakin EU-mailla riittää sulateltavaa
Mikä on tilanne nyt helmikuun alussa? Miten komission ehdotuksiin on suhtauduttu esimerkiksi muissa EU-maissa, erityisasiantuntija Vesa Peltola?
– Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön (Council of European Municipalities and Regions) energia- ja ilmastoasiantuntijaryhmä on käsitellyt EPBD-ehdotusta yhdessä kokouksessaan. Arviointi jatkuu samaan tapaan kuin toimittiin EED- ja RED III -esityksissä.
– Äänenpainot ovat olleet varsin kriittisiä.
Lopulliset sinetit EU:n komission energiatehokkuuteen tähtäävien ehdotusten hyväksymiselle voidaan saada vaiheittain jo kuluvan vuoden aikana.
