EU:n ympäristölainsäädäntö vaikuttaa joka ikiseen kansalliseen rakennetun ja luonnonympäristön lakiin, Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen sanoo. Kuva: Ilkka Loikkanen

EU-vaaleissa määritellään Euroopan suunta tulevaksi viideksi vuodeksi mutta myös siitä eteenpäin, sanoo Kuntaliiton EU-asiantuntija Paula Kosunen.

– Se ei ole vain EU:n suunta vaan myös kuntien suunta. EU vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntien ydintehtäviin.

– Jos ajatellaan maankäyttöä ja kaavoitusta, energia- ja jätehuoltoa, joukkoliikenteen järjestämistä, julkisia hankintoja, niin EU:n vaikutukset ovat todella merkittäviä.

Kuntaliitto onkin painottanut, että EU-vaalit ovat myös kuntavaalit. Liiton helmikuussa julkistaman selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Selvityksessä esimerkiksi Helsingissä kaupunkiympäristön toimialalla vuosina 2022-2023 peräti 76 prosenttia lautakuntien ja johtokuntien esityslistojen asioista kytkeytyi EU:hun.

Kuntaliitto on koostanut EU-vaalikauden tavoitteensa neljän päätavoitteen alle. Tavoitteet heijastavat kuntien ja kaupunkien toiveita ja tavoitteita. Liiton tavoitteiden mukaan kaiken EU-politiikan keskiössä tulisi olla ihminen.

– EU koetaan kuntalaisten näkökulmasta kaukaiseksi, ja myös kuntien ja kaupunkien näkökulmasta. Toisaalta kun EU-lainsäädäntöä määritellään, kuntien ja kaupunkien arkitodellisuus ja se, miten päätökset kunnissa ja kaupungeissa vaikuttava, saattaa jäädä EU-päättäjiltä pimentoon, Paula Kosunen sanoo.

Kuntia kuullaan Brysselissä

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen sanoo, että päättyvällä vaalikaudella Kuntaliiton osaaminen EU-asioissa on lisääntynyt ja koko organisaatiossa on tietoisesti otettu aktiivisempi ote EU-asioihin.

Tämä näkyy mm. tiedon liikkumisessa niin verkostoissa Brysselissä kuin Suomen suuntaan. Tässä ovat auttaneet myös ministeriöt, suurlähettiläät ja erityisasiantuntijat Suomessa.

– Kiinnostus on ollut hyvällä tasolla molemmin puolin, Havukainen sanoo.

Yksi merkittävimmistä sektoreista, joissa EU:n lainsäädäntö näkyy kunnissa, on ympäristöön liittyvä työ, kuten Kuntaliiton selvityskin osoittaa.

Vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen onkin Kuntaliiton viestien kärjessä tulevalle vaalikaudelle.

– EU:n ympäristölainsäädäntö vaikuttaa joka ikiseen kansalliseen rakennetun ja luonnonympäristön lakiin, Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen sanoo.

Suomi on valtiona sitoutunut EU:n päästövähennystavoitteeseen, mutta vielä sitoutuneemmin vihreää siirtymää tekevät kunnat.

– Nyt jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Kuntien ilmastotavoite on tyypillisesti se, että hiilineutraaliutta tavoitellaan vuonna 2030. Suomen tavoite on 2035 ja EU:n tavoite on 2050.

– Kunnat ja kaupungit ovat edelläkävijöitä ilmastopolitiikassa, ja siinä mielessä selkänoja on hyvä saada EU:sta.

Kääntyykö valta oikealle?

Parlamentin valtapuolueita ovat EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit, sekä sosiaalidemokraattien PES. Ilari Havukaisen mukaan vaalituloksissa merkittävää on se, mistä poliittisesta ryhmästä tulee parlamentin kolmanneksi suurin.

Kansalliset esimerkit antavat aiheen olettaa oikeistomielisten nousua, toisaalta mm. vihreillä voi olla edessään tappio.

Mitä enemmän parlamentin valtasuhteet kallistuvat oikealle, sitä hankalampaa mm. vihreän siirtymän edistämisestä voi tulla. On jopa spekuloitu, että esimerkiksi ympäristölainsäädännön valmistelu voisi halvaantua, jos äärioikeisto saa merkittävän voiton, Paula Kosunen sanoo.

Kallistumisen asteeseen vaikuttaa suurten puolueiden suhtautuminen mahdolliseen oikeiston nousuun.

– Ajavatko ne nurkkaan oikeistoa vai ottavatko ne enemmän oikeistolaisen linjan työskentelyssä itsekin? Se vaikuttaa demarien suhtautumiseen EPP:n toimintaan. Toisaalta vihreät ovat julistaneet, että he olisivat yhteistyökykyisiä laajempaan määräenemmistöön, Ilari Havukainen pohtii.

– Tämä tulee ratkaisemaan Euroopan suuntaa paljon, koska parlamentin valta on lisääntynyt viimeisen 15–20 vuoden aikana paljon.


Kuntaliiton tavoitteet tulevalle EU-vaalikaudelle:

  • Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää.
  • Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti.
  • EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.
  • Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja.

Katso Miira Riipisen videohaastattelu:

Lue myös:

Juttua muokattu 30.4.2024 klo 8.50: lisätty Miira Riipisen videohaastattelu

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*