Kuva: Sonja Eloranta
Kuntien rooli on mittava liikunnan edistäjänä paikallisesti.

Kunnat edistävät aiempaa aktiivisemmin asukkaidensa liikkumista. Ne ovat lisänneet helppoja liikkumismahdollisuuksia muun muassa koulupihoja kehittämällä ja lähiliikuntapaikkoja rakentamalla. Tämä selviää THL:n keräämistä tiedoista.

Kahdessa kunnassa kolmesta (68 %) liikunnan edistäminen on otettu yhdeksi lähtökohdaksi kunnan yleissuunnittelussa.

Arkisia liikkumismahdollisuuksia on vahvistettu muun muassa koulupihoilla, lähiliikuntapaikoilla ja kevyenliikenteen väylillä.

Kunnan ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä oli vuonna 2020 keskimäärin 2,3 metriä asukasta kohden.

Kouluista 84 prosenttia ilmoitti, että koulupiha on liikkumiseen innostava lähiliikuntapaikka myös koulupäivän ulkopuolella. Oppilaita oli aktivoitu koulumatkaliikuntaan 75 prosentissa kouluista. Kouluista 71 prosentissa järjestettiin pitkiä liikuntavälitunteja.

Sen sijaan valtakunnallisia linjauksia liikunnan edistämiseksi käytetään kunnissa vielä melko vähän.

Lukemat perustuvat THL:n joka toinen vuosi toteutettavaan tiedonkeruuseen, joka lähetetään kaikkiin Manner-Suomen kuntiin liikunnasta vastaaville viranhaltijoille. Vuonna 2020 tiedot toimitti 97 prosenttia kunnista.

Kunnat tukevat siinä missä Veikkaus

Kunnissa keskustellaan parhaillaan tulevan vuoden taloudesta, ja jaossa yleisesti on lähinnä niukkuutta.

Erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker Kuntaliitosta sanoo, että niukkuuden paineita kohdistuu myös kuntien liikuntatoimeen.

– Koronapandemia näkyi liikuntatoimessa jo keväällä, kun sen maksutuottojen arvioitiin valtakunnan tasolla supistuvan toimintasulkujen takia noin 22–23 miljoonaa euroa.

Valtion liikuntaneuvoston selvityksessä puolestaan huomattiin, että koronakriisi vaikutti eri tavoin ihmisten liikkumiseen. Liikunnan polarisaatio kasvoi, toisin sanoen paljon liikkuvat liikkuivat entistäkin aktiivisemmin ja vähän liikkuvat yhä vähemmän.

Asukkaiden liikuttamisessa on mukana kunnan lisäksi myös järjestöjä, mutta monin paikoin ne toimivat pitkälle kuntien myöntämien avustusten varassa. Viime vuonna kunnat tukivat yli 5 500:a liikuntaseuraa.

– Vähenevistä Veikkauksen varoista on puhuttu paljon, mutta kuntien heikko taloudellinen tilanne on vähintään yhtä suuri ellei suurempi uhka järjestöjen paikalliselle toiminnalle.

Veikkauksen tavoin myös kunnat tukevat liikunnan ja urheilun lisäksi järjestöjen kulttuuri-, taide- ja nuorisotoimintaa.

– Kunnat venyivät keväällä tosi pitkälle tukiessaan järjestöjä, joiden toiminnallinen tilanne heikkeni. Avustukset olivat auki kuten aiemminkin eivätkä kunnat perineet rahoja takaisin, vaikkei järjestöjen toimintaa voitukaan sulun aikana järjestää.

Ahonen-Walker muistuttaa kunnan isosta tehtävästä järjestää paikalliset puitteet. Kunta rakentaa liikuntapaikat, pyöräilyverkostot, ulkoilureitit ja lähiliikuntapaikat, joissa muutkin toimijat voivat järjestää ohjelmaa.

Hän tietää, että kunnissa pohditaan myös tänä poikkeuksellisena syksynä, kuinka liikunnallinen elämäntapa saadaan mukaan eri hallintokuntiin ja yleisempään suunnitteluun.

– Kunnissa ollaan nyt tosi tiukassa raossa, eikä liikkumisen edistämistä lähdetä leikkaamaan heppoisin perustein, Ahonen-Walker huomauttaa.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*